uniapnean oireet
Aina väsymyksen syy ei ole uniapnea. Useammin uupumusta aiheuttavat masennus, univaje tai diabetes.
Terveys

Naisilla uniapnean diagnosoiminen voi olla salapoliisityötä – oireet sekoitetaan usein vaihdevuosioireisiin

Unettomuutta, väsymystä, yöhikoilua, alavireisyyttä. Uniapnean oireet ilmestyvät naisille usein keski-iässä. Siksi ne sekoitetaan helposti vaihdevuosioireisiin.
Teksti: Miia Siistonen Kuvat: iStock

Uniapnea tarkoittaa yöllisiä hengityskatkoja. Niitä esiintyy eniten selinmakuulla ja REM-unen eli vilkeunen aikana. Hengitystiet ahtautuvat joko osittain tai menevät täysin tukkoon. Happipitoisuus laskee ja verenpaine nousee, kun ihminen yrittää ruveta uudestaan hengittämään. Usein tähän liittyy kuorsaus. Se on aina merkki siitä, ettei hengitys kulje normaalisti.

– Uniapneaan liittyvät ylähengitysteiden rakenteelliset tekijät. Nukahtaessa kurkun lihakset rentoutuvat kaikilla ja tulee hetkellisiä hengityskatkoja. Osalla lihakset rentoutuvat liikaa ja epävakaa hengitys jatkuu läpi yön. Se jää päälle kuin kuminauhan päässä oleva pallo, joka on laitettu pomppimaan, kertoo osastonylilääkäri, professori Tarja Saaresranta Turun yliopistollisen keskussairaalan Uni- ja hengityskeskuksesta.

Mitkä ovat uniapnean oireet?

Uniapnea mielletään ylipainoisten miesten ongelmaksi, mutta siitä voivat kärsiä myös naiset – hoikatkin. Hoitoa vaativaa uniapneaa sairastaa noin 20 prosenttia miehistä ja 10 prosenttia naisista.

– Naisilla on vähemmän hengityskatkoksia ja hengitystiet menevät harvemmin kokonaan tukkoon. Miehistä noin puolet kuorsaa, naisilla kuorsaaminen alkaa usein vasta vaihdevuosissa. Silloin hengitystä stimuloivien keltarauhashormonin ja estrogeenin tuotanto hiipuu. Hormonaaliset muutokset aiheuttavat usein myös painon nousemista, mikä lisää riskiä sairastua uniapneaan.

Lue myös: Susanne Salo, 53, kärsi vuosia väsymyksestä ja aivosumusta, kunnes diagnoosiksi paljastui vaikea uniapnea: ”Pitkään kuvittelin, että oireeni johtuivat menopaussista”

Aina väsymyksen syy ei ole uniapnea. Useammin uupumusta aiheuttavat masennus, univaje tai diabetes. Tukehtumisen tunne voi johtua myös yöllisestä närästyksestä eli refluksitaudista. Yölliset vessareissut taas saattavat johtua kohdun laskeumasta. Diagnoosin tekeminen onkin Tarja Saaresrannan mukaan salapoliisityötä, jossa pitää ottaa huomioon monta muuttujaa.

Yleisin muoto on ahtauttava uniapnea

Uniapneaa on kolmenlaista. Niin miehillä kuin naisilla yleisin muoto on obstruktiivinen eli ahtauttava uniapnea, jota sairastaa yli 90 prosenttia potilaista. Sen voi aiheuttaa rakenteellinen vika, kuten pieni leuka, isot nielurisat tai ahdas nielu. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino ja tukkoinen nenä, myös tupakointi, alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet altistavat sille.

Sentraalista eli keskushermostoperäistä uniapneaa sairastavan taustalla on aina jokin toinen sairaus, kuten sydämen vajaatoiminta tai aivoinfarkti. Silloin aivojen hengityskeskus ei ajoittain anna käskyä hengittää.

Harvinaisin uniapnean muoto on kahden edellisen yhdistelmä.

Kun muiden sairauksien mahdollisuudet on suljettu pois, potilas saa lähetteen unirekisteröintitutkimukseen. Sen voi tehdä kätevästi kotona mukaan saatavalla laitteella. Nenän alle, kaulalle, sormeen, rintakehän ja vatsan ympärille kiinnitettävät anturit mittaavat kuorsausääntä, ilmavirtausta, veren happipitoisuutta, hengitysliikkeitä ja nukkuma-asentoa.

Uniapnea kannattaa aina hoitaa

Uniapneaan ei kuole. Mutta se lisää riskiä saada aivo- tai sydäninfarkti, jotka voivat koitua kohtaloksi. Siksi uniapnea kannattaa aina hoitaa.

Lievemmissä tapauksissa auttaa Tarja Saaresrannan mukaan elintaparemontti: painonpudotus, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen.

– Jo pelkkä liikunta vähentää hengityskatkoja, sillä painovoiman vaikutuksesta nestettä kertyy jalkoihin päivän mittaan. Kun illalla käy pitkäkseen, käy samoin kuin nestepulloa kallistaessa: neste valuu kohti suuaukkoa. Silloin kaulan alue ahtautuu. Aktiivinen liikunta jäntevöittää lihaksia niin, ettei neste jää jalkoihin.

Uniapneavyö tai pyjaman selkämykseen kiinnitettävä tennispallo auttavat välttämään nukkumasta selällään. Hammaslääkärin räätälöimä uniapneakisko puolestaan pitää alaleukaa sellaisessa asennossa, etteivät kieli ja pehmeä suulaki tuki hengitysteitä nukkuessa.

Järein keino on noin kilon painoinen CPAP-laite. Se pitää yöllä hengitystiet auki puhaltamalla kasvoille asetettavan maskin kautta sinne huoneilmaa pienellä yläpaineella.

– Laitteesta hyötyy paitsi potilas itse, myös vieressä mahdollisesti nukkuva puoliso. Moni pelkää sen käytön aloittamista. Mutta ne, jotka laitteen kautta ovat saaneet avun, eivät luopuisi siitä isostakaan rahasummasta, Tarja Saaresranta sanoo.

X