Flirtti työpaikalla – Seksuaalista häirintää vai päivän ihana piriste?
Viipyilevät katseet ja vihjailevat vitsit ovat monella työpaikalla arkipäivää. Ilmiö on yleinen myös Suomessa ja tunnistettavissa lähes kaikilla aloilla. Parhaimmillaan flirttaileminen luo iloista ilmapiiriä ja piristää muuten ankeaa työpäivää.
Huomionosoituksia palaverin päätteeksi
– Yleensä perjantaisin huumori kukkii. Esimerkiksi toisten pukeutumista huomioidaan ihan eri tavalla ja kehuja saatetaan jakaa yllättävistäkin asioista. Viime viikolla miespuolinen kollegani sanoi palaverin päätteeksi, että näytän upeilta korkeissa koroissa. Kyllähän se ilahdutti, mainosalalla työskentelevä Elise, 32, kertoo.
Hän tunnustaa itsekin flirttailevansa myös työpaikalla eikä koe sitä ongelmalliseksi.
– Tärkeintä on pystyä lukemaan toista ihmistä: jos hän ei lähde leikkiin mukaan, annan olla. Toiset ovat luonnostaan hiljaisempia ja varautuneimpia tai eivät halua hassutella työpaikalla, hän lisää.
Tilannetaju äärimmäisen tärkeää
Tilannetaju on yksi työpaikkaflirtin avainsanoista. Niin kauan kuin kaikki osapuolet ovat mielellään mukana, flirttaamista voi kuvata harmittomaksi ja vaivattomaksi tavaksi huomioida toisia. Mutta jos vastapuoli kokee tilanteen ahdistavana, on syytä lopettaa välittömästi. Flirttailun ja seksuaalisen häirinnän raja kun on pieni. Vuosittain noin 45 000 suomalaista kokee seksuaalista häirintää työpaikallaan.
– Edellisessä työpaikassa yksi esimiehistäni oli turhan tuttavallinen. Hän puhui täysin sopimattomia ja saattoi hipaista takapuoltani mennessään ohi. Vaihdoin työpaikkaa, kaupan alalla opiskeluaikoinaan työskennellyt Minna, 37, tuhahtaa.
– Toivoisinkin esimiesten pidättäytyvän flirttailusta alaistensa kanssa, sillä se luo turhia jännitteitä. Sen sijaan tasa-arvoiset kollegat voivat mielestäni hyvinkin iskeä silmää toisilleen, kunhan vaan ketään ei loukata, hän toteaa.
Hauskanpitoa ja itsetunnon kohotusta
Syitä flirttailulle on lähes lukemattomia. Yksi haluaa ruokkia romanssinnälkäänsä, toinen saada muutakin ajateltavaa kuin deadlinet ja kehityskeskustelut, kolmas puolestaan pönkittää niin omaansa kuin muidenkin itsetuntoa.
– Itselläni ainakin fiilis kohoaa, kun joku huikkaa ohimennen, että WAU, tuo hame on kuuma, Elise hymyilee.
Teksti: Katri Kallionpää
Kommentit
E.V.V.K. Ei minullekaan flirttailusta ja muusta jonninjoutavasta makseta!!!!
Kommentit
En tosiaankaan flirttaile työpaikalla työkavereitten kanssa – enkä harrasta myöskään aviomieheni mollaamista enkä juoruiluakaan. FaceBook on myöskin inhokkilistallani.
Olen työpaikkani mustalammas koska en suostu myöskään hommaamaan menoja ja harrastuksia joa sormelle ja varpaalle – eikä minulla ole tarvetta elää ”uutta nuoruutta” koska sain itse viettää vapaata elämää liki kolmekymppiseksi saakka.
Ja etenkin siksi koska omaan ”poikkeavan” uskonnollisen vakaumuksen – viis siitä että uskonnollinen syrjintäkin on laissa kielletty… eihän se haittaa kun sattuu olemaan pomon sukulainen ja suosikki!
Ja näille bilehileille pitäisi vielä olla kateellinen!?!?
E.V.V.K. Ei minullekaan flirttailusta ja muusta jonninjoutavasta makseta!!!!
Voi että tuommoiset otsa rypyssä töitä tekevät ovat todella huonoja työntekijöitä. Kyllä pilke silmäkulmassa antaa puhtia päivään ja kestämään huonommatkin hetket.
Ja sinulle joka sanot ”ja näille bilehileille pitäisi vielä olla kateellinen” taitaa olla oma mieli mikä käskee olla kateellinen vai mitä 😉
En ole kateellinen enkä pikkusieluinen, vaikka en flirttaile enkä puhu kaksimielisiä työpaikallani. Sellaisia puuhastelen vain kotioloissa ja aviomieheni kanssa. Olen töissä tekemässä töitä, en ”kutemassa”. Jos ja kun se on jollekin työkaverille tai asiakkaalleni ongelma, niin se ei ole minun ”päänsärkyni”.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous