Adventtia ja joulukuun alkua

Vihdoin joulukuu! Vihdoin valoa ja vihdoin iloa! Jos marraskuu onkin aina aika synkkä kuukausi niin marraskuu 2020 on ehkä ollut aikojen synkin.

Joulukuu on aina niin tervetullut; tänä vuonna valoilla, koristeilla ja joulutunnelmalla on vähän ekstrakiire. Aloitamme heti kun voimme. Ja nautimme kaiken mitä voimme.

Meillä oli jopa pari vierasta kylässä ekana adventtina. Kanasalaattia ja pullapitkoa ja tietysti glögiä. Aino on toivonut glögiä jo elokuusta asti ja aina olen sanonut että vasta joulukuussa. Luulen ettei Aino siitä glögin mausta niin välitä, mutta niistä muistoista ja mauista ja tunnelmista, jotka glögiin liittyvät. Tänäänkin joimme lämpimät lasilliset töiden ja koulun jälkeen kun vain minä ja Aino olimme kotona. Ennen ”poikia”. Istuimme pöydän ääressä ja juttelimme.

Joulukalenteri on tietysti ihan tärkeimmistöä mitä joulutunnelmaan tulee. Sama vanha jonka olen vuosia sitten neulonut ja virkannut. Viime vuonna se oli omilla teillään eikä koskaan löytynyt , mutta muuton yhteydessä se jostain pöllähti esiin. Onneksi. Se on se meidän ainoa oikea kalenteri. 🙂 Ja Aino teki mulle oman kalenterin. Sellaisen paperisen, jonka joka luukussa (eli papaerilapussa) lukee jotain kivaa minusta. <3

Vielä on pari koristetta laatikoissa, täytyy kaivaa esille. Meillä ei ole kovin paljon joulukoristeita eikä etenkään punaista, mutta ne vähät esineet ovat sitäkin tärkeämpiä ja tuovat sitäkin enemmän lämmintä mieltä.

Ja nää valot ikkunoissa. En varmasti ota pois ennen kuin joskus tammikuun lopulla. Niin ihanaa saada vähän enemmän valoa. Nyt alkaa kuulkaas elämä taas loistamaan! Kummasti sitä vähän herää eloon ja piristyy pienistä jutuista.

Ja kaikki konstit on otettava käyttöön. Kaikki mistä voi saada elämänhalua ja iloa.

Hyviä joulukuun ekoja teillekin. <3