Julkkikset

Koomikko Sami Hedbergin kanssa seurusteleva iskelmätähti Saija Tuupanen: ”Olen onnellinen ja rakastunut”

Iskelmälaulaja Saija Tuupanen, 37, on löytänyt eron jälkeen uuden rakkauden ja malttanut myös hellittää työtahtiaan. – Pitää olla omat elämät ja yhteinen elämä – molemmat ovat tärkeitä, koomikko Sami Hedbergin kanssa seurusteleva Saija sanoo.
28.7.2019 Teksti: Sanna Wirtavuori Kuvat: Mirva Kakko

Tältä näyttää rakkaus. Näin on tekstitetty kuva, jossa laulaja Saija Tuupanen ja koomikko Sami Hedberg hymyilevät onnellisina skumppalasit kädessä, taustallaan meri ja purjeveneitä. Kuva on otettu toukokuun viimeisenä päivänä, jolloin Saija täytti 37 vuotta ja onnellinen poikaystävä halusi ikuistaa juhlapäivän Instagram-tililleen.

Myös Saija on julkaissut romanttisen yhteiskuvan tilillään joitakin viikkoja sitten. Siinäkin oltiin juhlamielellä ja tekstinä oli: Kevätfiiliksissä.

Saija ja Sami ovat olleet pariskunta vuoden alusta, mutta kumpikin on kommentoinut suhdetta niukasti. Molemmat ovat sanoneet lähinnä vain, että etenemme rauhallisesti.

– Haluaisin pitää seurusteluni täysin yksityisenä asiana, mutta sosiaalisen median kanssa on välillä vaikeaa. Siellä sortuu toisinaan hehkuttamaan kaikenlaista, vaikka tietää, että kaikki on julkista, Saija pohtii.

Saija asuu Jyväskylässä ja Sami Helsingissä, ja molempien työ erittäin liikkuvaista. Juhannuksena Saija on keikalla, ja sen jälkeen työkiireitä riittää elokuulle asti. Toki väliin mahtuu myös muutama päivä vapaata.

– Olen onnellinen töistäni ja yhteistä aikaa läheisten kanssa löytyy, kun sitä järjestää, Saija sanoo.

Mieli: Onnellinen fiilis

”Olin ex-mieheni kanssa naimisissa seitsemän vuotta, ja ero oli hyvin harkittu päätös. Erosimme ystävinä, ja asuimme monien hämmästykseksi yhdessä vielä eropäätöksen jälkeenkin. Hän on edelleen ystäväni.

Ero on tietysti peiliin katsomisen paikka. On ikävää, kun epäonnistuu, vielä useammankin kerran. Arvostan sitä, että omat vanhempani ovat olleet ikuisesti yhdessä ja selvinneet tiukkojen paikkojen läpi, mutta minulle ei niin ole käynyt. Se on vain hyväksyttävä.

Exäni kanssa yhteisistä vuosista minulle jäi monia hyviä ihmissuhteita, hienoa elettyä elämää.

Kun syksyllä muutin omaan asuntoon, se tuntui uuden elämän alulta. Muutin maalta Jyväskylän keskustaan kerrostaloon, ja oli mukavaa laitella koti mieleisekseen.

Uuden elämän aloittamiseen yksin liittyi heikkojakin hetkiä, mutta onneksi ystävät olivat tukena. En olisi selvinnyt ilman pitkiä puhelinkeskusteluja ja terapiailtoja kavereiden kesken.”

Suhteet: Rakkautta ilmassa

”Kasvoin suojatussa ympäristössä maaseudulla. Meitä oli neljä lasta, ja saatoin olla hemmoteltu, koska olin iltatähti. Isä oli metsuri ja äiti sairaanhoitaja. Sain ehjän kodin ja paljon rakkautta, mutta meillä oli tarkat rajat, mitä sai tehdä ja mitä ei.

Haaveilin kouluikäisenä sairaanhoitajan urasta, mutta päädyin opiskelemaan kokiksi. Kun muutin 16-vuotiaana opiskelemaan Joensuuhun, minun oli pakko itsenäistyä. Aloin seurustella ensimmäisen kerran jo 15-vuotiaana. Silloinen poikaystävä oli minua hiukan vanhempi, joten kuvittelin itsekin olevani aika aikuinen.

Jokainen parisuhde on kasvattanut minua, mutta jättänyt tietysti myös arpia. Kun viime syksynä muutin asumaan yksin, en todellakaan kiirehtinyt etsimään uutta kumppania. En mennyt esimerkiksi Tinderiin, vaan halusin vain aikaa rauhoittua. Ajattelin, että otan vastaan, mitä elämä tuo. Ja toihan se.

Tapasimme Samin kanssa aikoinaan työn merkeissä, ja aloimme seurustella tämän vuoden alussa. Välillämme on syvä henkinen yhteys. Sami on lempeä ja karismaattinen mies, ja arvostan häntä suuresti.

Olen varovainen puhumaan suhteestamme, koska se on niin tärkeä ja läheinen asia – ja kaikki on vielä tosi uutta. Sen voin sanoa, että olen rakastunut ja onnellinen.

Edellisistä suhteista olen oppinut sen, että parisuhteessa pitää olla itsenäinen eikä saa tarrautua liikaa toiseen. Pitää olla omat elämät ja yhteinen elämä – molemmat ovat tärkeitä. Olen myös oppinut, että ikinä ei pidä ajatella mitään asiaa tai ihmistä itsestäänselvyytenä.

Haluaisin tulevaisuudessa olla tilaa antava, rakastava, huolehtiva ja huomioiva puoliso. Sellainen, että toisen on aina helppo tulla kotiin. Mikään asia tai tilanne ei saa olla niin paha, ettei kotiin voisi tulla.”

Saija Tuupanen

Eronsa jälkeen Saija sai tukea ystäviltään. – Elämässäni on nyt hyvä vaihe, Saija sanoo.

Mieli: Pelko pois

”Elämässäni on nyt hyvä vaihe, ja nautin tästä iästä ja hetkestä. Tajuan, että näin piti käydä. Nämä asiat olen kokenut, ja kaikesta olen jotain oppinut. En haluaisi olla muun ikäinen.

Viime syksynä olin yksin uudessa kodissani, kun sain paniikkikohtauksen. Se pelotti, vaikka tunnistinkin heti mistä on kysymys. Minulla on ollut vuosien varrella useitakin paniikkikohtauksia, ja ensimmäisillä kerroilla säikähdin valtavasti. Siinähän tulee aivan kauhea fiilis: luulee, että nyt kuolee tai vähintäänkin tulee hulluksi.

Nykyisin minulla on paniikkihäiriön hallitsemiseen keinoja, ja osaan rauhoittaa itseni ahdistavassa tilanteessa. Viimesyksyinen kohtauskin meni ohi, kun soitin ystävälleni ja hän tuki minua. Hän rauhoitteli, jaksoi kuunnella, ja vähitellen ymmärsin, että mitään oikeaa hätää ei ole.

Ilmeisesti nykyinen tilanteeni on parempi, sillä en ole saanut yhtään paniikkikohtausta tuon jälkeen.

Itsevarmuuteni on viimeisen vuoden aikana selvästi lisääntynyt. Hauskaa on myös se, että olen löytänyt uusia puolia itsestäni. Huomaan nauttivani hassuttelusta ja ronskistakin huumorista. Olen hauskempi kuin tiesinkään.”

Mieli: Työtä laulellen

”Olen keikkaillut yli 15 vuotta tosi tiiviisti, ja musiikki on minulle sekä huvi että työ. Eron jälkeen uppouduin entistä tiiviimmin työhön.

Tänä vuonna olen kuitenkin järjestelmällisesti yrittänyt hillitä työtahtiani ja rauhoittaa elämääni.

Kesäteatteria en kuitenkaan jättänyt. Tämä on minulle kuudes kesä Ränssin kievarissa. Ne viikot ovat minulle vuoden piristysruiske, melkein kuin lomaa tuttujen tekijöiden kanssa.

Haaveenani on tehdä vähän enemmän konsertteja, vaikka nautinkin lavaesiintymisestä. Kun olen yleisön edessä, laulaminen vie minut aivan uuteen maailmaan – sillä hetkellä elän täysillä.

Jo alle kouluikäisenä minulla oli harjanvarsi mikkinä, koska halusin kiihkeästi vain laulaa. Menin isän kanssa laulukursseille Joensuuhun, vaikka olin äärettömän ujo. Halusin laulaa, mutta olin kova jännittämään.

Asuimme Tuupovaarassa ja isä sanoi, että tätä varten on sentään ajettu sata kilometriä, eikä tänne ole tultu turhaan. Pakotin itseni esiintymään ja selvisin kuin selvisinkin.

Esiintyminen on yhä minulle jännityksen siedätyshoitoa. Jännitän kovasti aina etukäteen, mutta nautin suunnattomasti kun onnistun.

Voitin ensimmäiset laulukilpailuni 12-vuotiaana, mutta olin kyllä ihan lapsi vielä pitkään.”

Suhteet: Ehkä vielä äiti

”Minulla on hyvät välit vanhempiini ja sisaruksiini, ja käynti kotiseudulla on minulle yhä tärkeä energianlähde. Lapsuudenperheeni luona tunnen olevani turvassa. Nyt vanhimman siskoni pojalla on jo tytärkin, joten lapsiperheen mallia on riittävästi.

Haaveilin äitiydestä, kun seurustelin 18-vuotiaana. Silloin oli itsestään selvää, että kohtahan minulla olisi perhe.

Toisin kuitenkin kävi. Minusta tuli tangokuningatar 20-vuotiaana, ja työt veivät mennessään.

Sen jälkeen vuodet kuluivat ja kumppanit vaihtuivat. Koskaan ei tuntunut olevan sopiva aika, eikä välillä edes sopiva mieskään. Avioliitossanikin tämä asia vain siirtyi eteenpäin, kunnes jo pohdittiinkin eroa.

Nykyisessä elämänvaiheessa en suunnittele perhekuvioita, mutta en sulje mitään poiskaan. Uskon, että elämä kantaa.”

Ruumis: Epävarmuus jäi

”Minulla ei ollut kolmenkympin kriisiä, ja olen aika sinut kroppani kanssa. Yleensä minulla on itseni kanssa varma ja freessi olo, vaikka on toki hetkiä, jolloin mikään vaate ei näytä hyvältä päällä.

Elän melko terveellisesti. Käyn kuntosalilla, teen pitkiä lenkkejä ja nukun hyvin, paitsi täydenkuun aikaan.

Esiintyjänä minulla on melkoisia ulkonäköpaineita, ja joudun kuulemaan myös ikäviä huomautuksia. Joku ilkeä on näkevinään tiukan puseron läpi jenkkakahvat ja toisen mielestä vatsa pömpöttää juuri sillä kertaa liikaa.

Ikävät kommentit satuttavat, vaikka olen yrittänyt opetella ohittamaan ne mahdollisimman nopeasti.

Kouluikäisenä olin aika pyöreä, ja minua haukuttiin lihavaksi. Jossain vaiheessa aloin tarkkailla syömistäni liikaa, halusin vain olla hoikempi. Painoni tippui yli kymmenen kiloa, ja olin hyvin lähellä anoreksiaa.

Se oli sikäli erikoista, että opiskelin kokiksi, mutta pelkäsin jopa ruokien maistelemista, koska lihomisen peikko vaani koko ajan. Selvisin ongelmastani läheisteni tuella ilman sairaalahoitoa ja terapiaa, mutta jonkinlainen jälki ja epävarmuus siitä jäi.

En käy säännöllisesti vaa’alla ja tarkkailen painoani lähinnä peilikuvan mukaan. Silti yhä tulee hetkiä, jolloin kontrolli iskee päälle ja säikähdän itsekin ajatuksiani.

Joudun välillä oikein muistuttamaan itseäni, että voin huoletta haukata palan banaania ja syödä vaikka kokonaisen banaanin, jos mieli tekee.”

Mieli: Kasvun paikka

”Voi kuulostaa kliseiseltä, mutta elän tavallaan henkisen kasvun aikaa. Päivä kerrallaan, tartu hetkeen, nauti elämästä – tällaisia asioita yritän opetella yhä enemmän. Pyrin hiljentämään tahtiani ja olemaan läsnä tässä hetkessä. Yritän yhä useammin pysähtyä ja kuunnella itseäni.

Pysähtyminen on auttanut minua näkemään ympärilläni iloa ja luottamusta. Arvostan arjen enkeleitä: sitä että toista autetaan ja annetaan hyvää palautetta. Muutama ystävällinen sana ilahduttaa ja antaa energiaa.

Tosi läheinen ystäväni sairastui jokin aika sitten syöpään, ja olen kiitollinen, että sain olla hänen tukenaan. Isojen asioiden äärellä ymmärtää, että pikkumurheilla, kuten vaikka muutamalla liikakilolla, ei ole todellakaan väliä.

Olen myös oppinut, että mikään asia ei ole niin paha, ettei siitä voisi puhua. Asioista voi riidellä, mutta minun kohdallani riita voi olla sekunnissa ohi.

Tällä hetkellä minulla on ihana olo sydämessäni. Lieneekö jotain keski-ikää tai tasoittumista, mutta juuri nyt ajatus vapaaillasta kotona tuntuu kaikkein ihanimmalta asialta: lämmin kesäilta, sauna, hyvää ruokaa, läheinen ihminen…”

Kuka historiallinen henkilö olisit?

Olen aina ollut kiinnostunut entisaikojen kuninkaallisista. Sanotaan vaikka kuningatar Viktoria.

Kenet kutsuisit päivällispöytään?

Vesa-Matti Loirin! Olisi kiva kuulla hänen mietteitään urastaan, elämästä ja musiikista.

Kuka oli nuoruudenidolisi?

Ihailin ja ihailen pitkän linjan artisteja, kuten Katri Helenaa, Paula Koivuniemeä, Reijo Taipaletta, Arja Korisevaa…

Kehen historialliseen henkilöön haluaisit tutustua?

Olisi hienoa hypätä ajassa taaksepäin entisaikojen Roomaan ja tavata vaikkapa Julius Caesar.

Saija Tuupanen, 37

Työ: Iskelmälaulaja.

Koti: Jyväskylässä.

Perhe: Eronnut, seurustelee koomikko Sami Hedbergin kanssa.

Ajankohtaista: Keikkoja ympäri Suomea, Tangomarkkinat 10.–14.7. Kesäteatteri Kuka nyt soittaa, sir, Rännin kievari, Jyväskylä.

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 25-26/19

Lue myösAvioeronnut tangokuningatar Saija Tuupanen: ”Olen tasapainoisempi ja onnellisempi kuin pitkään aikaan”

Lue myös

Suosittelemme