Terveys

Oletko jatkuvasti väsynyt? Nämä oireet voivat kieliä uniapneasta – lääkäri kertoo

Vaihdevuosiin saakka hormonit suojaavat usein naisia uniapnealta. Silti uniapneaa eivät sairasta ainoastaan ylipainoiset, keski-ikäiset miehet, vaan siihen voivat sairastua myös nuoret naiset.
3.8.2019 Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Mikä uniapnea on?

Uniapnea on sairaus, jossa unen aikana esiintyy toistuvia hengityskatkoksia. Hengityskatkokseksi määritellään hengitysvirtauksen väheneminen tai loppuminen kokonaan vähintään 10 sekunnin ajaksi. Hengityskatkokset voivat kestää jopa yli minuutin.

Hengityskatkoja on tunnin aikana lievässä uniapneassa 5–15, keskivaikeassa 16–30 ja vaikeassa yli 30.

Kuinka moni suomalainen kärsii uniapneasta?

Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä. Keski-ikäisistä miehistä uniapneasta kärsii 4 prosenttia ja keski-ikäisistä naisista 2 prosenttia.

Naishormonit suojaavat naisia uniapnealta vaihdevuosiin asti. Vaihdevuosien jälkeen uniapneaa on naisilla yhtä paljon kuin miehilläkin. Vaihdevuosi-ikäisten naisten uniapneaoireet laitetaan kuitenkin usein vaihdevuosien piikkiin, minkä takia naisten uniapneassa on selvää alidiagnostiikkaa.

Lue myös: Uniapneaan sairastunut Mirkka Harju, 44: ”Kuin olisin elänyt unessa 20 vuotta”

Eroaako naisten ja miesten uniapnea jotenkin toisistaan?

Taudinkuva ei ole eroava ja löydökset tutkimuksissa ovat tismalleen samat.

Vaihdevuosi-ikäisten naisten uniapneaoireet laitetaan kuitenkin usein vaihdevuosien piikkiin, minkä takia naisten uniapneassa on selvää alidiagnostiikkaa.

Mistä uniapnea johtuu?

Hengityskatkoksia syntyy, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana ja nielun kudokset aiheuttavat osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Uniapnea voi johtua synnynnäisistä rakenteellisista poikkeavuuksista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Merkittävin uniapnean aiheuttaja on kuitenkin ylipaino: kaksi kolmasosaa potilaista on ylipainoisia. Naisilla ylipainon aiheuttama uniapnea korostuu, kun taas uniapneaa sairastavien miesten joukossa on enemmän myös normaalipainoisia.

Miehillä rasva varastoituu ylipainossa lähes poikkeuksetta vatsaan ja kaulaan eli ylävartaloon, mikä on riski uniapnean kannalta ajatellen. Naisilla rasvan jakautuminen ei ole niin suoraviivaista. Siksi esimerkiksi päärynävartaloiselle naiselle, jonka rasva varastoituu alavartaloon, lihavuus ei ole niin suuri riski uniapnean kannalta kuin omenavartaloiselle, jolla ylimääräinen rasva kertyy yläkroppaan.

Millaisia oireita uniapneasta tulee?

Uniapnea voi aiheuttaa moninaisia oireita. Tärkein oire on päiväväsymys. Yöuni voi olla levotonta ja unesta saattaa herätä tukehtumisen tunteeseen. Vessassa saattaa joutua käymään useita kertoja yön aikana, sillä uniapnea lisää yöllistä virtsaamisen tarvetta. Aamulla herätessä olo saattaa olla sellainen kuin ei olisi nukkunut lainkaan.

Päiväväsymyksen takia uniapneaa sairastava saattaa nukahdella paikoissa, joissa nukahtaminen ei ole suotavaa. Uni saattaa yllättää esimerkiksi kesken kokouksen tai esitelmätilaisuuden. Olo voi olla ärtynyt ja masentunut. Keskittyminen voi olla vaikeaa ja muisti saattaa pätkiä.

Uniapnea voi aiheuttaa myös kuorsausta ja suun kuivumista, hikoilua ja aamupäänsärkyä. Miehille uniapnea voi aiheuttaa erektiohäiriöitä ja naisille seksuaalista haluttomuutta. Myös närästys ja yskä voivat liittyä uniapneaan ja ne saattavat korjaantua, kun uniapnea hoidetaan.

Uniapnean oireet voivat ilmetä pitkän ajan kuluessa, ja ihminen saattaa osin jopa tottua oireisiin ja alkaa pitää niitä normaaleina.

Onko kuorsaus aina merkki uniapneasta?

Ei ole. Ihmiset kuorsaavat tavallisesti esimerkiksi silloin, kun nenä on tukossa, vaikka heillä ei uniapneaa olisikaan.

Uniapneaa sairastavissa on myös niitä, jotka kuorsaavat vähemmän ja heillä on silti hengityskatkoksia. Se on kuitenkin harvinaisempaa. Tavallista on se, että potilas kuorsaa paljon.

Oleellinen ero uniapnean ja kuorsauksen välillä on se, että uniapneassa kuorsaukseen tulee hengityskatkoja. Uniapneaa sairastava ihminen siis tyypillisesti kuorsaa ensin kovaäänisesti, lopettaa kuorsaamisen ykskaks täysin hengityskatkon ajaksi ja sitten taas jatkaa kuorsaamista.

Kuinka vaarallinen sairaus uniapnea on?

Uniapnea ei tapa, mutta uniapnea nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisäksi päiväväsymys ja mahdollinen nukahtelu lisäävät tapaturmariskiä. Kaikkia näitä riskejä voidaan vähentää uniapnean oikeanlaisella hoidolla.

Mikä on tavallisin syy hakeutua lääkärille uniapnean takia?

Hyvin tavallista on, että miehet hakeutuvat tutkimuksiin sen takia, että puolisot sanovat heidän kuorsaavan hirveästi. Yleensä puolison nukkuminen häiriintyy, kun kovaan kuorsaukseen tulee katkoja hengityskatkosten vuoksi.

Naiset taas hakeutuvat lääkärin pakeille tyypillisesti väsymyksen takia.

Milloin uniapnean takia on syytä hakeutua lääkäriin?

Jos epäilee uniapneaa, asia on toki syytä selvittää. Ammatikseen ajavien tai muuta tapaturma-altista työtä tekevien on hakeuduttava tutkimuksiin välittömästi asiaa epäiltäessä, jotta tapaturmilta vältytään. Muille asia ei ole niin kiireinen. Jos voimavaroja on, kotona voi pudottaa painoa ja seurata tilanteen kehittymistä.

Langanlaihuutta ei tarvitse tavoitella. Pelkkä maltillinen painonpudotus ja kuntokuuri saattavat korjata tilanteen kokonaan. Jo 5–10 kilon painonpudotuksella voi olla vaikutusta.

Miten uniapnea todetaan?

Diagnostinen tutkimus on unirekisteröinti, jossa tutkitaan unen aikaiset hengityshäiriöt. Unirekisteröinti tehdään lähes aina potilaan ollessa kotona, eli hän kotiin lainaksi tarvittavan laitteiston. Ennen unirekisteröintiä on kuitenkin suljettava pois muut mahdolliset oireita aiheuttavat syyt.

Miten uniapneaa hoidetaan?

Tärkeää on aina yleinen elämäntapaohjaus ja elintavoista huolehtiminen. Jos potilaalla on lievä uniapnea, voidaan hoidoksi kokeilla selinmakuuta estävää apneavyötä tai hammaskiskoa, joka lukitsee leuan niin, että alaleuka ei pääse valahtamaan alas ja näin tukkimaan hengitysteitä.

Jos potilaalla on keskivaikea tai vaikea uniapnea, hoidoksi suositellaan nukkuessa käytettävää CPAP-laitetta. CPAP-laite puhaltaa ilmaa hengitysteihin laitteessa kiinni olevan letkun ja nenä- sierain- tai kokokasvomaskin kautta ja pitää näin hengitystiet auki vastapaineen avulla.

Voidaanko uniapneaa hoitaa leikkauksella?

Rakenteellisessa uniapneassa leikkaushoitoa voidaan harkita. Nielunavarrusleikkauksia tehdään nykyisin kuitenkin hyvin harvoin ja harkitusti. Jos potilaalla on jatkuvaa nenän tukkoisuutta, joka lisää kuorsausta, nenän korjaaminen leikkauksella voi auttaa. Leikattavan potilaan on oltava aika lähellä normaalipainoa. Leikkaus ei paranna ylipainoisen potilaan uniapneaa.

Vaikuttaako uniapnea ulkonäköön?

Ei vaikuta. CPAP-laitteessa on tiukka naamari, joka saattaa painaa kasvoja, mutta pysyviä muutoksia ulkonäköön se ei muovaa. Ei siis tarvitse pelätä, että kasvot muuttuvat hoidon vuoksi.

Miten uniapneaa seurataan diagnoosin ja hoidon valitsemisen jälkeen?

Jos hoito toimii, uniapneaa ei seurata ensimmäisen vuoden jälkeen kuin ammattiautoilijoilta. Uusimmissa CPAP-laitteissa on kaikissa etäseuranta, josta näkee, kuinka paljon potilas on käyttänyt laitetta ja kuinka paljon on maskivuotoja. Etäseurannasta nähdään myös hoitotulos, eli se, kuinka paljon hengityskatkoja on. Jos hoito toimii, CPAP-laite on lopulta vain apuväline, joka vaihdetaan 5–6 vuoden välein. Toki jos laite tai jokin laitteen osa menee rikki, se vaihdetaan. Suositus on, että laitteen maski ja letkut vaihdetaan kerran vuodessa.

Asiantuntijana keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen, HUS.

Lue myös

Suosittelemme