Vääristynyt ajatus omasta osaamisesta on tyypillistä huijarisyndroomasta kärsivälle. Ongelmaa voi helpottaa puhumalla sekä opettelemalla tunnistamaan oman aidon potentiaalin.
Itsekriittisyys on tuttu asia jokaiselle. Liiallisuuksiin mennessään se saattaa asettaa meidät itsekriitikon asemaan, tilanteeseen, jossa mikään ei riitä. Ajatukset omasta kyvyttömyydestä voivat ulottua myös työpaikalle, ja ongelmasta kärsivä saattaa ajatella huijaavansa muita luulemaan, että hän olisi hyvä työssään. Tällöin puhutaan kirjaimellisesti huijarisyndroomasta.
-Syndrooma voi olla seurausta epäterveestä minäkuvasta. Olotila ei ole toivottava, ja pahimmillaan se saattaa muuttua masennukseksi tai työuupumukseksi, Yleinen työttömyyskassa YTK:n asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Ilona Kangas sanoo.
YTK-Yhdistyksen teettämän kyselyn mukaan joka kymmenes kokee töissä pelkoa siitä, ettei oma osaaminen riitä. Ajatus korostuu erityisesti naisilla, joista 14 prosenttia kertoi kyselyssä kokevansa työpaikalla pelko siitä, ettei osaa. Miehillä vastaava luku on 8 prosenttia.
-Huijarisyndrooma näyttää olevan yleisempi naisilla mutta uskon, että myös miehet kärsivät siitä. Miehet voivat pahimmillaan ajatella, ettei heillä edes kuuluisi olla syndroomaa, Kangas pohtii.
On kuitenkin totta, että vaikkapa toimitusjohtajana työskentelevistä vain murto-osa on naisia. Johtotehtävässä olevan naisen asema voikin olla hyvin yksinäinen, ja moni saattaa joutua kokevansa esimerkiksi tekemään töitä tuplana todistaakseen kykynsä.
Kankaan mukaan on vielä paljon matkaa siihen, että naiset voisivat päästä johtoportaaseen yhdenvertaisella rentoudella. Siksi huijarisyndroomaa tavataankin yleisemmin korkeammassa asemassa olevien keskuudessa.
Lue lisää:
