Kylmähoito on vanhentunut neuvo tälliin – Fysioterapeutti: Suurin osa uskoo yhä väärään kolmen K:n sääntöön

Kylmähoito on nykytiedon valossa syrjäytetty vamman ensihoidossa. Silti vallan monet turvautuvat jääpussiin, kun nilkka nyrjähtää tai polvi kolahtaa. Nykysuositus painottaa kylmän sijasta muita asioita.

Kun nilkka nyrjähtää tai polvi kolahtaa, vanha tuttu ohje aktivoituu monien mielessä: kolmen k:n sääntö kylmähoito, koho, kompressio.

Kaksi viimeisintä ovat edelleen kelpo muistisääntö, mutta kylmän kanssa on toisin. Asiantuntijat eivät enää varauksetta suosittele kylmähoitoa akuutissa vammatilanteessa.

– Vanha suositus oli, että akuutin vamman hoidossa käytettäisiin kylmää 48–72 tunnin ajan vamman synnystä. Uudet tutkimukset kuitenkin näyttävät, että kylmähoidosta voi olla jopa haittaa. Kylmä voi hidastaa paranemista, ja jos kylmähoito on kovin intensiivistä, jopa kudos- ja hermovauriot ovat mahdollisia, summaa OMT-fysioterapeutti Jouni Peltola Terveystalosta.

Kylmähoito jää vähemmälle Peace & Love -ohjeistuksessa

Kylmän sijaan nykyisin on voimassa niin sanottu PEACE & LOVE -suositus (Protect, Elevate, Avoid, Compress, Educate & Load, Optimism, Vascularisation, Excersise).

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa , että heti vamman tapahduttua ensiavuksi (PEACE) vamma suojellaan liikkeeltä ja rasitukselta, kohotetaan se sydämen yläpuolelle ja puristetaan vahingoittunutta kohtaa.

Uudessa muistisäännössä ei ole kylmää. Kylmän ja tulehduskipulääkkeiden käyttöä vamman hoitoon harkitaan tapauskohtaisesti.

Jälkihoito (LOVE) pitää sisällään aktiivista kuntouttamista ja kuormituksen aloittamista heti, kun oireet sallivat. Enää vammapotilasta ei makuuteta paikoillaan, vaan painotus on pikaisessa ja maltillisessa liikunnan aloittamisessa. Se parantaa vamma-alueen verenkiertoa ja nopeuttaa paranemista.

Myös myönteistä asennetta ja uskoa toipumiseen painotetaan uusissa suosituksissa.

Kylmähoito ei edelleenkään ole ehdottomasti kiellettyä vamman ensiapuna, vaan sitä tulee harkita tapauskohtaisesti.

Milloin kylmähoito on paikallaan?

– Kylmähoito voi olla tehokas kivun ja turvotuksen lievittämisessä esimerkiksi pään alueen kuhmuvammoissa. Myös raajoissa olevaa turvotuskipua voi yrittää lievittää kylmähoidolla, Peltola sanoo.

Kylmähoidon vaikutus perustuu verisuonten supistumiseen ja kipeän alueen tuntohermojen puutumiseen.

Peltola kuitenkin painottaa, että kylmähoidon tulee olla lyhytaikaista, eikä vammaan painettava kylmäpakkaus saa missään tapauksessa olla liian kylmä, etenkään päävammojen kohdalla.

– Pakastepussia ei saa laittaa suoraan iholle, vaan se tulee kääriä esimerkiksi pyyhkeeseen. Pään alueella hoidon kestoksi riittää kymmenen minuuttia, jonka jälkeen on pidettävä tauko, ettei kudos kylmene liiaksi.

Raajan alueen vammoissa kylmähoitoa voi jatkaa 15–20 minuuttia kerrallaan.

Välttämätöntä tai tarpeellista kylmähoito ei kuitenkaan nykytiedon valossa siis ole.

– Kompressio ja kohoasento ovat paljon pätevämpiä ja tärkeämpiä toimenpiteitä vamman ensihoidossa, Peltola muistuttaa.

Lue myös: Nenäverenvuoto tyrehtyy parhaiten kylmän avulla – mutta tiesitkö, mihin kehonosaan kylmää kannattaa painaa?

Toisinaan lämpö on jopa parempi

Joissakin tapauksissa lämpö voi toimia kylmää paremmin:

– Jos vamma on iskutyyppinen eikä aiheuta verenpurkaumia tai kudosvaurioita, lämpö lisää aineenvaihduntaa ja voi olla hoitona mukavampi.

Etenkin jos kylmällä painaminen lisää vamma-alueen kipua, on kylmähoito parempi lopettaa. Tällöin kyseessä voi olla hermovamma, jota kylmä saattaa pahentaa. Turvotusvammoissa kylmä yleensä auttaa kipuun.

– Jos puhutaan nilkan nyrjähtämisestä tai polven vääntymisestä, jossa on alkavaa turvotusta näkyvissä, kompressio ja kohoasento ovat ensisijaiset toimenpiteet, Peltola painottaa.

Mitä isompi vaurio, sitä tärkeämpää on, että kompressioside laitetaan asianmukaisesti paikalleen.

Ammattilaisen puoleen on hyvä herkästi kääntyä, sillä huonosti tai ammattitaidottomasti laitettu kompressio ei auta turvotuksen ehkäisemisessä, jolloin myös paraneminen viivästyy.

Toisaalta huonosti laitetusta kompressiosta ei tutkimusten mukaan ole odotettavissa haittaakaan. Liian kylmällä vamma-alueen painamisesta sen sijaan voi olla.

– Kaiken kaikkiaan ensihoidossa on tärkeintä suojata vamma-aluetta liiallisilta liikelaajuuksilta, jotta ei kuormiteta ja vaurioiteta sitä lisää, ennen kuin lääkäri- tai sairaalakäynnillä on tutkittu vamman vakavuus.

Uusi suositus on vielä melko huonosti tunnettu

Peltolan tuntuman mukaan kylmähoidon tehottomuus ja jopa haitallisuus vamman ensihoidossa ei ole vielä kovin laajalle levinnyt tieto. Kolmen k:n sääntö elää vielä sitkeässä. Toisaalta asiaa mutkistaa, ettei kylmähoito ole ehdottomasti vältettävä hoitomuoto – se vain on uusissa tutkimuksissa osoitettu tehottomaksi ja turhaksi, väärissä kohdin toteutettuna myös haitalliseksi.

Vielä vähemmän tunnettu on uusi suositus, massiivinen kirjainkombo Peace & Love.

– Sanoisin, että jos aiheesta tehtäisiin kyselytutkimus, niin 60–70 prosenttia menisi vielä vanhalla ohjeistuksella. Se on niin vasta jalkautunut terveydenhuollon ammattilaisillekin ja heidän välityksellään aktiivisesti urheileville.

Uusi ohjesääntö voi tuntua kömpelöltä ytimekkääkseen kolmen k:n sääntöön verrattuna. Suomalaisittain selkeämpää onkin puhua ensihoidosta ja kuntoutuksesta.

Asiantuntija näkee uudessa suosituksessa paljon hyvää

Peltolan mielestä uudessa suosituksessa on paljon hyvää:

– Se ottaa paremmin huomioon paranemisen monet tekijät, myös psykososiaalisen puolen kuten läheisten tuen ja mielialan pysymisen optimistisena paranemiseen.

Selkeä jako ensihoitoon ja kuntoutukseen on myös Peltolan mieleen. Sitä kautta ensihoidon tärkeys voi myös hahmottua paremmin. Kylmähoito on siinä pienellä sijalla.

– Asiallinen ja hyvä ensihoito vähentää tutkimusten mukaan selkeästi sairaspäiviä ja nopeuttaa paranemista. Kuntoutusvaiheessa aktiivinen liikkuminen heti oireiden salliessa niin ikään nopeuttaa vammasta toipumista. Sohvalle ei nykytiedon valossa pidä jäädä makaamaan, Peltola tiivistää.

Vammojen hoidon kanssa kannattaa kaiken kaikkiaan olla huolellinen:

– Ihminen voi kantaa loppuelämän vammaa, jos se hoidetaan huonosti. Esimerkiksi nilkkavammat voivat olla hyvin hankalia ja uusiutuvat helposti.

Tulehduskipulääkkeet voivat hidastaa paranemista

Uudessa suosituksessa on Peltolan mukaan positiivista myös se, että siinä selkeästi kehotetaan välttämättään tulehduskipulääkkeiden syömistä vamman kivunhoidossa.

– Anti-infiammatoriset lääkeaineet kuten ibuprofeiini voi isoina annoksina nautittuna pysäyttää kehon luonnollisen tulehdusprosessin, jota tarvitaan kudosten uusiutumiseksi. Tällöin normaali paraneminen pysähtyy.

Pienillä lääkeannoksilla, esimerkiksi yhdellä 400 mg:n ibuprofeenitabletilla, ei tätä vaikutusta ole vielä normaalikokoisella aikuisella. Tosin tämän suuruinen lääkitys ei välttämättä vamman kipuakaan poista.

– Joissakin tapauksissa yhden buranan nappaaminen voi tuoda mukavan plasebo- eli lumevaikutuksen, Peltola huomauttaa.

Sen sijaan jos kipuun napsii vaikkapa kolmesti päivässä 400–800 mg tulehduskipulääkettä, luonnollinen tulehdusprosessi saattaa hyvinkin häiriintyä.

Artikkelissa käytetty lähteenä haastattelun lisäksi: terveyskirjasto.fi, terveyskyla.fi

Korjattu 16.10: Otsikossa asiantuntija oli alun perin erheellisesti lääkärin ammattinimikkeellä.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Rasitusmurtuma voi syntyä yllättävän helposti – näin peruskunto ja rasituskohta vaikuttavat: "Voi olla kiltti tai ikävä vamma"

2. Liikunta

   Rasitusvamma on ikävä vaiva – Näin ehkäiset yleisimmät urheiluvammat

3. Terveys

   Nilkan turvotus – mitä tehdä? Yksi asento on usein paras