Terveys

Keski-ikäinen nainen, muistatko pitää huolta intiimiasioistasi? Asiantuntija vastaa yleisimpiin kysymyksiin

Neli–viisikymppinen nainen elää usein hormonaalisesti tasaista elämänvaihetta. Gynekologisista asioista on silti syytä pitää huoli, sillä muutoksia tapahtuu jo nyt.
22.11.2017 Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: iStock

Hyviä uutisia, nainen! Neljän- ja viidenkympin välillä lapset on usein jo tehty, mutta vaihdevuodet eivät ole vielä tuloillaan – elät siis todennäköisesti hormonaalisesti helppoa vaihetta elämässäsi. Toki hedelmällisyytesi on laskussa, mutta jos se ei ole ongelma, voit nauttia täysipainoisesti naiseudestasi. Vaihdevuosien hormonaaliset muutokset ovat vasta edessä. Jos taasen olet kärsinyt nuorempana kovista kuukautiskivuista, saattaa vaiva tässä iässä helpottaa.

Toki muutoksia tapahtuu jonkin verran ennen vaihdevuosiakin, eikä säännöllisiä gynekologikäyntejä saa unohtaa. Lääkärikeskus Mehiläisen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Marjut Laurikka-Routti antaa vastaukset naisten yleisiin pulmiin.

Tuntuu kuin minulla olisi koko ajan kuukautiset ja vuoto on lisääntynyt. Miksi?

Neljänkympin jälkeen kuukautiskierto usein lyhenee, koska munasarjojen toiminta alkaa heikentyä. Kuukautiskierto, joka on usein 4–5 viikkoa, saattaa tässä iässä olla lähempänä kolmea viikkoa, satunnaisesti lyhyempikin.

Jos runsaat ja tiheät kuukautiset haittaavat arkea, niitä voidaan hoitaa hormonaalisesti. Luontevin hoitokeino on hormonaalinen ehkäisy, jolla usein saadaan vuodot kuriin. Hyviä vaihtoehtoja on paljon, kuten esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillerit, keltarauhashormonia sisältävät tabletit ja kapselit sekä hormonikierukka. Hormonaalista ehkäisyä käytetään hoitokeinona, vaikka varsinaiselle ehkäisylle ei olisi tarvettakaan.

Helpottavatko PMS-oireet vanhemmiten?

Kyllä. PMS-oireet ovat yleisimmillään 30–40-vuotiailla naisilla, joilla on vielä vahva hormonitoiminta ja munasolu irtoaa säännöllisesti. Kun hormonituotanto heikkenee, myös PMS-oireilu vähenee.

Jos hedelmällisyyteni on jo heikentynyt, onko ehkäisy enää niin välttämätöntä? Mikä olisi helpoin tapa ehkäistä?

Ehkäisystä on pidettävä huolta viimeisiin kuukautisiin asti, sillä siihen asti voi tulla raskaaksi.

Tarjolla on kondomeita, pillereitä, laastareita, kapseleita, renkaita, kierukoita ja sterilisaatio. Ehkäisy on aina mietittävä yksilöllisesti. Ehkäisypillerit ovat suosittuja, mutta pillereitä on muistettava ottaa säännöllisesti. Siksi moni suosii kierukoita, koska kierukan asettamisen jälkeen ehkäisyä ei tarvitse enää miettiä. Joillakin kohdun rakenne on kuitenkin sellainen, etteivät he voi käyttää kierukkaa. Hormoniton kuparikierukka lisää vuotoa, joten se ei sovi runsaista vuodoista kärsiville.

Sterilisaatioita tehdään harvoin. Se on helpompi tehdä miehille kuin naisille, koska miehille se voidaan tehdä paikallispuudutuksessa; naisille se on tehtävä nukutuksessa.

Voinko saada useammin tulehduksia nyt kuin nuorena?

Et, paitsi jos vaihdevuotesi ovat jo alkaneet. Tulehduksia tulee herkemmin, kun limakalvot kuivuvat, mutta limakalvojen kuivuminen johtuu hormonaalisista muutoksista ja liittyy vaihdevuosiin.

Jos harrastaa seksiä usean eri kumppanin kanssa, niin silloin on toki alttiimpi erilaisille tulehduksille ja sukupuolitaudeille.

Voivatko vaihdevuodet alkaa jo nyt?

Ennenaikaiset vaihdevuodet voivat alkaa jopa 20-vuotiaana, mutta se on hyvin harvinaista. Suurimmalla osalla vaihdevuodet alkavat 50–54-vuotiaina. Joillakin ne alkavat jo 45-vuotiaana, joillakin vasta 55 ikävuoden jälkeen. Vaihtelua on todella paljon.

Vaihdevuosioireiden kaltaisia oireita voi esiintyä ohimenevästi ennen vaihdevuosiakin. Ne liittyvät monilla kuukautisvuodon ajankohtaan ja ovat usein hyvin siedettäviä lyhytkestoisina. Estrogeenihoitoon ei ole yleensä aihetta, mutta joskus keltarauhashormonilla saadaan vointia kohennettua.

Myös stressitekijät ovat nykyisin yleisiä. Hikoillaan öisin ja luullaan, että kärsitään vaihdevuosista, vaikka kyse onkin stressistä. Kuumia aaltoja saattavat aiheuttaa myös jotkin sairaudet, kuten kilpirauhasen ja sokeritasapainon häiriöt.

Mikä auttaa virtsankarkailuun?

Virtsankarkailu voi liittyä ponnistustilanteeseen, esimerkiksi yskimiseen tai juoksemiseen. Silloin se johtuu lantionpohjan kudosten löystymisestä ja siitä, että tukirakenne on muuttunut lantionpohjassa. Myös synnyttämättömät naiset voivat kärsiä samasta vaivasta, jos kudosrakenne on sellainen, että se antaa helposti periksi. Lantionpohjan lihasjumpalla voi ehkäistä ongelmien syntyä ja myös korjata ongelmaa. Jos se ei tuo helpotusta ja vaiva on kiusallinen, on harkittava leikkausta.

Mitä ovat emättimen ja kohdun laskeumat? Ovatko ne yleisiä?

Laskeumia kehittyy ikääntyessä joka viidennelle naiselle. Yleensä niitä alkaa esiintyä vasta vaihdevuosien jälkeen, mutta jonkin verran niitä kehittyy jo neli–viisikymppisillekin. Ikävä kyllä laskeumilla on uusiutumistaipumus.

Emättimen laskeuma tarkoittaa sitä, että emättimen etu- tai takaseinämä pullistuu ulos. Kohdun laskeumassa kohdun napukka voi laskeutua emätinaukkoon ja pullahtaa ulos, ja lopulta koko kohtu, jos ei hakeudu lääkäriin.

Kohdun ja emättimen laskeumat johtuvat heikosta kudosrakenteesta, joka on usein perinnöllistä. Synnytys voi aikaistaa laskeumaa, mutta laskeuma voi tulla myös synnyttämättömille naisille.

Lieviä laskeumia voidaan tukea emättimeen aseteltavalla renkaalla tai kuutiolla. Niiden käyttö edellyttää aina lääkärin diagnoosia, eli omin päin niitä ei pidä lähteä käyttämään. Laskeumia korjataan tarvittaessa leikkauksilla.

Onko minulla suurempi riski sairastua syöpään nyt kuin nuorena?

Gynekologisia syöpiä toki esiintyy kaikenikäisillä, mutta riski kasvaa ikääntyessä: kohtu- ja munasarjasyövät alkavat yleistyä erityisesti yli 60-vuotiailla naisilla. Ulkosynnyttimien syöpä ja emätinsyöpä ovat harvinaisia. Lääkäriin kannattaa mennä, jos on verisiä välivuotoja, epämääräisiä kipuja, turvonnut vatsa tai rikkonainen iho, joka ei parane.

Sen sijaan hyvänlaatuiset kasvaimet ovat yleisiä 40–50-vuotiailla. Polyyppeja tai myoomia voi kasvaa kohtuun limakalvoille, ja ne oireilevat usein runsailla vuodoilla tai välivuodoilla. Ne voidaan poistaa.

Myoomat voivat kasvaa myös kohdun seinämiin. Ne eivät välttämättä vaikuta vuotoihin, mutta ne saattavat olla isokokoisia, jolloin vatsa kasvaa. Isot myoomat vaativat leikkaushoitoa. Ne saattavat aiheuttaa painon tunnetta alavatsaan ja virtsavaivoja. Myoomat saattavat kasvaa niin isoiksi, että ne painavat useamman kilon ja täyttävät vatsaonteloa.

Kuinka usein olisi hyvä käydä gynekologilla?

Parin vuoden välein, jos omassa tilanteessa ei tapahdu muutoksia. Mahdolliset lääkitykset voivat toki vaatia tiheämpää seurantaa. Papa-kokeeseen tulee julkiselta puolelta kutsu viiden vuoden välein. Kohdunsuun seurannasta kannattaa keskustella lääkärin vastaanotolla, jos haluaa tiheämpää seurantaa.

Rintoja unohtamatta

Rintasyövän riski kasvaa yli 35-vuotiailla: Suomessa todetaan vuosittain 1 500 rintasyöpää alle 50-vuotiailla. Rintojen mammografiaseulontoja aletaan tehdä 50-vuotiaille kahden vuoden välein.

– Itse suosittelen yli 40-vuotiaille, viimeistään yli 45-vuotiaille, säännöllisiä rintojen konetutkimuksia, mammografiaa ja ultraäänitutkimusta, 1,5–2 vuoden välein, erikoislääkäri Marjut Laurikka-Ruotti sanoo.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi