Joulu puolison vanhempien luona ahdistaa? Näin ratkaiset tilanteen – asiantuntija neuvoo

Perheillä ja suvuilla on usein erilaiset tavat viettää joulua. Miten selvitä joulusta, joka ei täytä kaikkia toiveita? Riikkaa joulunvietto anoppilassa ahdistaa, mutta hän suostuu siihen joka toinen vuosi miehensä vuoksi. Kannattaisiko?

Olisiko mitään parempaa kuin idyllinen ja perinteinen sukujoulu? Tupa täynnä eri sukupolvia ja vanhoja perinteitä. Isoäidin lanttulaatikkoa ja vaarin tarinoita.

Joulunvietto laajennetun perheen kesken saattaa kuulostaa viehättävältä, mutta suvun uuden tulokkaan voi olla vaikea päästä mukaan traditioihin ja nauttia niistä. Joulupäivät voivat tuntua loputtoman pitkiltä, jos joulupöydässä on oudosti paistetun kinkun lisäksi ihmisiä, joiden kanssa ei tule toimeen.

Onko sitten pakko ajautua seuraan, jossa täytyy vilkuilla kellosta, milloin tämä piina on ohi? Eikö aikuisena ole lupa päättää omista menoistaan?

Jouluna meille vai teille?

Joulu vuorotellen jommankumman lapsuudenkodissa, joulu kotona oman perheen kesken tai vaikka ulkomailla. Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta pari- ja seksuaaliterapeutti Anja Saloheimo kertoo, että monet ajattelevat, että joulu täytyy viettää omien tai puolison vanhempien kanssa.

Tai ainakin käydä kylässä.

– Emme muuten ole Suomessa kovin sukukeskeisiä, mutta joulua pidetään perhejuhlana joskus jopa niin vahvasti, että ei ole suotavaa, että joulupöytään tulisi ketään laajennetun perheen ulkopuolelta, Saloheimo sanoo.

Hän on huomannut, että loukkaantumisen pelossa ihmiset ovat valmiita urhraamaan paljon. Lapsiperheet istuvat tuntikausia autossa ja ajelevat ympäri Suomea, koska isovanhemmat ovat ilmaisseet, että heille on pakko tulla. Jouluperinteet voivat olla joskus hyvin vahvoja, ja niistä ajatellaan, että kun on aina tehty näin, on myös nyt tehtävä näin.

– Joulu on yhdenlainen mittari sen suhteen, miten pariskunta uskaltaa tehdä omia valintoja ajattelematta, että pitäisi miellyttää omia vanhempia, Saloheimo kertoo.

Saloheimon milelestä myös vanhempi polvi voisi miettiä, onko se liian ripustautunut aikuisiin lapsiinsa. Vanhempien joulu voisi oll aantoisa myös ilman, että heidän tarvitsisi elää joulun ihanuutta lasten ja lastenlasten kautta.

Piinaa anoppilassa

Eihän tämä ole mikään joulu, Riikka, 30, miettii appivanhempiensa pihalla. Hän oli tullut ensimmäistä kertaa miehensä Jukan, 35, vanhempien luokse joulunviettoon.

Aamupäivä oli jo pitkällä, mutta talossa oli vielä suursiivous käynnissä ja matot ulkona. Riikka oli tottunut kotonaan siihen, että jouluaattona heräillään hämärässä ja syödään riisipuuroa kynttilöiden valossa. Kukaan ei silloin enää tartu lattiamoppiin tai mattopiiskaan.

Vierailut Jukan kotona eivät ole ihmissuhteiden vuoksi Riikalle herkkua muutenkaan, mutta jouluna erilaisuus korostui. Appivanhempien maailmankatsomus eroaa täysin hänen omastaan, ja sen vuoksi hänen piti jouluna miettiä jokaista lausettaan tarkkaan, ettei sota syttyisi.

– Jouluuni kuuluu rentoutuminen, mutta mieheni kotona en siihen pysty. Joudun varomaan sanomisiani, etten vain pilaa koko perheen joulua aiheuttamalla riitaa, Riikka kertoo.

Kun kello tuli kaksitoista, Riikka olisi halunnut istahtaa alas ja katsoa televisiosta joulurauhanjulistuksen. Hän ei kuitenkaan voinut keskittyä siihen imurin melussa.

Joulupäivällinen oli vaatimaton ja se katettiin arkisesti. Riikka kaipasi omaan kotiin, jossa pöytään laitetaan kiillotetut hopea-aterimet ja parhain pöytäliina.

– Olen jouluihminen, ja jouluna perinteet ovat minulle hyvin tärkeitä, Riikka sanoo.

Jouluaattona hänellä oli kurja olo, eikä hän halunnut soittaa vanhemmilleen tai siskolleen, sillä hän tiesi heidän viettävän joulua tuttujen perinteiden mukaan.

Toisten ilon ja onnen kuuleminen olisi ollut suolaa haavoihin.

Jukalle hän ei kuitenkaan kertonut kurjasta olostaan, sillä hän ajatteli, että se aiheuttaisi turhaa riitaa, Jukka kun suhtautuu aina niin hyvin puolisonsa lapsuudenperheeseen.

Anoppilassa Riikasta tuntui siltä kuin hän olisi koko ajan tiellä eikä osaisi tehdä mitään.

– Tunnen olevani ulkopuolinen. Vaikka kukaan ei työnnä minua ulkopuolelle, olen siellä omaa syytäni. Rakastan kuitenkin miestäni niin paljon, että haluan suoda hänelle joulun oman perheensä kesken, vaikka se ahdistaakin minua kuukausia etukäteen.

Omia jouluperinteitä mukaan

Riikka halusi välttää konfliktin ja oli asiasta hiljaa. Se ei ole Anja Saloheimon mielestä järkevää.

–Haluaisin rohkaista kaikkia pareja puhumaan asiasta etukäteen. Joskus voi nimittäin olla niin, että luulee toisen loukkaantuvan, vaikka niin ei käykään.

Loukkaantumisia voi välttää sillä, että kertoo omia toiveitaan toiselle rakentavasti.

– Keskustelua ei kuitenkaan kannata aloittaa siten, että mina en muuten siedä sinun sisaruksiasi, Saloheimo neuvoo.

Hänen mielestään aikuisena kenenkään ei ole pakko tehdä mitään.

– Älä sano, että jokin on sinulle ok, jos se ei oikeasti ole. Mielestäni on surullista, jos joku on viettänyt kymmenen vuotta sellaisia jouluja, joita oikeasti inhoaa.

Saloheimo kuitenkin muistuttaa, että jos rakastaa omaa puolisoaan niin paljon, että haluaa suoda tälle joulun tämän omien vanhempien kanssa, kannattaa joulunviettoon suhtautua positiivisella asenteella ja miettiä, että on vapaaehtoisesti anoppilassa.

–Asenteella on suuri merkitys. Ei ole välttämättä hyvä kritisoida kaikkea mielessään valmiiksi.

Puolison kanssa kannattaa puhua etukäteen siitä, miten omaa oloa voisi tehdä viihtyisämmäksi.

– Voi vaikka pyytää, että käytäisiinkö välillä kahdestaan kävelyllä.

Omaa viihtyvyyttä voi parantaa Saloheimon mukaan myös siten, että yrittää ujuttaa päiviin jotain itselle tärkeitä perinteitä. Ne voivat olla vaikka kirjan lukeminen tai joulukirkossa käynti.

Jos joulu on vaarassa mennä pilalle vaikeiden ihmissuhteiden vuoksi, siihenkin voi valmistautua rauhoittamalla itseään. Saloheimon mukaan puolison vanhempien kanssa ei ole pakko tulla toimeen, mutta negatiivinen asenne toisen rakkaita kohtaan vaikuttaa kyllä parisuhteeseen.

– Ei jouluna tarvitse teeskennellä hilpeää, jos ei sellainen ole. Voi olla ihan oma itsensä, mutta on kuitenkin hyvä muistaa hyvät tavat ja käyttäytyä asiallisesti.

Joulu kestää vain pari päivää

Tämä on vain yksi joulu muiden joukossa, Riikka mietti.

Jukan perheen jouluperinteisiin kuului vanhojen diakuvien katsominen. Joka joulu he katsovat samat ikivanhat kuvat, joiden tarinoita Riikka ei tuntenut. Se lisäsi ulkopuolisuuden tunnetta.

Saloheimon mukaan tässä vastuu on myös puolisolla ja tämän perheellä.

– Tällaisessa laajennetussa perheessä jokainen voi miettiä, millä tavalla minä voin edesauttaa sitä, että kaikilla on kiva olla. Se on jokaisen vastuulla, eikä voida ajatella siten, että uuden tulokkaan pitää vain sopeutua ja uida sekaan.

Riikka selviytyi joulusta vetäytymällä kirjapinon ja suklaarasian kanssa rauhaisaan nurkkaan ja suunnittelemalla mielessään tulevia jouluja.

Saloheimokin muistuttaa, että jouluhan on käytännössä vain pari päivää. Synkkänä hetkenä voi miettiä, että seuraavana viikonloppuna tehdään jotain kivaa.

Jos joulu toisen kotona ahdistaa, Saloheimo suosittelee kompromisseja. Voisi joulun viettää kahdestaan tai pienen perheen kesken ja vain piipahtaa toisen kotona joulukahveilla? Saloheimo on kuullut myös tapauksista, joissa pari on viettänyt joulut erillään omien vanhempiensa kanssa. Se tosin voi olla hankalaa, jos parilla on pieniä lapsia.

Joulu kahdestaan

Tänä vuonna Riikka ja Jukka viettävät joulun Riikan vanhempien luona. Ensi vuonna olisi taas tiedossa joulu Jukan perheen luona, mutta Riikka aikoo välttää sen ja onkon jo miettinyt ulkomaanmatkaa tai kahdenskeistäö joulua. Se aiheuttaa kuitenkin syyllisyyttä, sillä Riikasta tuntuu kuin hän olisi riistämässä mieheltään jotain.

Erillään hän ei haluaisi joulu viettää, ja Jukasta tuntuisi taatusti epäreilulta, jos he olisivat joka joulu Riikan vanhempien luona. Sellainen voisi tuntua loukkaavalta myös Jukan vanhemmista.

– Olisi kiva, jos meiheni perhe olisi sellainen, jonka kanssa olisi mukavaa viettää aikaa. Tunnen aina pistoksen rinnassani, kun Jukka sanoo, että onpa kiva mennä teille kotiin. En voisi ikinä sanoa samoin.

Riikan ja Jukan nimet muutettu.

Juttu julkaistu alunperin Anna-lehden numerossa 50/2014

Lue myös:

Testaa, mitä joulu sinulle merkitsee

Testaa, levitätkö ympärillesi hyvää joulumieltä

Kun joulu on työtä – tällaista on viettää joulu töissä

Kun joulu tuntuu raskaalta – näin helpotat oloa

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *