Lili & Luna -duon jäsenet Sanni Savolainen ja Leena Tirronen katsovat toisiinsa. Heidän välistään kurkistelee hevonen. 
– Meidät on veistetty samasta puusta, Lili & Luna -duo eli Sanni Savolainen ja Leena Tirronen sanovat. Heidän välistään kurkistelee Täplä-hevonen.
Julkkikset

Täti ja siskontytär perustivat Lili & Luna -kantriduon, jonka biiseissä ei itketä miesten perään: ”Yhdessä on helpompi olla vahva”

Leena Tirronen ja Sanni Savolainen ovat täti ja siskontytär, jotka tunnetaan Lili & Luna -kantriduona. Sukulaisuuden lisäksi naisia yhdistää asenne, joka kuuluu myös heidän musiikissaan: ohjakset pidetään tiukasti omissa käsissä. 
Teksti: Miia Siistonen Kuvat: Sampo Korhonen

Ilmapiiri on hieman kireä.

Kukkamekkoon, vaaleanpunaiseen farkkutakkiin ja stetsoniin sonnustautunut Sanni Savolainen istuu selkä suorana hevosen selässä. Vieressä seisova Leena Tirronen siirtelee hermostuneesti bootsejaan. Hevonen näykkii hänen nahkajakkunsa hapsuja, eikä Leena ei näytä ihan luottavan 600-kiloisen nelijalkaisen hyväntahtoisuuteen.

Hevosen kanssa tässä kumminkin poseerataan, koska Sannin ja Leenan muodostama lauluduo Lili & Luna esittää kantrihenkistä musiikkia. Viime kesänä radioissa alkoi soida tarttuva ralli Kolme kaljaa ja kaupunkiin. Syksyllä he ilmestyivät Vain elämää -ohjelmaan Stigin taustajoukkoihin. Se olikin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa keikka, jolloin tuore duo on päässyt esiintymään yleisön edessä.

Täplä-hevonen ei ole pelkkä rekvisiitta. Sen omistaja Sanni, 21, on aito country girl. Hän on harrastanut lännenratsastusta pikkulikasta asti. Leena, 36, lopetti ratsastamisen pudottuaan nuorena hevosen selästä. Hänet muistetaan parin vuoden takaisena euroviisuedustajana Norma John -duosta.

Sanni sanoo olevansa Leenan ”megafani”. He ovat tunteneet toisensa aina, sillä Leena on paitsi Sannin työkaveri myös hänen tätinsä.

– Me ollaan vähän tällaiset suvun mustat lampaat, he sanovat nauraen.

Lue myös: Miten hyvin tunnet 2010-luvun kotimaiset listahitit? Tee Annan kepeä musavisa ja kerromme, oletko todellinen hittitaituri!

George-vuohen tarina sytytti levy-yhtiöpomot

Täplä ei ole tänään erityisen yhteistyöhaluinen. Hevonen aristelee valokuvaajaa, se peruuttaa ja puistelee isoa päätään. Kameratyöskentely on Täplälle periaatteessa tuttua puuhaa, sillä se esiintyi Lilin & Lunan ensimmäisellä musiikkivideolla. Myös pihalla hiiviskelevä Riesu-kissa on julkkis. Se tunki itsensä kameran tähtäimeen saman videon lopputekstien aikana.

Sanni ja Leena viettävät paljon aikaa täällä Utissa Toivolan tilalla, jota emännöi yhteinen ystävä Martta. Sanni käy ratsastamassa ja auttamassa maitotilan muiden eläinten hoidossa. Kesäisin kylvetään usein ystäväporukalla rantasaunassa. Ensimmäinen hitti Kolme kaljaa ja kaupunkiin saikin alkunsa juuri sellaisesta illanvietosta.

– Täältä on Kouvolaan parikymmentä kilometriä. Pitää olla kolme kaljaa alla, että jaksaa pyöräillä baariin, Sanni selittää.

– Lisäsin kertosäkeeseen rivin ”sit kolme lisää ja naimisiin”. Minulla kun on ollut taipumusta ajautua nopeasti parisuhteisiin, Leena jatkaa.

Yhdellä maatilan eläimistä oli sorkkansa pelissä siinä, että Lili & Luna sai levytyssopimuksen. Taannoin muonavahvuuteen liittyi orvoksi jäänyt vuohi nimeltä George. Talonväki ihmetteli, miksi aluksi leppoisalta vaikuttanut eläin muuttui kärttyisäksi. Salapoliisityön tuloksena selvisi, että entinen omistaja oli ollut ketjupolttaja ja George oli syönyt tupakantumpit. Nyt se kärsi nikotiinin vieroitusoireista.

Vuohi toipui, mutta kehitti addiktoitumiseen taipuvaisena tilalle kofeiiniriippuvuuden: se hörppi mukeista kahvinjämät ja söi suodatinpussit puruineen. Ahneus koitui lopulta Georgen kohtaloksi. Pisteltyään poskeensa kaiken sanomalehdistä säilyketölkkeihin se kuoli suolitukokseen.

Kun Sanni ja Leena kävivät levy-yhtiössä esittelemässä musiikkiaan viime vuoden keväällä, vastaanotto oli aluksi kohteliaan kiinnostunutta. Vasta kun naiset alkoivat kertoa maatilan elämästä ja erityisesti Georgesta, levypomojen silmät syttyivät. Sopimus syntyi.

Lue myös: Suomalainen Suska perusti majatalon vanhalle vuohitilalle Ranskaan

Leena Tirronen nojaa puuaitaan tallissa. Hänen vieressään Sanni istuu hevosen selässä. 

– Olen aina katsonut Leenaa ylöspäin. On hienoa, että pääsen nyt tekemään töitä hänen kanssaan, Sanni Savolainen sanoo.

Leena-täti oli Sannin lapsuudensankari

Lapsena Sanni jumaloi tätiään. Hän kuunteli tämän varhaisten bändiyritelmien demonauhoja ja lauloi mukana englanniksi, vaikka ei osannut kieltä sanaakaan. Leenan esiinnyttyä sukujuhlissa Sanni veti kotisohvan päällä seisten saman kappaleen uusintana. Tädin antamia vanhoja vaatteita ei saanut hänen päältään pesuun kuin väkisin riistämällä. Ja kun Leenan tavaramerkki yhteen aikaan oli pään ympäri kiedottu nauha, sellaista käytti myös Sanni.

– Yritin kaikin tavoin olla kuin Leena.

Sannin syntyessä Leena eli kiihkeintä murrosikäänsä. Siskon perhe asui viereisessä talossa, josta vauvan karjunta kantautui naapuriin saakka. Vanhemmat kutsuivatkin Sannia hellittelynimellä ”Ärjyperälä”.

Vähän myöhemmin Leena oli se cool täti, jonka vierailu oli aina tähtihetki. Tuliaisina oli karkkia, barbieita ja prinsessalehtiä. Vielä hienompaa oli kyläillä Leenan luona Helsingissä. Pääsi Lintsille ja Mäkkäriin ja nukkumaan siskonpetissä yksiön lattialla.

Sitä paitsi aika harvalla oli täti, joka oli tv-julkkis.

Välikoukkaus ”tähtitehtaassa” ja Euroviisuissa

Oli jokseenkin selvää, että Leenasta tulisi muusikko. Valkealassa kodin nurkassa seisoi mummin kihlajaislahjaksi saama epävireinen piano, joka veti Leenaa puoleensa magneetin lailla. Omia sävellyksiä alkoi syntyä jo viisivuotiaana, jolloin hän hädin tuskin ylsi koskettimille. Tyttö laitettiin pianotunneille.

Muut lapset eivät suuremmin arvostaneet erikoista taiteilijasielua. Kun Leena kymmenvuotiaana voitti Valkealan Tenavatähti-kisan, se oli kuin bensaa koulukiusaajien liekkeihin.

– Onneksi oli musiikki. Muuten en halunnut olla esillä, mutta olin aina valmis soittamaan ja laulamaan. Tiesin, että tämän minä osaan, tässä olen hyvä.

Teini-ikä toi erilaisia bändi­kokeiluja yhdessä parhaan ystävän, Lasse Piiraisen, kanssa. Idols-ilmiö oli jo käynnistynyt Suomessa, mutta Leena empi lähtöä ”tähtitehtaaseen”. Vuonna 2010 hän rohkaistui hakemaan uuteen X Factor -kisaan ja pärjäsi. Television­ kautta saatu huomio ei ollut pelkästään imartelevaa.

– Yhtäkkiä olin kaikkien vapaasti arvosteltavana. Sain aika raadollista palautetta tyyliin ”hyvä laulaja, mutta kamalan keltaiset hampaat”. Aralle ihmiselle se oli vähän liikaa.

Leena sijoittui kilpailussa kolmanneksi, ja oma levy Leena Ihmemaassa julkaistiin nopeasti. Liian nopeasti. Se ei tuntunut omalta.

– Olin ihan hukassa artistina. Halusin tehdä taiteellista musaa englanniksi, mutta levy-yhtiö tilasi minulta suomenkielistä poppia. Kantrimusiikkikin kiinnosti, mutta siihen tuli heti jyrkkä ei. Se ei kuulemma kiinnosta radioita.

Levynsä kautta Leena toivoi saavansa sen verran nimeä, että voisi seuraavaksi tehdä omanlaistaan musiikkia ja elättää sillä itsensä.

Toive ei toteutunut. Levy floppasi.

Mitä Leena on puuhannut sen jälkeen? Hetken hän näyttää hämmentyneeltä.

– Ai niin, lapsia!

Leenalla on vuonna 2012 syntynyt tytär ja kaksi vuotta nuorempi poika. Melkein neljä vuotta hän vietti kotiäitinä ja lauloi vain jälkikasvulleen. Sinä aikana hän ehti toipua ensilevyn aiheuttamasta pettymyksestä ja päätti lähteä uudelleen rakentamaan muusikonuraansa. Hieno startti sille oli osallistuminen Euroviisuihin 2017 vanhan tutun Lasse Piiraisen kanssa.

Sannin – ja monen muun mielestä – oli huutava vääryys, että herkkä kappale Blackbird ei yltänyt finaaliin saakka.

Sanni Savolainen nojaa talikkoon ja Leena Tirronen seisoo hänen vieressään kädet puuskassa. 

Sanni Savolainen ja Leena Tirronen viettävät paljon aikaa Utissa ystävänsä maatilalla.

Tädistä ja siskontytöstä tuli Lili & Luna

Viime kuukausina radioissa on soinut Lilin & Lunan toinen sinkku Kultainen häkki. Nuoruuden ihastusta kuvailevan laulun kertoja sanoo haluavansa lentää vapaana ja muistuttaa, ettei häntä ole tehty kenenkään kylkiluusta. Päällimmäisenä kaikuu Sannin hieman nasaali, heleä ääni. Hän on duon pääsolisti.

Sannin musikaalisuus tuli Leenan mukaan esiin jo pienenä. Tyttö pysyi vaivattomasti rytmissä ja sävelessä. Täti alkoi syöttää hänelle omaa musiikkimakuaan. Vei levyjä ja sanoi, että kuuntelepa näitä: Brandi Carlilea, Amos Leetä, Damien Ricea. Hän lupaili myös, että jos intoa piisaa, he voivat alkaa tehdä yhdessä musiikkia. Kunhan lukio on käyty kunnialla loppuun.

Saatuaan ylioppilaslakin 2018 Sanni tunsi painetta hakea opiskelemaan korkeakouluun.

– Pääsykoekirjoja selatessani tajusin, etten yhtään tiedä, minne haluan. Vain musiikki kiinnosti.

Mieleen muistui Leenan antama lupaus. Oli aika kääriä hihat. Tuttavan kotistudiolla nauhoitettiin näytebiisi ja kännykällä napattiin promokuvat. Duolle piti keksiä myös nimi. Sanni muisti Leenalta lapsena saadut barbiet, joita hän kutsui Liliksi ja Lunaksi. Lili & Luna! Se kuulosti heti myyvemmältä kuin Leena ja Sanni.

Leenan yhteyksien kautta päästiin esittäytymään levy-­yhtiöön. Ja George-vuohen avustuksella syntyneen sopimuksen ansiosta nyt työskennellään jo varsin ammattimaisesti. Taustajoukoissa vaikuttavat tuottaja ja kapellimestari Joel Melasniemi sekä Stig eli Pasi Siitonen.

Taiteilijanimistä huolimatta Lili ja Luna eivät ole rakennettuja, fiktiivisiä hahmoja. Jopa esiintymisasut ovat omasta vaatekaapista.

– Olen henkinen eläkeläinen. Kesällä pukeudun aina kukkamekkoon ja villatakkiin. Leenan tyyli on paljon nuorekkaampi, Sanni sanoo.

”Olemme samasta puusta veistettyjä”

Viidentoista vuoden ikäero on kutistunut. Usein Leenasta jopa tuntuu, että Sanni on heistä se aikuisempi ja kypsempi. Sanni esimerkiksi toimii tätinsä kalenterina ja herätyskellona.

– Leena on sellainen huithapeli. Hänen peräänsä täytyy aina vähän katsoa.

Yhteisestä historiasta on se etu, ettei asioita ole tarpeen taustoittaa ja pohjustaa. Usein ei tarvitse edes sanoa mitään, sillä ajatukset välittyvät toiselle suupielen tai kulmakarvan värähdyksestä. Enemmän kuin täti ja siskontytär he ovat nykyään parhaat ystävät.

– Jaamme ihan kaiken, ei vain musiikkijuttuja. Leenalla on tietysti enemmän elämää takana…, Sanni aloittaa.

– …mutta muuten olemme samasta puusta veistettyjä, Leena jatkaa.

Toki sukulaisuudessa on sekin puoli, että siitä ei voi sanoutua irti riidan tullen. Duo sopi jo alussa, että mahdolliset erimielisyydet selvitetään heti ja suoraan. Vielä sellaisia ei ole ilmennyt.

– Periaate on, että molempien mielipide on yhtä tärkeä. Se on helppoa, koska mielipide on yleensä sama, he naureskelevat.

Toisen osapuolen pitkästä urasta on luonnollisesti ollut hyötyä aloittelijalle. Sanni sanoo yhä yllättyvänsä siitä, kuinka taitava Leena onkaan ja yrittävänsä imeä hänestä kaiken mahdollisen opin. Leena puolestaan ei ole kaunistellut musiikki­maailman raadollisuutta.

– Elämä on murjonut sen verran, että suhtaudun moniin asioi­hin vähän kyynisesti. Sen olen oppinut, että musiikissa ohjakset kannattaa pitää tiukasti omissa käsissä. Ja mitä enemmän on esillä, sitä enemmän on ihmisiä, jotka katsovat oikeudekseen kertoa mielipiteensä sinusta.

Sanni sanoo harjaantuneensa kielteisiinkin kommentteihin. Onhan hän elänyt somen vaikutuspiirissä koko nuoruutensa.

– 13-vuotiaasta asti minulle on ollut ihan normaalia, että joku kommentoi vaikkapa ulkonäköäni somessa. Minulle on kehittynyt kovempi kuori kuin Leenalle nuoruudessaan.

– Sanni on luonteeltaan tosi paljon vahvempi kuin minä. Alan olla vasta nyt henkisesti niin luja, etten enää välitä muiden puheista.

– Yhdessä on helpompi olla vahva. Me ollaan aika kova kaksikko! Sanni julistaa.

Mutta miksi he kokevat olevansa suvun mustat lampaat?

– Olemme akateemisista perheistä. Molempien sisarukset ovat järjettömän fiksuja ja korkeasti koulutettuja. Ja sitten ollaan me, jotka haluamme vain tehdä musiikkia, Sanni toteaa.

– Sanni aina vitsailee, että minä vedin hänetkin mukanani lokaan, Leena sanoo nauraen.

Yhteisen uran eteen on nyt tehty työtä pari vuotta. Toukokuun lopulla ilmestyy Lilin & Lunan kolmas sinkku 1000 poikaystävää. Leikkisässä kesähitissä käännetään päälaelleen ajatus siitä, että vain miehille on sallittua kokeilla montaa kumppania. Se jatkaa heidän johdonmukaista linjaansa, jossa naiset eivät ole miesten perään kyynelehtiviä uhreja, kuten perinteisissä kantribiiseissä. Ei, he ottavat vastuun omasta onnestaan.

Vielä kun pääsisi keikoille. Duo ei haaveile maailmanvalloituksesta tai stadionkeikoista. Kun saisi edes seistä pubin terassin nurkassa soittamassa. Olisi kesäilta. Olisi oikea bändi: banjot, viulut, steel-kitarat. Ja tuuli hulmauttelisi kukkamekon helmaa.

X