Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen löysi ADHD-diagnoosin myötä ratkaisun vatsavaivoihinsa: ”Ärtyvän suolen oireyhtymä on myös stressisairaus”

Pelkkä ruokavalion rajoittaminen ei useinkaan riitä vatsavaivojen selättämiseen, muistuttaa ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Hiljattain hän ymmärsi, miten diagnosoimaton ADHD vaikutti hänen mieleensä ja pahensi ärtyvän suolen oireyhtymää.

Suoliston hyvinvoinnista huolehtiminen on varmin keino vaikuttaa omaan terveyteen. Näin ajattelee ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Hänellä itsellään on ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS. Se hankaloitti hänen elämäänsä vuosien ajan niin fyysisenä kipuna kuin henkisenä pahoinvointinakin.

– Uusimpien tutkimustulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että suoliston ja mielen hyvinvoinnilla on hyvin vahva yhteys. Huolehtimalla suoliston mikrobistosta jokainen voi vaikuttaa positiivisesti myös mieleensä ja kehittää stressinsietokykyä sekä toleranssia elämän haasteisiin, hän sanoo nyt.

Vatsavaivat häiritsivät Leenan elämää jo ala-asteikäisestä lähtien. Vuosien ajan hän ihmetteli kummallisia oireitaan: toistuvaa kipua, turvotusta, ilmavaivoja ja sekavaa suolen toimintaa.

Keliakia tutkittiin ja suljettiin pois, kun Leena oli teini-ikäinen. Kivut pahenivat opiskeluvuosina, eikä niille löytynyt syytä.

– Vatsavaivat vaikuttivat elämääni ja mielialaani hyvinkin paljon. Jo pelkästään kipujen poteminen vei paljon energiaa ja aikaa. Olin alakuloinen ja apea.

Koskaan hän ei voinut etukäteen ennustaa, milloin lamaannuttavat kivut veisivät sängyn pohjalle – ne eivät tuntuneet noudattavan minkäänlaista logiikkaa.

Lopulta Leenan ystävä ja kollega Jenni Lappi kehotti häntä perehtymään FODMAP-ruokavalioon vuonna 2010. Leena myöntyi, koska tiesi, ettei hänellä olisi mitään menetettävää.

FODMAP-ruokavalio ymmärretään usein väärin

Australiassa kehitetty FODMAP-ruokavalio on tarkoitettu ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon. Siinä suolistovaivoja potevaa ohjeistetaan löytämään itselleen sopiva ruokavalio karsimalla pois enimmät huonosti imeytyvät hiilihydraatit, joita on muun muassa palkokasveissa, sipuleissa, ksylitolissa ja laktoosissa.

Myös ruis, vehnä ja ohra voivat aiheuttaa vaivoja, samoin sienet ja jotkin hedelmät, kuten omena, päärynä, luumu ja kirsikat. Ylimääräiset sokerit ja fruktoosi kuuluvat nekin rajoitettavien aineiden listalle.

Tarkoituksena ei ole luopua pysyvästi kaikista näistä ruoka-aineista, vaan alkuun 4–8 viikon ajaksi. Kokeilujakson jälkeen niitä voi alkaa palauttaa ruokavalioon yksitellen, jolloin huomaa kunkin ruoka-aineen vaikutukset omaan ruoansulatukseen. Juuri kukaan ei ole yliherkkä kaikille ainesosille.

”Pelkästään ruoka­valion rajoitteet eivät yleensä koskaan riitä suoliston rauhoittamiseen. Tarvitaan myös muutosta elintapoihin eli stressinhallintaa, riittävästi unta ja lepoa sekä liikuntaa.”

– Valitettavan usein testausvaihe ymmärretään väärin ja luullaan, että ihmisen tulisi elää koko loppuikänsä äärimmäisen rajoitetulla ruokavaliolla – siihen ei ole kuitenkaan koskaan tarkoitus jumahtaa.

Pahimmassa tapauksessa ruokavalio jää liian yksipuoliseksi ja aiheuttaa uusia terveyshaittoja, kuten vitamiininpuutoksia. Leena kannustaakin ärtyvän suolen oireyhtymää epäileviä keskustelemaan ravitsemusterapeutin kanssa ennen itsenäisiä rajoituskokeiluja.

– On hyvä muistaa, että pelkästään ruoka­valion rajoitteet eivät yleensä koskaan riitä suoliston rauhoittamiseen. Tarvitaan myös muutosta elintapoihin eli stressinhallintaa, riittävästi unta ja lepoa sekä liikuntaa.

Leena noudatti ystävänsä kehotusta ja kokeili uudenlaista ruokavaliota. Suurimmaksi oireiden aiheuttajaksi osoittautuivat sipulit. Rukiin ja omenan välttely tuntui myös rauhoittavan hänen suolistoaan.

– Elämänlaatuni parani merkittävästi, kun pääsin eroon päivittäisistä vatsavaivoistani. Oireiden rauhoituttua pystyin elämään normaalimpaa elämää, koska suolistokaasut eivät enää venyttäneet suolistoani aiheuttaen kipuja.

”Ärtyvän suolen oireyhtymään kuuluvat myös mielen oireet”

Leppävirralla syntynyt ja Savossa varttunut Leena haaveili lapsena eläinlääkärin ammatista – tosin häntä kiinnostivat pääasiassa vain safareiden suureläimet, ja urapolku tähän erikoisalaan vaikutti turhan vaikealta.

– Elämän realiteetit voittivat. Olen aina pitänyt ruoanlaitosta ja ruokakulttuureista, ja päätin lähteä opiskelemaan ravitsemustieteitä.

Valmistuttuaan Leena löysi helpotuksen omiin vatsavaivoihinsa FODMAP-ruokavaliosta. Hän halusi perehtyä aiheeseen syvällisemmin, jotta voisi auttaa muita ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä.

– FODMAP-aihepiiri siis valitsi minut enkä minä sitä, hän sanoo ja nauraa.

Leena opiskeli aihepiiriä Lontoossa King’s Collegessa ja teki kolmen kuukauden tutkimusharjoittelun FODMAP-ruokavalion syntysijoilla Australian Melbournessa.

Aihepiiri imaisi hänet mukaansa, ja alkoi syntyä kirjoja. Leenan esikoisteos Superhyvää suolistolle! Herkkävatsaisen elämä kuntoon julkaistiin vuonna 2016. Sen jälkeen häneltä on ilmestynyt kaksi muutakin ravitsemusaiheista tietokirjaa.

Elokuussa julkaistaan Leenan neljäs teos: Superhyvää mielelle. Siinä Leena ohjeistaa lukijaa noudattamaan muistia tukevaa ruokavaliota sekä syömään viisaasti silloinkin, kun omat voimat ovat lopussa. Tarkastelussa ovat myös suoliston ja mielenterveyden väliset yhteydet.

– Ärtyvän suolen oireyhtymään kuuluvat myös mielen oireet, ja se lasketaan nykyään suoli-aivoyhteyden toimintahäiriöihin, hän selventää.

Stressi voi johtaa suolistoon matala-asteisen tulehdukseen

Leena muistuttaa, että IBS on myös stressisairaus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmisen lyhytaikaiseen toimintaan tarkoitetut stressimekanismit jäävät kroonisessa stressissä päälle ja aiheuttavat paitsi suolisto- myös mielialaongelmia.

– Ensisijainen pitkittyneen stressin oire on sairauskäyttäytyminen eli sickness behaviour. Ihminen saattaa oireilla, kuten flunssaisena: hän tulee konfliktinhakuiseksi ja vetäytyväksi, mieli on alavireinen ja ruokahalu katoaa tai lisääntyy merkittävästi.

Jatkuva stressi vaikuttaa myös suoliston läpäisevyyteen. Kun se lisääntyy, voi suolistoon tulla matala-asteinen tulehdus. Tutkimuksissa se on havaittu jopa puolella ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavista. Tulehduksen myötä suolistomikrobisto muuttuu yksipuolisemmaksi ja haitallisia bakteereja pääsee turhan paljon valloilleen. Silloin elimistön suojamuuri eli vastustuskyky on ”huonossa hapessa”.

Leenalla on mielen, stressin ja suoliston hyvinvoinnin yhteyksistä myös omaa kokemusta. Puolitoista vuotta sitten hän ryhtyi selvittämään syitä elämässään toistuville uupumisjaksoille.

ADHD aiheutti stressiä, joka pahensi vatsaoireita

Leena oli monesti ihmetellyt, minkä takia hänen mielensä uupui jatkuvasti. Kymmenen vuoden ajan burn­outit toistuivat uudelleen ja uudelleen. Hän ei kokenut potevansa mielenterveyskriisiä – jokin muu aiheutti aallonpohjan, josta ei tuntunut olevan reittiä ylös.

– Lääkärikaverini usuttamana menin juttelemaan psykiatrin kanssa, ja sieltä vyyhti lähti purkautumaan.

Leenalla diagnosoitiin ADHD, joka aiheuttaa hänelle keskittymisvaikeuksia ja kuormittumista. Innostuessaan Leena saattaa paneutua esimerkiksi työprojekteihin hyvinkin antaumuksella. Kun stressi­tasot nousevat, suolistokin ärtyy.

Siksi vatsan hyvinvointi vaatii myös tehokasta stressinhallintaa. Oivalluksen myötä Leena yrittää olla omille piirteilleen armollinen ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tapojen muuttaminen vie aikaa. Hän aloitti työmäärän pienentämisen vähentämällä asiakaskohtaamisia. Myös ADHD-lääkitys ja terapia ovat auttaneet levottoman mielen rauhoittamisessa.

Tällä hetkellä hänen ei juuri tarvitse rajoittaa ruokavaliotaan. Silti ärtyvä suoli muistuttaa herkästi olemassaolostaan, jos elintavat lipsuvat niin, että unet jäävät turhan lyhyiksi ja stressi painaa päälle.

Leenan hyvinvoinnin kannalta tärkeintä juuri nyt on säännöllinen syöminen viidesti päivässä: aamupala, lounas ja päivällinen sekä välipalat.

Tasaiset ruokavälit ovat hänen mukaansa hyväksi jokaisen aivoille.

– Nälkä aiheuttaa kiukkukohtauksia. Jos haluaa pitää mielensä vireänä, ei kannata ajaa itseään nälkätilaan.

Suolisto kiittää, kun raivaa aikaa hyvinvoinnille ja levolle

Kesäkuun lopussa Leena muutti Austra­liaan, Melbournen kupeeseen Geelongiin, tekemään väitöskirjaa kolmeksi vuodeksi. Hän pitää mielensä avoimena myös pidemmälle muutolle. Australiassa ravitsemustieteet ovat suuressa arvossa ja uutta, Leenaa kiinnostavaa tutkimusta tehdään jatkuvasti.

Alueella asuu paljon Leenan vanhoja ystäviä, joiden ansiosta uuteen elämänvaiheeseen solahtaminen tuntuu erityisen mieluisalta. Australian auringon alla hän toivoo voivansa elää innostavaa elämää uudessa työyhteisössä, vaikka tohtorin tutkinnon tavoittelu onkin vaatelias urakka.

– Kunnioitan jatkuvasti enemmän kehokokonaisuutta ja ymmärrän koko ajan paremmin, miten kaikki ihmisen osatekijät liittyvät toisiinsa. Haluan tulevaisuudessa järjestellä asiani niin, että voin elää omien arvojeni mukaista elämää.

Hän muistuttaa, että suolistosta huolehtimista ei kannata ajatella suorituksena.

– Se on mahdollisuus raivata aikaa itselle tärkeille asioille: omalle hyvinvoinnille ja mielen levolle.

Leenan asut: paitapusero Arket, housut Lindex, raitamekko Lindex, korvakorut Glitter

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Ravinto

   Liian karsittu ruokavalio voi muuttaa syömisen suorittamiseksi – näin omaehtoinen rajoittaminen vaikuttaa kehoon ja mieleen

2. Julkkikset

   Paula Heinonen ymmärsi suoliston merkityksen hyvinvoinnille jo 30 vuotta sitten – nyt hän uskoo, että maksa on "uusi suolisto"

3. Ravinto

   Suoliston hyvinvointi heijastuu mielialaan – syö itsesi onnelliseksi tekemällä nämä 7 muutosta ruokavalioosi

4. Terveys

   Kuulutko matala-asteisen tulehduksen riskiryhmään? Näillä keinoilla taltutat hiljaisen tulehduksen

5. Terveys

   Tyynnytä vatsasi FODMAP-asiantuntijan vinkeillä – nämä 4 asiaa on hyvä muistaa ärtyvän suolen oireyhtymästä

6. Itsetuntemus

   Onko minulla ADHD? Psykologi kertoo, mitkä merkit ovat toistuessaan mahdollisia hälytyskelloja