Glitz & Glam

Kuulumisiani ja tärkeimpien asioiden muistaminen omassa elämässä

Tuli sellainen olo, että haluan huikata omia kuulumisiani tänne blogini puolelle. Joten avasin tietokoneeni ja aloin näppäillä sanoja ”paperille”.

Teksti:
Minna / Glitz & Glam
Tuli sellainen olo, että haluan huikata omia kuulumisiani tänne blogini puolelle. Joten avasin tietokoneeni ja aloin näppäillä sanoja "paperille".

 

Sairauslomani saattoi tulla vähän yllätyksenä monille. Niin se tuli minullekin. Olo on ollut hyvin outo ja ontto, mutta samaan aikaan päivä päivältä alkaa tuntua siltä, että kohta pääsen irti stressistäni, jotta voin aloittaa toipumisen. Ihmismielihän on siitä kummallinen, ettei se ymmärrä ”lääkärin määräyksestä” huolimatta rentoutua.

Olen keskustellut terveysalan ammattilaisten kanssa bloggaamisestani. Koska tämä on kuitenkin minulle hyvää mieltä tuottava, eikä minun tarvitse ottaa paineita, voin oman jaksamisen mukaan kirjoitella blogia. Vanhaan tahtiin en palaa, sillä nyt keskityn toipumiseeni. Olen kuitenkin sitä mieltä, että itseäni kuuntelemalla, voin joinakin päivinä blogiini kirjoitella.

En siis aseta itselleni minkäänlaisia aikatauluja. Kirjoitan, jos siltä tuntuu. Huomenna julkaisen ajastuksella kaupallisen yhteistyön, joka on kirjoitettu jo viikkoja sitten, ja joka on odotellut luonnoksissa julkaisupäiväänsä.

Siitä on pian kaksi viikkoa, kun jäin sairauslomalle. Vielä toipumisesta ei näy muita merkkejä kuin leposykkeen ja verenpaineen lasku lääkityksen avulla. Heräilen vielä joinakin öinä tai aamuina paniikkikohtaukseen, että olen unohtanut hoitaa jonkun asian tai olen myöhässä jostain. Mutta pienin askelin ja päivä kerrallaan, ehkä nuokin alkavat pian helpottaa, kun mieli ymmärtää, että suorittaminen on nyt tauolla.

Vaikka olen vasta pienen hetken ollut pysähdyksissä, tajusin jälleen, mikä on maailmassa tärkeintä. Nämä ovat juuri niitä hetkiä ja tilanteita, joista saan kokea, ketkä minusta oikeasti välittävät. Olen niin onnekas, kun minulla on mies ja lapset. Minulla on myös ystäviä ja sukulaisia, jotka kaikki välittävät.

Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun minulla on tällainen turvaverkosto, joka kannattelee minua, kun en itse meinaa jaksaa. Pohdin huolestuneena niitä ihmisiä, joilla ei ole tällaisia taustajoukkoja tukenaan. Mitä olen tehnyt, kun olen ansainnut heidät elämääni? Olenko tehnyt riittävästi, ja ansaitsenko heitä sittenkään? Olen heistä äärimmäisen kiitollinen. ❤

Olen myös äärimmäisen kiitollinen kaikista niistä viesteistä ja kommenteista, joita olen saanut eri kanavista. Olette voimannuttaneet minua, ja samalla auttaneet minua käsittelemään häpeän tunteita, jotka ovat tyypillisiä tällaisessa tilanteessa oleville. Kiitos. ❤

Päätän nämä lyhyet kuulumiseni tällä kertaa näihin sanoihin:

Pidä kiinni niistä, jotka sinusta oikeasti välittävät, ja päästä irti siitä, jossa olet vain hyödyke muille.

 

Lue myös:

Kun voimat loppuvat, on pakko vihdoin antaa periksi

X