Terveys

Miten elää kroonisen kivun kanssa? 6 ohjetta

Kroonista kipua ei nykytietämyksen mukaan voi parantaa, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Krooninen kipu ei ole este onnelliselle elämälle.
21.10.2018 Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Terveystieteiden tohtori ja OMT-fysioterapeutti Tapio Ojala kertoo kirjassaan Kivun kanssa, että elämästä voi nauttia kroonisesta kivusta huolimatta. Krooninen kipu ei yksin tee elämästä kurjaa ja onnetonta. Poimimme Kivun kanssa -kirjasta kuusi ohjetta, jotka auttavat kroonisen kivun kanssa eläjää.

Näin tulet toimeen ja voit elää onnellista elämää kroonisen kivun kanssa:

1. Hyväksy krooninen kipu

Jos kipua vastaan taistelee, ajatukset ja mieli ovat koko ajan kiinni kivussa ja kivun suuruus elämää suurempana asiana vahvistuu. Tällöin elämä on kipukeskeistä parannuksen hakemista, mutta itse elämä jää elämättä. Jotta kroonisen kivun kanssa tulee toimeen, kivun on annettava olla ja hyväksyttävä sen olemassaolo.

”Kun antaa kivulle rauhan, siitä myös kärsii vähemmän. Kipua ei voita sotimalla sitä vastaan. Sen voittaa lopettamalla sodan”, Ojala kuvailee kirjassa.

2. Erota kivun tuntemus ja kokemus toisistaan

Kivun tuntemus on se, miltä kipu tuntuu. Kivun kokemus taas tarkoittaa sitä, miten ihminen kivun kokee.

Vaikka kivun tuntemus pysyisi ennallaan, kivun kokemus voi muuttua. Se, miten ihminen kivun kokee ja millaisen merkityksen hän sille elämässään antaa, vaikuttaa kivun kanssa elämiseen.

”Kokemuksen oivaltaminen auttaa ymmärtämään sen, miksi lääkkeet, fysioterapia tai muu eivät paranna kroonista kipua, mutta ne saattavat helpottaa vähäksi aikaa, mikä sekin on hyvä asia”, kirjassa kerrotaan.

3. Ilmaise tunteesi ja tee sitä, mistä nautit

Erilaisia tunteita ei kannatta peittää, kieltää tai tukahduttaa. Tunteiden näyttämisellä ja niistä puhumisella oloa voi helpottaa merkittävästi. Myös itselle rakkaiden asioiden tekeminen on tärkeää.

”Mitä enemmän on myönteisiä tunteita, sitä vähemmän on kielteisiä tunteita. Myönteisiä tunteita voi lisätä tekemällä sitä, mistä nauttii”, kirjassa sanotaan.

4. Etsi tietoa

Tieto todella on valtaa – se helpottaa elämää kroonisen kivun kanssa.

”Tiedon hankkiminen terveydenhuol­lon ammattilaisilta, virallisilta verkkosivuilta (esimer­kiksi Terveyskirjasto, Suomen Kivuntutkimusyhdistys, Reumaliitto, Selkäliitto, Niveltieto, Suomen Kipu) ja kohta­lotovereilta on ensiarvoisen tärkeää”, kirjassa todetaan.

5. Kyseenalaista vanhat uskomukset

Vanhojen uskomusten mukaan kivun takana on aina jokin vamma, kipua tulee pelätä ja kivuliaana tulee levä­tä niin kauan, että kipu menee ohi. Kipukroonikon on syytä kyseenalaistaa nämä uskomukset.

”Kipua tulee kunnioittaa, mutta se on eri asia kuin sen pelkääminen ja välttäminen”, Ojala ohjeistaa kirjassa.

6. Hanki tukea

Kipukroonikko tarvitsee erilaisia tukitoimia terveyspalveluiden lisäksi. Tärkeintä on läheisten tuki. Tutkimusten mukaan se vähentää epätoivoa ja hätää, helpottaa masennusta ja ahdistusta sekä lisää optimismia.

Tuki ja kannustus myös lisäävät pystyvyyden tunnetta, kohentavat elämänlaatua ja sitoutumista terapiaan. Moni kipukroonikkoa hyötyy vertaistuesta. Vertaistukiryhmissä kipua ei epäillä, vähätellä eikä kielletä vaan ihmisen kertomaan uskotaan.

”Kaikille vertaisryhmät eivät ole ’se juttu’. Tämäkin on hyväksyttävää. Näiden ihmisten tulisi vain löytää jokin vastaava foorumi, jossa pääsisi jakamaan kokemuksia ja vaihtamaan ajatuksia. Keskinäinen vuorovaikutus, säännölliset tapaamiset ja ihmisten kohtaamiset ovat mahdollisuuksia saada uusia kavereita – ei Facebook-kavereita eli pelkkää kontaktia verkossa johonkin ihmiseen – vaan kasvokkain tavattavia kavereita. Tässäkään määrä ei ratkaise vaan laatu eli millaisen suhteen kavereihin muodostaa. Jos et tunne vertaisryhmiä, käy katsomassa Suomen Kipu ry:n verkkosivuja ja ota yhteyttä. Sinulta ei vaadita mitään”, Ojala kannustaa kirjassa.

Lähde: Tapio Ojala: Kivun kanssa (Vastapaino 2018), Suomen Kipu ry, VKK – Vakuutuskuntoutus

Kommentit (2)

Kaunista unelmahöttöä, ”niin kaunista se oli niin, mutta kaunista valhetta vainen”. Saahan sitä luoda turhia toiveita esimerkiksi avunsaannista, terapiasta, vertaisista. Kipuryhmien keskustelujen perusteella kerron, että kipuun ei saa apua, lääkkeitä alasajetaan, terapia on ulottumattomissa, ja kivusta yötä päivää kärsivä ihminen on totaalisen yksin. Lähimmäiset kaikkoavat, koska krooniseen ihmiseen väsyy, hänestä ei ole kellekään iloa. Ja miksi lähimmäisen pitäisikään sitoa itseänsä? Loppuelämä voi olla pitkä, ellei kroonikko sitten saa onnekseen henkeä itseltään riistetyksi.

15

Kaunista unelmahöttöä, ”niin kaunista se oli niin, mutta kaunista valhetta vainen”. Saahan sitä luoda turhia toiveita esimerkiksi avunsaannista, terapiasta, vertaisista. Kipuryhmien keskustelujen perusteella kerron, että kipuun ei saa apua, lääkkeitä alasajetaan, terapia on ulottumattomissa, ja kivusta yötä päivää kärsivä ihminen on totaalisen yksin. Lähimmäiset kaikkoavat, koska krooniseen ihmiseen väsyy, hänestä ei ole kellekään iloa. Ja miksi lähimmäisen pitäisikään sitoa itseänsä? Loppuelämä voi olla pitkä, ellei kroonikko sitten saa onnekseen henkeä itseltään riistetyksi.

15

Kipu on raatelevaa. Joinain päivinä voi olla iloinen, kun kipu on lievää.
Kun kivun saa lääkkeillä hallintaan alkavat vatsavaivat. Vahvat kipulääkkeet rikkovat vatsan, eikä suojausta voi oikein käyttää, koska se ei päästä niitä lääkkeitäkään läpi.
Itsemurha ei tule kyseeseen, koska olen kolmen lapsen äiti, yhden äidin tytär ja yhden miehen puoliso.
Jäljelle jää keskisormen näyttö kivulle. Elämästä iloitseminen aina kun se on mahdollista ja uhrin aseman unohtaminen.
Koska elämä on.

3
1

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosittelemme