Kadehditko hetkessä nukahtavia? Ei kannattaisi, sanoo asiantuntija – nopea nukahtaminen kertoo muusta kuin hyvistä unenlahjoista

Salamanopeasti nukahtaminen ei ole hyvä merkki, vaan kertoo univajeesta. Normaali nukahtamisaika on 5–30 minuuttia.

Moni ajattelee, että on hyvä asia nukahtaa välittömästi, kun on päänsä tyynynpielukselle laskenut. Se mielletään merkiksi hyvistä unenlahjoista jopa niin, että nopea nukahtaminen on usein suorastaan kehujen aihe.

Minuutissa nukahtaminen ei kuitenkaan ole hyvä merkki, sanoo unilääkäri Henri Tuomilehto.

– Se että ihminen nukahtaa siinä samassa kun pää osuu tyynyyn, johtuu useimmiten univajeesta.

Nopea nukahtaminen – univaje on yleisin, mutta ei ainoa syy

Nopeasti nukahtamisella ei siis unilääkärin mukaan kannattaisi kehuskella.

– Sanoisin, että yhdeksässä tapauksessa kymmenestä nopeasti nukahtaminen on univajeen merkki. Joskus, mutta onneksi verrattain harvoin, taustalla voi olla unihäiriö tai -sairaus, kuten uniapnea, Tuomilehto selventää.

Kun univaje ja unihäiriöt ja -sairaudet selittävänä tekijänä on karsittu pois, jäljelle jää se hyvin pieni joukko heitä, joille nopeasti nukahtaminen on yksilöllinen ominaisuus. Siihen ei silloin liity mitään sen kummempaa syytä tai selitystä taustalla. Tuomilehto kuitenkin painottaa, että tämä on verrattain harvinaista verrattuna univajeisten joukkoon.

Lue myös: Naisilla uniapnean diagnosoiminen voi olla salapoliisityötä – oireet sekoitetaan usein vaihdevuosioireisiin

Nukahtaminen on normaalia 5–30 minuutissa

Mikä sitten on tavanomainen ja terveelle ihmisille normaali aika odotella unen tuloa?

5–30 minuuttia, Tuomilehto vastaa. Unta alle viidessä minuutissa pidetään merkkinä univajeesta tai -häiriöstä, yli puolen tunnin kestävä nukahtaminen taas kielii unettomuudesta.

Puoli tuntia saattaa tuntua äkkiseltään melko pitkältä ajalta odotella unta. Siinä ajassa ehtii kääntää kylkeä kerran jos toisenkin. Unilääkäri kuitenkin vakuuttaa, että on huomattavasti parempi odotella unta hetki kuin nukahtaa välittömästi.

– Vartin tai vähän pidempäänkin kestävä unen odottelu on täysin normaalia ihmiselle. Hyvin monet sitkeästi luulevat, että nukahtamisen välittömyys olisi hyvä ja tavoiteltava asia.

Sen sijaan jos unentulossa alkaa kestää reippaasti yli puoli tuntia, sängyssä pyörimistä parempi idea voi olla nousta ylös ja vaikka lukea tai kuunnella hetken kirjaa.

Tuomilehto tarkentaa, että normaalia nukahtamisaikaa määriteltäessä tarkoitetaan pitkän aikavälin tilannetta. Yksittäiset poikkeamat nukahtamisajassa suuntaan tai toiseen eivät vielä tarkoita, että nukkujalla olisi ongelmia.

– Vaikka 5–30 minuuttia on virallisesti se normaali aika, vasta pidemmällä aikavälillä muut lukemat ovat poikkeavia.

Yhden tai kahden yön huono nukkuminen voi siis näkyä akuuttina univajeena, joka seuraavana iltana tuntuu ”äkkisimahtamisena” vuoteeseen käydessä. Vastaavasti taas illan tai parin pitkään kestänyt unen odottelu ei vielä tarkoita unettomuutta.

Jotta tilannetta siis voi pitää häiriönä, tärkeää on toistuvuus. Toistuvat uniongelmat eli esimerkiksi nopea nukahtaminen tai toisaalta nukahtamisen vaikeudet ovat merkki uneen vaikuttavasta häiriötekijästä – joko pitkäaikaisesta univajeesta, stressistä, huonoista päivärutiineista tai muista unen määrää tai laatua vähentävistä tekijöistä.

Pitkäaikainen univaje on salakavala – sitä ei välttämättä itse huomaa

– Pitkäaikainen univaje voi tulla kuukausien tai vuosien mittaan, jolloin elimistö ja henkilö tottuu siihen olotilaan ja siitä tulee uusi normi, Tuomilehto huomauttaa.

Univajeen syyt täytyisi aina selvittää ja tilannetta pyrkiä korjaamaan, sillä erityisesti pitkäaikainen univaje pitää sisällään monia terveysriskejä. Sen muun muassa aiheuttaa muutoksia aineenvaihdunnassa, autonomisen hermoston tasapainossa ja hormonitoiminnassa ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelintauteihin.

Toistuva nopea nukahtaminen on pitkäaikaisen univajeen merkkejä, mutta ihminen voi ajan myötä erehtyä pitämään sitä sisäsyntyisenä ominaisuutenaan iltavirkkuuden tai aamuvirkkuuden tapaan.

Tilannetta vaikeuttaa, että pitkäaikaista univajetta ei usein ole helppo itse huomata.

Lue myös: Nukutko huonosti? Näille sairauksille huonosti nukkuminen altistaa

Hyvä uni on monen asian kokonaisuus

Tuomilehto muistuttaa, että hyvä uni on aina kokonaisuus, johon vaikuttavat terveelliset elämäntavat, säännöllinen nukkumisrytmi ja iltarutiinit.

– Jos elämä on hektistä ja stressintäyttämää, nukkumaanmenoajat vaihtelevat rajusti esimerkiksi arjen ja viikonlopun välillä, nukkumaan menoa venytetään yömyöhälle ja nukkumaan hypätään suoraan läppäriltä, niin unen laatuhan siinä kärsii.

Myös esimerkiksi alkoholi jo pieninä määrinä voi heikentää merkittävästikin unen laatua. Alkoholi tekee unesta pinnallisemman, nostaa elimistön yöllistä vireystasoa ja heikentää palautumista.

Näissä tapauksissa voi käydä niin, että vaikka nukkuisi yhdeksän tuntia, herää silti väsyneenä, koska unen laatu ei ole ollut hyvää.

– Unohtuu aika usein, että myös unessa laatu on tärkeämpää kuin määrä, Tuomilehto huomauttaa.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Kolumnit

   Minna Kuukan kolumni: Nukun ”liian vähän” enkä nauti nukkumisesta – tämä on minun rytmini ja siksi juuri sopiva

2. Terveys

   Onko päivätorkuista enemmän hyötyä vai haittaa? Unitutkijan mukaan edes satunnaiset päiväunet eivät sovi läheskään kaikille

3. Terveys

   Susanne Salo, 53, kärsi vuosia väsymyksestä ja aivosumusta, kunnes diagnoosiksi paljastui vaikea uniapnea: "Pitkään kuvittelin, että oireeni johtuivat menopaussista"