Maria Guzenina-Richardson: Yhteisvanhemmuus on toimiva malli

Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton puheenjohtaja muistuttaa, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin.

Lehtiä selailemalla voisi äkkiseltään saada vaikutelman, ettei Suomessa muuta olekaan kuin ydinperheitä. Tilastot kertovat kuitenkin päinvastaista tarinaa. Suomessa on yli 180 000 yhden vanhemman lapsiperhettä, kun taas kahden vanhemman lapsiperheitä on liki puoli miljoonaa. Niinpä tämän päivän yksinhuoltajat eivät ole enää entisten aikojen ”kummajaisia”, vaan he edustavat melkein yhtä suurta ryhmää kuin perinteiset ydinperheetkin.

Näitä ”sinkku”-vanhempia auttaa ja edustaa Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto, joka tarjoaa muun muassa neuvontaa erotilanteissa oleville. Lisäksi liitto tarjoaa erilaisia tapahtumia, kuten lomaleirejä yksihuoltajille ja heidän lapsilleen.

Liiton puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardsonia synkät erotilastot huolestuttavat, varsinkin kun erot tapahtuvat yhä useammin lasten ollessa pieniä, alle 6-vuotiaita. Tämän päivän erot vaikuttavat tulevaisuuden perhe-elämään.

”Avioerolapset tuovat usein mukanaan aikuisuuteen kodeistaan oppimansa vanhemmuuden ongelmaratkaisumallit. Ja oravanpyörä jatkuu. Olen itse avioeroperheestä, enkä saanut kotoa eväitä siihen, miten parisuhdeongelmista päästään yli”, Guzenina-Richardson kertoo.

Hyvinvointiyhteiskunta on lapsia varten

Joskus lapsi hankitaan rakkauden ensihuumassa, joka haihtuu parin vuoden kuluttua taivaan tuuliin. Lapsi on kuitenkin viaton vanhempiensa valmistautumattomuuteen. Siksi erojen ehkäisemisen ennalta voi nähdä jopa lastensuojelullisena kysymyksenä.

”Paljon puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta. Hyvinvointiyhteiskunta on
näkemykseni mukaan nimenomaan lapsia varten. Jos hyvinvointiyhteiskunta toimisi, se pystyisi ennaltaehkäisemään monia ongelmia! Siksi onkin kummallista, että hyvinvointiyhteiskuntaa yritetään ajaa alas. Lasten on oltava prioriteetti, ei leikkauksen kohde”, Guzenina-Richardson sanoo.

Ennaltaehkäisevä työ voitaisiin aloittaa jo yläasteikäisistä, joiden kanssa keskusteltaisiin hyvän parisuhteen malleista. ”Jo kouluissa pitäisi puhua enemmän parisuhteesta, miten se vaatii pitkäjänteistä työskentelyä ja myös siitä, mitä on vastuullinen vanhemmuus.”

Aina ero ei kuitenkaan ole huono asia, Guzenina-Richardson painottaa. On myös eroja, jotka ovat täysin ymmärrettäviä, jopa välttämättömiä.

”Lapsen ei missään tapauksessa kuulu todistaa perheväkivaltaa tai olla
altistettu toisen vanhemman vakaville mielenterveysongelmille tai
päihdeongelmille. Näissä tapauksissa ei tule syyllistää, että ’pitäisikö teidän vielä yrittää´.

Vastuullinen vanhemmuus on avainsana

Vastuullinen vanhemmuus on tasavertaisesti toimimista, ja erotilanteessa tulisi yrittää toimia ilman vihaa tai katkeruutta. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, ja valitettavasti on tilanteita, joissa toinen vanhempi haluaa toimia pyyteettömästi, mutta toinen ei.

Erotilanteessa tulisi kuitenkin aina muistaa pitää lapsen etua kaikista tärkeimpänä. ”Vanhempien eroaminen on lapselle aina hämmentävä tilanne, siksi lapsi tarvitsee aina näissä tilanteissa erityistä huomiota.”

Vaikka ero katkeroittaisikin isän ja äidin välejä, lapselle molemmat vanhemmat ovat tärkeitä. Guzenina-Richardson vakuuttaakin, että on olemassa hyviä esimerkkejä toimivista ratkaisuista, joissa säilytetään arki molemman vanhemman kanssa. On aivan toinen asia asua yhdessä arkea, kuin tavata vain viikonloppuisin. Se, toimiiko vanhemmuus eron jälkeen, riippuu siitä miten vanhemmat toimivat keskenään.

”Parisuhteen epäonnistumisen tuoma pettymys saattaa sokeuttaa ja silloin on vaikea nähdä mikä on oikeasti hyväksi ennen kaikkea lapselle. Näissä tilanteissa olisi yhteiskunnan kyettävä paljon
tehokkaampaan auttamiseen. Esimerkiksi parisuhdeterapian avulla on pystytty jopa estämään turhia eroja”, Guzenina-Richardson sanoo.

Lisätietoa: Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto

Ellien Ps.

Kun parisuhde on ajautunut kriisiin ja mielessä kangastelee ero, hyvät neuvot ovat kalliit. Väestöliitto on julkaissut juuri pienen vihkosen nimeltä ”Eropohdintoja pikkulapsivaiheessa”, jossa neuvotaan ja pyritään auttamaan kriisitilanteeseen joutuneita vanhempia. Vihkosta voi tilata Väestöliiton perheverkosta meilitse perheverkko@vaestoliitto.fi tai puhelimitse 09 6127 102 (ma-to klo 10-12). Hinta 3 euroa + postikulut.

Teksti: Milla Mäkynen ja Tyyne Pennanen / A4 Media Oy (1.3.2005)
Kuva: YYL