Leivänpaahtimet: Rapeaa vai palanutta?

Leivänpaahdin kuuluu keittiökalustoon melkeinpä yhtä varmasti kuin kahvinkeitin. Sähköinen leivänpaahdin on jo vuosikymmenien ajan paahtanut aamuiset leipäviipaleet rapeiksi samalla perinteisellä tavalla.

Paahtimien tekninen kehitys on ollut enemmänkin hienosäätöä ja pinnan kuorrutusta kuin rajoja kaatavaa teknistä edistystä. Leivän paahtaminen tosin on niin yksinkertainen prosessi, että olisi turhaa tehdä siitä teknisempää kuin mikä on tarpeen.

Omaa taloutta perustettaessa ensimmäiset asuntoon hankittavat keittiön pienlaitteet ovat yleensä kahvinkeitin ja leivänpaahdin. Pakolliseen selviytymispakkaukseen kuuluu vielä vedenkeitin, joka teeveden kuumennuksen lisäksi on mainio laite muussakin ruoanvalmistuksessa.

Muutama valmistaja on kasannut peruslaitteista niin kutsutun aamiaissetin, joka sisältää kaikki kolme hyvään aamuun tarvittavaa apulaitetta. Samaan sarjaan kuuluvalla pienlaitteella saadaan kerralla harmoninen yleisvaikutelma keittiöön.

Trendeinä: retro ja yksinkertaiset muodot

Pienlaitteiden muotoilussa retrohenkisyys on edelleen vahva trendi, jonka rinnalla alaa valtaavat puhtaat yksinkertaiset muodot. Leivänpaahtimen pintamateriaaliin on käytetty mustan muovin tehosteeksi yhä useammin ruostumatonta terästä, mutta kaupan on myös värillisiä ja kohokuvioiduilla pinnoitteilla varustettuja malleja.

Laitteen ulkonäöllä on valintatilanteessa varmasti paljon painoarvoa. Koska leivänpaahtimien toiminnot ja muutkin ominaisuudet ovat pintapuolisesti katsoen varsin samanlaisia, ostopäätös tehdään ehkä turhan yksipuolisesti laitteen muotoilun, koon, pintamateriaalin ja värin antaman ensivaikutelman perusteella. Paahtimissa on kuitenkin myös teknisiä eroja.

Maukkaampaa leipää

Leivän paahtamisen tarkoitus on saada leivän pinta tasaisen rapeaksi ja jättää leipäpala silti sisältä meheväksi. Paahtamisen tuloksena leipäpalan pinnan väri muuttuu vaaleasta jopa mustan puhuvaksi – paahtoajasta riippuen.

Leivänpaahtimien vastusten korkea lämpö, leivän sisältämät sokerit ja tietyt leivän proteiinit saavat aikaan kemiallisen reaktion, jolloin muodostuu uusia aromaattisia ja värillisiä yhdisteitä. Sama reaktio on tuttu muun muassa kahvin paahdossa tai lihan grillaamisessa. Jos lämpötila on liian alhainen, kuten esimerkiksi lihaa keitettäessä, lopputulos on maultaan ja ulkonäöltään aivan erilainen.

Olennaista paahdon tuloksen kannalta on sokerin ja proteiinien osuus. Esimerkiksi keliaakikoille tarkoitettu gluteeniton leipä paahtuu huonommin kuin tavallinen leipä. Gluteeniproteiinin puuttuminen heikentää kemiallista reaktiota. Paras paahto saavutetaan leivällä, jossa on runsaasti vehnää ja siten parhaat mahdollisuudet muodostaa toivottuja reaktiota.

Paahda maltillisesti

Paahtamisessa kannattaa muistaa myös kohtuullisuus. Liian tummaksi paahtaminen tuottaa pienissä määrin terveydelle haitallisia yhdisteitä, jotka elimistöön kertyessään saattavat olla karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia.

Leivänpaahtimet ovat yleensä pitkäikäisiä sähkölaitteita, koska ne ovat toiminnoiltaan yksinkertaisia. Yksinkertaisuus näkyy hyvin edullisissa laitteissa. Paahtoasteen säätö hoidetaan ajastimella, eikä erillistä vastusten tehonsäätöä tarvita. Paahtimet kuumentavat vastukset nopeasti hehkuviksi, ja säädettävän ajastimen avulla leipäpalalle kohdistuva lämpöenergia määritetään kullekin paahtoasteelle sopivaksi.

Paahtoasteen valinta on useimmissa laitteissa teknisesti portaaton, mutta siitä huolimatta käytännössä se toimii portaittain ja laite arpoo asetetun väliarvon kohdalla lähimmän askeleen. Paahtoasteet eli käytännössä paahtoajat on porrastettu eripituisiksi. Käyttöohjeissa suositellaan vaalealle paahtoleivälle korkeintaan kolmen paahtoasteen käyttämistä. Siitä huolimatta osalla laitteista paahtotulokset jäävät tällä paahtoasteella pinnoiltaan hyvin vaaleaksi. Toisilla paahtimilla samat paahtoasteet ovat taas leiville lähes liikaa.

Paahtoaikaan vaikuttaa useat tekijät

Yhtä leipää paahdettaessa paahtoaika saisi olla astetta lyhyempi. Aika on tietysti riippuvainen leivän paksuudesta, rakenteesta ja koosta. Hyvässä paahtimessa juuri tiheät aikaohjaukset asteikon alkupäässä mahdollistavat hyvän tummuusasteen saavuttamisen ilman palamista. Leipien ohuet reunat kärventyvät helposti mustiksi.

Toinen tärkeä seikka on sarjatyön vaatima uudelleen paahdettavuus. Eräät valmistajat suosittelevat odottamaan ennen uudelleen käynnistystä vähintään 30 sekunnista puoleentoista minuuttiin, jotta vastukset jäähtyisivät lähemmäksi normaalitilaa. Suurinosa laitteista lyhentää automaattisesti seuraavaa paahtoaikaa, useimmilla aikalyhennys on kymmenestä kahteenkymmeneen sekuntiin paahtoajasta riippuen. Uudelleenpaahto lyhentää aikaa vielä muutamia sekunteja. Lyhennykset ovat paahdetut yleensä liian vähäisiä, ja peräkkäin paahdetut leivät paahtuvat jo liian tummiksi.

Leivänpaahtimen sulatustoiminto

Paahtoleipä voidaan useimmissa paahtimissa työntää jopa suoraan pakkasesta paahtoaukkoon, kun käytetään erillistä sulatustoimintoa. Käytännössä toiminto lisää paahtoaikaa muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Liian suuri lisäys johtaa auttamatta palaneeseen leipään. Suurimassa osassa leivänpaahtimia sulatuksellekin löytyy useampi aste.

Uudelleenlämmitystoiminto lämmittä jo paahdetun leivän

Uudelleenlämmitystoiminto nimensä mukaisesti lämmittää jo paahdetun ja jäähtyneen leivän uudelleen. Yleensä lämmitys kestää noin puoli minuuttia, jolloin leipä ehtii lämmetä mutta ei paahtua. Yksi paahtokerta ei yleensä lämmitä laitteen kylkiä liian kuumiksi, mutta sarjatyönä leipiä paahdettaessa vastusten korkea lämpötila saattaa nostaa kylkien kuumuuden vaarallisen korkeaksi. Hyvin eristetty paahdin sietää useampiakin perättäisiä paahtokertoja ja on suunniteltu jäähtymään nopeasti.

Leivänpaahtimien hintaan vaikuttaa toimintojen määrä

Eniten laitteiden hintaan vaikuttaa ulkoinen olemus, jonka perusteella valinta useimmiten tehdään. Täydellistä paahtotulosta on vaikea määritellä. Halvimpien paahtimen toiminnat ovat yleensä vähäisimmät, mutta silti niilläkin tulee toimeen. Halvimmista puuttuu uudelleenpaahto-toiminto, mutta kalleimmissakaan laitteessa toimintoa ei välttämättä voi kehua.

 

Teksti: Kirsti Herttua
Kuvat: Arto Wiikari