Hyvässä riidassa on alku ja loppu

Miten riidellä rakentavasti, niin ettei heiluta rakkauden haudalla? Ihmiset kertovat kumppaneistaan ja siitä miten riitelyssäkin tarvitaan parisuhdetaitoja.

Ainutlaatuinen nainen vai takakireä talouskone?

”Suurpiirteinen, sydämellinen, laajasti tunteva, kahjo”, näin kuvailee Maria, 31, avomiestään 42-vuotiasta Karria.

Karri kokee kaiken syvästi, myös suuttuessaan. Karri paukuttelee ovia, paiskoo esineitä, huutaa ja räyhää mutta leppyy nopeasti. Hän osaa myös pyytää anteeksi. Karrilla ei ole välitunteita, hän on joko iloinen tai vihainen. Kiukunpuskat ovat vartissa ohi.

”Jos Karri vaikka kompastuu, kyseessä on kynnyksen vika. Ei hänen. Kerran hän huusi täysillä, että jumalauta, mikä jääkaappi, kun oli saanut kaapista sormilleen.”

Pariskunnan arki soljuu rennosti, mutta riidat syttyvät helposti vaikka eilisen tiskeistä.

”Elä sitten paskassa, Karri huusi ja häipyi ulos. Puolen tunnin sisällä hän tuli kotiin mustikkamunkkien kera ja aloimme katsoa Idolsia”, Maria kertoo.

”Jos koko ajan en ole imuroimassa, niin entäs sitten? Ei se vähennä ihmisarvoani”, hän toteaa.

”Kysyin, haluaako Karri minut, ainutlaatuisen naisen vai takakireän talouskoneen. Uskon että minulla on muita hyviä ominaisuuksia.”

Tunneköyhyyttä komeissa kulisseissa

”Pahinta oli painostava tunnelma. Ulkoisesti kaikki oli tosi hyvin”, kertoo luonnontieteistä väitellyt 32-vuotias Inka, jonka ex-aviomies ei koskaan korottanut ääntään.

”Meiltä yksinkertaisesti puuttui jokin side väliltämme. Kunnon riita olisi puhdistanut ilmaa.”

Avioeroperheessä kasvanut Inka pelkäsi riitelemistä kuollakseen.

”Entinen esimieheni sai usein selittämättömiä raivokohtauksia. Seuraavana päivänä hän oli unohtanut kaiken mitä sanoi. Hän ei kertakaikkisesti hallinnut tunteitaan, vaikka oli työssään todella arvostettu”, Inka sanoo.

”Kunnon parisuhde kyllä kestää riidan. Ihminen tuntee itsensä rakastetuksi, vaikka välillä paukkuu ja jytisee”, sanoo Inka nyt.

”Toisen tunteiden huomioiminen ja myötäeläminen on ehkä suhteen tärkeimpiä asioita. Eräs ystäväni vertasi ex-miestäni pakastekalaan”, Inka kertoo.

”Sulhasen isän hääpuhe korosti saavutuksiamme, se ikään kuin symbolisoi suhdettamme”, Inka pohtii.

”En usko, että mieheni arvosti minua, yritin vain muokata itseäni kaikkiin odotuksiin ja leikkiä täydellistä kotileikkiä. Suhdettamme ei ehkä koskaan ollut emotionaalisella tasolla”, hän miettii.

”Oli paljon tabuja, joista ei voinut puhua.”

Lopulta Inka löysi itsensä uudesta suhteesta, jossa ei ollut lainkaan pintakiiltoa. Miehellä ei ollut korkeaa akateemista oppiarvoa tai kosolti kunnianhimoa. Kolmikymppinen toimittajamies Janne on ikuinen opiskelija ja elämäntapataiteilija.

Riidassa on aina kaksi osapuolta

”Hyvässä riidassa on alku ja loppu”, Inka sanoo.

”Jos pinnan alle kerääntyy liikaa asioita, niitä on kertakaikkisesti vaikea alkaa selvittää kuukausien päästä”, hän jatkaa.

”Olen perfektionisti ja pinnani kiristyy välillä liikaa. Pidän mielessä aina sen, kun tapasin Jannen ensimmäisen kerran ja menin ihan veteläksi. Hän oli niin söpö ja hassu, hellyttävä”, Inka hymyilee.

Riidoilta ei voi rakastunut nuoripari välttyä.

”Ajankäyttö, raha, Jannen lapsi, entinen vaimo, mustasukkaisuus, väsymys”, listaa Inka riidanaiheita.

Toisaalta Inka myös tietää, milloin on aika viheltää peli poikki.

”Kun riitely ei ole enää rakentavaa, eikä johda mihinkään. Ex-mieheni oli ilkeä, suorastaan raaka. Sellaista ei pidä kenenkään sietää. Turha väitellä kenen vika jokin riita on”, hän sanoo.

”Vikaa on useimmiten molemmissa.”

Konsulttina työskentelevän Göranin, 33,suhteita ovat repineet rajut riidat.

”Näkemyserot”, hän miettii.

Parin oluen jälkeen elämä näyttää usein valoisammalta.

”Ironia on keino etäännyttää itsestä. Verbaaliset naiset, jotka käyttävät ironiaa ovat hankalia”, hän sanoo.

Oma ukonhöppänä

Liki kahdeksankymppiset Kalevi ja Eila ovat olleet naimisissa lähes kuusikymmentä vuotta. Ujohko, pitkä ja vakava poika ihastui sirkeään puolitoistametriseen siirtokarjalaistyttöön.

Pariskunnan tapa riidellä on tyystin erilainen. Kalevi mököttää. Eila mäkättää, jäkättää ja jahtaa miestään imurilla.

”Kalevilla on norsun muisti. Vieläkin hän muistaa mitä sanoin vaikka vuonna 1976 hänen sukulaisistaan”, Eila nauraa.

”Ja minä kun tykkään puhua.”

Riidat sovitaan halaamalla.

”Minä sanon mitä minun mörököllini ja Kalevi pyytää viereensä. Ja sitten keitetään kahvit ja meitä naurattaa”, Eila sanoo.

”Lasten edessäkin on nahistu. Eivät ole saanet turhan siloista kuvaa miehistä meidän tyttäret.”

Pariskunta on kommunikoinut myös kirjoittamalla toisilleen lappuja. Tai Kalevi niitä kirjoitti. Eila on enimmäkseen tyytyväinen mieheensä.

”Se on minun oma ukonhöppänä. Kerran hän kaatoi esimerkiksi kahvia saniaiselle veden asemasta”, Eila sanoo ja taas naurattaa.

Riitely työelämässä: Työelämää tutkinut Montrealin yliopiston tutkija Debbie Moskowitz on todennut, että tuhoisin päivä riidellä töissä on keskiviikko. Torstaina esitettyjen palkankorotusvaatimusten läpimenon todennäköisyys on suurin.

Laura