Satu opetteli neulomaan, sillä Hildurissa on innokas neulojahahmo.
Satu opetteli neulomaan, sillä Hildurissa on innokas neulojahahmo.
Julkkikset

Hittidekkari Hildurin kirjoittanut Satu Rämö sai nuorena äidinkielen opettajaltaan hyvän ohjeen

Satu Rämö jättää kuvailematta naispäähahmonsa ulkonäköä menestyskirja Hildurissa. ”Rikoskirjallisuus on jo täynnä tissivakoja.”
Teksti: Rosanna Marila KUVA Heli Hirvelä

Kirjailija-somevaikuttaja Satu Rämö, 42, vilkaisee viestiä vilkuttavaa kännykkäänsä Helsingin keskustakirjasto Oodin kahvilassa. Silloin Sadulta pääsee spontaani huudahdus: ihan kipeetä!

Syy reaktioon ovat kustantaja WSOY:n lähettämät elokuun myyntiluvut: Sadun Islantiin sijoittuvaa Hildur-dekkaria on myyty kahdessa kuukaudessa yli 40 000 kappaletta. Saavutukselle on siis syytä kippistää jäälatte-kahvilla.

– Suomen kesä on minulle aivan liian kuuma, siksi juon kahvini mieluiten kylmänä. Olen asunut Islannissa viimeiset 15 vuotta ja tottunut maan viileyteen. Siellä on ihan normaalia käyttää kesälläkin toppatakkia, Satu sanoo.

Oodi on Sadulle tärkeä paikka, koska hän on onnellisimmillaan keskellä kirjoja ja tarinoita.

Myös Islannissa on Suomea vastaava kirjastojärjestelmä. Se tosin on vaatimattomampi, sillä ihmisiä koko maassa asuu 380 000.

Satu Rämö muutti Islantiin ensimmäistä kertaa vuonna 2003 opiskelemaan. Vuonna 2006 hän tapasi Reykjavikissa baarissa paikallisen miehen – ja se oli menoa. Nyt parilla on 6- ja 12-vuotiaat tyttäret.

Perhe asuu Länsivuonoilla keltaisessa omakotitalossa, jonka ikkunoista näkyy meri ja vuoria.

– Islannissa minulle tuli kotoisa olo heti ensimmäisenä päivänä. Ihastuin myös maan upeaan luontoon.

Satu päätti sijoittaa myös dekkarinsa tapahtumat vain parin tuhannen ihmisen asuttamaan kotikyläänsä. Valinta oli tietoinen, sillä hän tiesi, että pohjoismaiselle rikoskirjallisuudelle on kysyntää maailmalla ja että Islanti näyttäytyy monelle eksoottisena kohteena.

Päähahmoksi Satu valitsi naisen, koska rakastaa itse dekkareita, joissa esiintyy aktiivisia naisia. Myös tilastojen valossa dekkarinaispäähahmot myyvät parhaiten. Satu ei kavahda kaupallista ajattelua kirjailijana. Hänen mielestään romaanin voi aivan hyvin kirjoittaa hyödyntämällä tietoja siitä, mikä myy.

Sadulla on kaupallisuudesta kokemusta myös pitkän linjan somevaikuttajana ja kauppatieteiden maisterina.

Satu Rämö käänsi kliseen ympäri

Kirjoittaessaan Hilduria Satu Rämö ei halunnut sortua kliseiseen ihmiskuvaukseen, jossa nainen on katseltava objekti. Siksi hän ei juuri kuvaile kirjassa Hildurin ulkonäköä, vaan keskittyy kuvaamaan tätä toimijana.

Rikostutkija Hildur esimerkiksi surffaa jääkylmässä meressä märkäpuku päällään ja lenkkeilee ahkerasti. Ja syö paljon, mikä on palautteen perusteella hätkäyttänyt.

– Olen saanut valinnoistani sekä kiitosta että kritiikkiä. Osaa lukijoista selkeästi häiritsee, miksen kerro, miltä Hildur näyttää. Mutta rikoskirjallisuus on jo täynnä tissivakoja, halusin toimia toisin.

Sadun valintojen taustalla vaikuttaa muun muassa äidinkielen opettajan hänelle aikanaan antama ohje: käännä kliseet ympäri.

”Islannissa naiset ovat tottuneet olemaan tekijöitä.”

Myös islantilaisten naisten rehvakas yleisasenne inspiroi Satua. Maassa on ollut naispresidentti jo 1980-luvulla, ja vanhoissa saagoissa naiset ovat olleet päähenkilöinä murhaamassa ja kostamassa.

– Islannissa naiset ovat tottuneet olemaan tekijöitä. He ovat hyvin päämäärätietoisia, kovaäänisiä ja ottavat, mitä ha­luavat. Heidän mielestään vaatimattomuus ei kaunista.

Satu Rämö toivoo, että Hildur käännettäisiin myös islanniksi, jotta paikalliset kaveritkin saisivat paremman käsityksen hänen töistään. He kun eivät tahdo ymmärtää, mitä Satu kirjoittajana ja somevaikuttajana käytännössä tekee.

– Ystäväni näkevät minut lähinnä kulkemassa jatkuvasti kännykkä kädessä, kun kuvaan sisältöä someen. Välillä he tosin kertovat tavanneensa suomalaisturisteja, jotka häkeltyvät, kun kuulevat, että ystäväni tuntevat minut, Satu naureskelee.

Kotiliesi.fi: Islannissa Kauko Röyhkän matkassa: ”Vulkaaninen luonto on mieletön”

X