Voit saada tietämättäsi jopa satoja oireettomia aivoinfarkteja – näistä merkeistä kannattaa huolestua

Tiesitkö, että aivoinfarkti voi olla oireeton? Se on yleistynyt, koska ihmiset elävät pidempään.

Oireeton aivoinfarkti on salakavala. Ihmiset eivät välttämättä edes tiedä saaneensa oireetonta aivoinfarktia, koska se todetaan keskimäärin vasta silloin, kun se on toistunut jo lukuisia kertoja.

– Selkeiden oireiden puuttuessa potilas ei hakeudu tutkimuksiin, Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) neurologian dosentti ja ylilääkäri Sami Curtze selittää.

Oireettoman aivoinfarktin nimi hämää, sillä sen vaikutus on kasautuva – oireettomia aivoinfarkteja voi tulla Curtzen mukaan jopa satoja vuodessa. Jossain vaiheessa myös oireet alkavat näkyä ja tuntua.

Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 18 000 oireista aivoinfarktia. Näistä 4 500 on aivojen pienten suonten taudin aiheuttamia.

Aivojen pienten suonten taudissa hyvin pieni verisuoni menee tukkoon ja aiheuttaa hapenpuutetta aivoihin. Nämä pienten suonten tukokset jäävät usein yksittäisenä tapahtumana oireettomiksi. Curtzen mukaan ihmiseltä voidaankin löytää samalla kertaa jopa lukuisia vanhoja, oireettomiksi jääneitä aivoinfarkteja.

Pelkkien oireettomien aivoinfarktien määrää ei voida tarkkaan sanoa, koska niitä ei tilastoida erikseen, Curtze huomauttaa.

Oireeton aivoinfarkti – näistä merkeistä tunnistat sen

Jos oireeton aivoinfarkti toistuu lukuisia kertoja, ihmisen toimintakyky alkaa heikentyä hitaasti.

– Jokainen meistä on nähnyt kadulla henkilön, joka kävelee huterasti ja jutellessa huomaa, että muisti ei enää täysin toimi. Kyse voi Alzheimerin taudin sijaan olla pienten suonten taudista, jonka aiheuttamat lukuisat pienet infarktit ovat sinänsä jääneet oireettomaksi, vaikka pitkällä aikavälillä ihmisen suorituskyky onkin laskenut.

Tyypillisiä pienten suoten taudin aiheuttamia pitkän aikavälin oireita ovat liikkumisen vaikeutuminen, mielialahäiriöt, masennus tai aloitekyvyttömyys.

– Ihminen ei välttämättä pärjää töissä ja arjessa enää entiseen malliin. Asioiden loppuunsaattaminen voi olla vaikeampaa.

Elintavoilla vaikutusta

Oireeton aivoinfarkti on yleistynyt ikäluokittain, koska ihmiset elävät pidempään.

Curtzen mukaan suurin osa aivojen pienten suonten tautia sairastavista on yli 60-vuotiaita, vaikka sitä esiintyy myös nuoremmilla. Tauti on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Curtzen mukaan elintavat vaikuttavat suurelta osin aivojen pienten suonten taudin syntyyn. Riskitekijät ovat samoja kuin yleisissä valtimosairauksissa: diabetes, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, tupakointi, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio.

Todetaan magneettikuvauksissa

Pienten suonten taudin oikea diagnosointi on tärkeää, koska lukuisten oireettomien aivoinfarktien seurauksena ihmisen toimintakyky heikkenee huomattavasti: hän kaatuilee helpommin, voi masentua ja kokea sekä muistin että tiedonkäsittelytaitojen heikkenemistä.

Usein potilaat myös joutuvat pysyvään laitoshoitoon ja kuolevat aikaisemmin kuin muut aivoinfarktipotilaat. Syynä tähän on se, että oireeton aivoinfarkti ja sen toistuttua pienten suonten tauti etenee kasautuvasti, kun taas oireinen aivoinfarkti tapahtuu äkkiä ja siihen osataan myös hakea apua nopeasti.

Curtze kehottaakin varaamaan ajan lääkäriin heti, jos ihminen huomaa toimintakykynsä muuttuneen. Jos tutkimuksissa löydetään oireeton aivoinfarkti, on Curtzen mukaan syytä tutkia, voiko potilaalla olla jokin taustasairaus, kuten pienten suonten tauti. Hoito järjestetään aina diagnoosin mukaan.

– Tyypillisiä hoitokeinoja aivoinfarktin jälkeen ovat verihiutaleita estävät lääkkeet, verenpainelääkkeet sekä kolesterolilääkkeet. Lisäksi ehkäisyssä auttaa elintapojen muutos terveellisempään.

Lue myös:

Aivotutkija Mona Moisala: Aivovaurio ei estä uraa huippututkijana

Kaj Kunnas aivoinfarktin ja vaimon rintasyövän jälkeen: ”Tajusimme, ettei eläkepäiviä välttämättä edes tule”