Ravinto

Suoliston hyvinvointi heijastuu mielialaan – syö itsesi onnelliseksi tekemällä nämä 7 muutosta ruokavalioosi

Suoliston bakteeristolla on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Ruokkimalla hyvisbakteereja ja pitämällä pahikset kurissa pidät fyysisen terveyden lisäksi huolta myös mielialastasi.

Teksti:
Hanna Vilo
Kuvat:
Istock

Jugurtissa on hyviä maitohappobakteereja.

Suoliston bakteeristolla on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Ruokkimalla hyvisbakteereja ja pitämällä pahikset kurissa pidät fyysisen terveyden lisäksi huolta myös mielialastasi.

Syksyn pimeys painaa päälle, arjen velvollisuudet stressaavat, kiire ahdistaa ja mieliala laskee. Olisipa onnellisuus­pilleri, jonka nappaamalla mieli piristyisi. Hyvä uutinen on se, että pitämällä hyvää huolta suolistosta voimme parantaa myös mielialaamme. Fiksuilla ruokavalinnoilla suoliston hyvinvointi paranee – ja sillä on vaikutusta aivojen toimintaan ja mielialaan.

1. Ota psykobiootit osaksi ruokavaliota

Jotta suolisto voisi hyvin ja tukisi myös aivojen toimintaa ja mielialaa, ruoka­­­­va­lioon kannattaa lisätä psykobiootteja. Niihin luetaan probiootit, prebiootit, symbiootit ja postbioo­tit.

Probiootit ovat eläviä terveysvaikutteisia bakteereja, jotka vaikuttavat suotuisasti suoliston toimintaan. Tunnetuimpia probiootteja ovat maitohappoa tuottavat Lactobacillus-ryhmän bakteerit, joiden mukaan probiootit ovat saaneet myös suomenkielisen nimensä maitohappobakteerit.

Toinen tunnettu probioottiryhmä on bifidobakteerit. Sekä laktobasilleja että bifidobakteereja saa muun muassa hapatetuista maitotuotteista.

Prebiootit tarkoittavat sulamattomia kuituja, joita probiootit ja muut suoliston hyvisbakteerit käyttävät ravinnokseen. Mitä enemmän ravintoa probiooteilla on, sitä paremmin ne toimivat. Prebiootteja saa muun muassa juureksista, kasviksista ja kaurapuurosta.

Symbiootit ovat ravintolisävalmisteita, joissa on sekä probiootteja että prebiootteja.

Postbiootit ovat aineenvaihduntatuotteita, jotka syntyvät, kun probioottiset bakteerit fermentoivat prebiootteja. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa lyhytketjuiset rasvahapot, jotka ovat suoliston hyvälle toiminnalle elintärkeitä.

2. Tankkaa kuitua kasviksista ja täysjyvästä

Suoliston hyvän toiminnan kannalta olennaista on syödä riittävästi kuitua. Runsaskuituinen, kasvispainotteinen ruoka­valio rikastuttaa suoliston mikrobistoa ja nopeuttaa vatsan toimintaa.

Lisäksi maitohappobakteerit tuottavat kuidusta elimistölle tärkeitä yhdisteitä, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja.

Lyhytketjuisten rasvahappojen tehtävänä on muun muassa pitää suolen seinämä hyvässä kunnossa sekä osallistua immuunipuolustukseen ja säädellä aivoissa kylläisyyden tunnetta. Lisäksi ne voivat lisätä tiettyjen hyvien hermovälittäjäaineiden määriä aivoissa.

Kuitua saa kasvikunnan tuotteista ja täysjyväviljoista. Pyri syömään vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä. Molemmilla pääaterioilla täytä vähintään neljäsosa lautasesta erivärisillä kasviksilla tai vihanneksilla.

Hyvä tavoite on pyrkiä syömään aterialla jotakin vihreää ja kahta muuta väriä. Erivärisissä kasviksissa on runsaasti erilaisia hyviä yhdisteitä. Viljatuotteissa kannattaa suosia täysjyvästä tehtyjä vaihtoehtoja.

Lue myös: Karotenoidit ovat luonnon tehoaineita, joilla on erilaisia terveysvaikutuksia – varmista saanti syömällä mahdollisimman värikkäästi

3. Syö joka päivä jotain fermentoitua

Fermentoiduista eli hapattamalla valmistetuista ruoista suolisto saa paljon kaipaamiaan hyviä maitohappobakteereja.

Fermentoituja ruokia ovat esimerkiksi jogurtti, viili, kefiiri, piimä, suurin osa juustoista, kotimainen hapankaali ja kimchi eli korealainen hapankaali.

Jotain fermentoitua olisi hyvä syödä joka päivä.

4. Suosi kasviproteiineja eläinproteiinin sijaan

Tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti proteiinia ja erityisesti eläinproteiinia sisältävä ruokavalio lisää suolistossa tulehdusta ja taudinaiheuttajabakteerien määrää. Mielialassa se saattaa tuntua esimerkiksi stressaantumisena tai masentuneisuutena.

Kokeile korvata eläinproteiineja kasvi­peräisillä proteiineilla, kuten pavuilla, herneillä, linsseillä tai soijalla.

5. Vältä säilöntäaineita

Ruoka kannattaa pyrkiä valmistamaan itse, sillä runsas säilöntäaineiden syönti ei ole hyväksi suoliston mikrobistolle.

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän prosessoituja ruokia, kuten makkaroita ja leikkeleitä syö, sitä todennäköisemmin kärsii jostakin tulehduksellisesta suolistosairaudesta.

Lisäksi on havaittu, että säilöntäaineet voivat lisätä ahdistuneisuutta.

6. Valitse oikea maitohappobakteeri

Läheskään kaikki maitohappobakteerit eivät vaikuta mieleen, ja siksi niitä ei kannata napsia purkista umpimähkään.

Joistain tietyistä Lactobacillus-kannoista on kuitenkin havaittu, että ne saattavat vähentää elimistön kortisolitasoja ja siten auttaa lievittämään stressiä.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi Lactobacillus plantarum 299V -bakteeri vähensi tehokkaasti kortisolitasoja. Sitä on saatavilla ravintolisänä.

7. Nauti tryptofaanipitoisia ruokia

Hermovälittäjäaine serotoniinia elimistö tarvitsee muun muassa mielialan, muistin ja vireyden säätelyyn. Serotoniinia onkin kutsuttu myös onnellisuushormoniksi.

Suurin osa serotoniinista tuotetaan aivojen sijaan suolistossa. Elimistö muodostaa sitä tryptofaani-nimisestä aminohaposta, jota suolistomikrobit muodostavat ravinnosta.

Muun muassa kananmuna, pähkinät, banaani, juusto, maito, tonnikala ja kalkkuna sisältävät paljon tryptofaania. Niitä kannattaa nauttia säännöllisesti.

Asiantuntijana Satu Pekkala, yliopiston­lehtori Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitoksella ja bakteriologian dosentti Turun yliopistossa

Artikkeli on julkaistu Kotilääkärin numerossa 8/2022.

X