Terveys

Jos jalassasi tuntuu näkymätön sukka, voi kyseessä olla polyneuropatia – lääkäri kertoo, milloin ääreishermoston sairautta on syytä epäillä

Jos heräät yöllä kädet puutuneena, kyseessä on todennäköisesti vaaraton vaiva. Jos kädessäsi tuntuu sen sijaan näkymätön hansikas tai jalassasi näkymätön sukka, on syytä mennä lääkäriin. Kyseessä voi olla polyneuropatia.

Teksti:
Elina Viitanen
Kuvat:
iStock

Suomessa tavallisin syy polyneuropatian taustalla on diabetes

Jos heräät yöllä kädet puutuneena, kyseessä on todennäköisesti vaaraton vaiva. Jos kädessäsi tuntuu sen sijaan näkymätön hansikas tai jalassasi näkymätön sukka, on syytä mennä lääkäriin. Kyseessä voi olla polyneuropatia.

Polyneuropatia on ääreishermoston sairaus, jossa useat hermot ovat vaurioituneet ja oireilevat saman aikaan. Sairaudelle altistavat erityisesti diabetes ja runsas alkoholin kulutus.

Hermosto koostuu keskushermostosta eli aivoista ja selkäytimestä sekä ääreishermostosta. Ääreishermoston tehtävä on auttaa meitä liikkumaan välittämällä lihaksistollemme käskyjä sekä aistimaan kehon ulkopuolisia tuntemuksia, kuten kipua, lämpötilaa ja painetta. Polyneuropatiassa eli monihermosairaudessa ääreishermosto on vaurioitunut. Syitä sairaudelle on useita.

– Suomessa tavallisin syy polyneuropatian taustalla on diabetes, jossa se voi kehittyä pitkään jatkuneen huonon hoitotasapanon seurauksena. Toinen yleinen syy on runsas alkoholinkäyttö – sen myrkylliset aineenvaihduntatuotteet tai sen aiheuttama vitamiinipuutos, Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo.

Polyneuropatian taustalla voi olla myös muun muassa B12-vitamiinin puutos imeytymishäiriön vuoksi, borrelioosi, maksa- tai munuaissairaudet, reumasairaudet, kilpirauhassairaudet, lääkkeet tai infektiot. Sairaus voi olla myös perinnöllinen.

– Taustalla oleva syy pyritään aina selvittämään, mutta jopa kolmasosalla polyneuropatiaan sairastuneista syy ei selviä koskaan. Tämä on mahdollista erityisesti silloin, jos kyse on lievästä sairaudesta.

Kaikista diabeetikoista vähintään 50 prosentilla todetaan polyneuropatia. Alkoholisteista 20 prosentilla on polyneuropatian oireita. Riski sairastua nousee iän myötä. Yli 60-vuotiaista polyneuropatiaa sairastaa noin 6–7 prosenttia väestöstä.

Raajojen puutuminen on yleinen vaiva – pitkäaikainen puutuminen huolestuttavaa

Erilaiset lyhytaikaiset raajojen puutumiset ja tuntohäiriöt ovat yleisiä, eikä niistä ole syytä huolestua.

– Tällaiset nopeasti ohimenevät tilanteet voivat johtua hermon mekaanisesta pinnetilasta, Scheperjans huomauttaa.

Jos kuitenkin tunnottomuus on sukka- tai hansikasmaista ja etenee viikkojen kuluessa, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, koska polyneuropatia voi olla myös esimerkiksi alkavan syövän oire.

– Polyneuropatiaan liittyy symmetristä, kehon ääriosiin painottuvia tuntohäiriöitä ja puutumista. Lisäksi sairauteen voi liittyä tasapainohankaluuksia, huimausta, ihon kihelmöintiä sekä polttavaa kipua. Voi myös olla, että kylmä vesi tuntuu kuumalta ja päinvastoin tai kevytkin kosketus sattuu.

Polyneuropatia on hankala sairaus – ennuste usein epävarma

Polyneuropatia diagnosoidaan potilasta haastattelemalla sekä tekemällä hermoratatutkimus, jossa ääreishermoston johtokykyä tutkitaan ihon pintaan annettavilla sähköärsykkeillä, sekä tutkitaan lihaksen toimintaa ohuen neulan avulla.

– Hermoratatutkimuksen jälkeen osataan sanoa, onko kyseessä esimerkiksi pinnetila vai onko kyse polyneuropatiasta. Jos polyneuropatia todetaan, otetaan verikokeet, joista pyritään selvittämään taustalla oleva syy. Näin polyneuropatiaa osataan hoitaa oikein.

Polyneuropatiaan liittyviä hermokipuja hoidetaan kipulääkkeillä. Tärkeintä on kuitenkin hoitaa taustalla oleva sairaus tai muu syy, jos se saadaan selville.

– Kun syynä on alkoholi, potilasta kehotetaan välttämään alkoholin kulutusta. Diabeteksen on hyvä olla mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa ja myös muut mahdolliset taustalla olevat sairaudet pyritään hoitamaan.

Toipuminen riippuu paljon siitä, mikä on sairauden aiheuttaja. Usein ääreishermostoon liittyvät oireet ovat hitaasti kehittyviä ja myös hitaasti paranevia. Kaikki tuntohäiriöt eivät välttämättä parane täysin koskaan.

– Jos hermosolu on tuhoutunut, se ei enää palaudu. Kuitenkin sellaiset hermosolut, jotka ovat vaurioituneet vain osittain, voivat elpyä. Tämä on kuitenkin hidas prosessi ja riippuu hyvin paljon siitä, kuinka hyvin taustatekijä saadaan korjattua ja kuinka aikaisessa vaiheessa polyneuropatia on todettu, Scheperjans painottaa.

X