Yleinen 6.6.2017

Banaaniletut – terveellisempi ja parempi herkku

Tänään vähän ruokaan liittyvää, eli reseptin jako ja avautuminen inhokista, joka maistuu eräässä muodossa.

Päivän aiheena siis banaaniletut. Postauksen loppupuolella jaan reseptin tähän parempaan lettuvalintaan.

Mutta ennen sitä kerron vähän taustaani banaanista. Tykkään hedelmistä todella paljon. Oikeastaan kaikki maistuu, paitsi banaani!

Kuva: kuvapankki Pixabay

Minun suhteeni banaaniin kaikki tuntevat. En voi sietää sitä. Niin kauan kuin vain muistan, olen aina inhonnut banaania. Tämä herättää hyvin usein naurahduksia ja ihmettelyä. Monesti on tuntunut, että olen tyyliin ainut ihminen maan päällä, joka ei vaan siedä banaania. Lukeudun kaikkiruokaisiin ihmisiin, mutta minulla on muutama ehdoton ei, banaani on yksi niistä. Voi miten usein olenkaan napannut juhlissa kakkua ja hieman ennen kun lusikka koskettaa huulten reunaani, olen haistanut kakun sisällön – banaania, yök! Joskus olen vedet silmissä niellyt ja kehunut kakkua kohteliaisuuttani. Läheisemmät ovat aina varoittaneet minua etukäteen. Asennevammasta minua ei voi haukkua, sillä olen kuitenkin maistanut ja yrittänyt siedättää itseäni. Kerran eräässä raakasuklaakakussa banaani ei maistunut, joten se oli fine.

Kaikki laihduttajat ja terveellisemmin syövät tietävät miten banaania suositellaan ja miten sillä korvataan monia ei niin hyviä valintoja. *huokaa* Voi miten usein olenkaan halunnut tykätä banaanista.

Äitini on kertonut minulle, että söin banaani vielä silloin kun aloitin muutaman kuukauden vanhana vauvana kiinteiden ruokien syömisen. Tykkäsin banaanista. Kerran minulle oli tullut vatsavaivoja ja olin ilmeisesti itkenyt koko yön. Sen jälkeen en suostunut syömään banaania. Todennäköisesti inhoni banaania kohtaan juontaa sieltä. Siitä tuli vatsa kipeäksi kerran.

Nyt sitten maailman yksi suurimmista ihmeistä (ainakin minun maailmani) on tapahtunut. Syön banaanilettuja! Ne ovat suurta herkkuani. Kun personal trainerini laittoi minulle ravinto-oppaan, niin siellä oli mukana myös joitakin reseptejä. Olen kuullut banaaniletuista, mutta vasta nyt ensimmäistä kertaa olen ollut kiinnostunut niistä, vaikka en uskonut tykkääväni niistä. Kokeilin banaanilettuja joitakin viikkoja sitten ja hämmästyin siitä miten hyviä ne ovatkaan. Lapset pitävät niistä myös, joten olen luvannut, että kerran viikkoon syömme banaanilettuja aamupalaksi.

Banaaniletuille on monenlaisia reseptejä. Varmasti moni teistä on ainakin jotain versiota kokeillut. Tässä minun käyttämässäni ohjeessa ei ole minkäänlaisia jauhoja. Letut ovat luontaisesti gluteiinittomia, niissä on vain hedelmän oma sokeri ja ne voi valmistaa maidottomasti käyttämällä kasviperäistä rasvaa paistamiseen, kuten kookosöljyä.

BANAANILETUT

1 Banaani
2 Kananmunaa
Ripaus laadukasta suolaa
(Kanelia mausteeksi halutessa)

Paistamiseen voita tai kookosöljyä

Banaani ja kananmunat pyöräytetään sileäksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Maustetaan ripauksella suolaa ja halutessaan esim. kanelilla. Paistetaan voissa tai kookosöljyssä suurella pannulla tai ohukaispannulla.

Tarjoa hedelmien ja/tai marjojen kanssa. En ole vielä ole kokeillut, mutta meinaan kokeilla turkkilaista jogurttia lisukkeena marjojen lisäksi. Rahka voisi kanssa olla hyvää.

Teen itselleni ja kahdelle lapselleni tuplamäärän. Siitä tulee noin 18 pikkulettua ohukaispannulla. Koko perheelle teen kolminkertaisena. Yhdestä banaanista ja kahdesta kananmunasta riittää hyvin 1-2:lle.

Banaaniletut maistuvat hyvin aamupalaksi, sillä niistä saa proteiinia ja rasvaa, jolla nälkä pysyy hyvin loitolla. Mutta ne toimivat hyvin jälkiruokana tai iltapalanakin. Lettujen koostumus on paistamisen jälkeen kuin aika samanlainen kuin tavallisissa letuissa. Tämä yllätti minut. Maku on makeampi ja banaani maistuu. Sitä kuinka voimakkaasti banaani maistuu, voi itse määritellä. Jos käyttää vielä vihertäviä banaaneja, letuissa on hyvin mieto banaanin maku, eivätkä letut ole niin makeita. Jos käyttää jo ruskeakuorisiksi menneitä banaaneja, maku on selkeästi makeampi ja banaani maistuu voimakkaammin. Itse tykkään enemmän niistä hieman vielä raaoista banaaneista tehdyistä letuista.

Minulla palasi toivo siitä, että saatan vielä jonakin päivänä kaivaa laukustani banaanin evääksi. Sitä päivää odotellessa totuttelen banaaniin lettujen muodossa. Olen tästä edistyksestä innoissani, sillä saattaahan se olla, että voin jatkossa korvata leipomuksissa jauhoja ja sokeria banaanilla. Toivoa siis on!

Onko teillä muilla henkistä allergiaa banaania kohtaan?

 

Kommentit (30)

Söin lapsena baanaanijogurttia, koska siihen aikaan ei ollut muita rökäleettömiä jogurtteja. Tässä toinen minun inhokkini, jogurtti jossa on palasia. Yh! Jogurtin pitää olla sileää! 😀 Etoo ajatuskin mansikasta joka on pitkään lillunut maitotuotteessa. Yyyyy… 😀

Rakastan banaania ja banaanin tuoksua aivan kaikessa!
Jo varhaisina teini-vuosina suosikkini oli Body Shopin banaanishampoo (sitä muuten taitaa olla vieläkin saatavilla!).
Olen monesti yrittänyt tehdä noita banaanilettuja, mutta niistä tulee vain epämääräisiä kasoja, ei siis mitään helposti käännettäviä ja siistejä lettuja kuin sinun kuvissa. Yleensä aamuisin syön kreikkalaista/turkkilaista jugurttia ja päälle 1 banaani + cashew pähkinöitä + hunajaa. Nam 🙂

Ai kamala! Banaanishampoo! Mä olen joskus haistanut sellaista. En enää muista oliko TBS vai joku muu. Apua miten pahalta se haisi mun nenään. 😀

Joo, kääntäminen ei ole ihan helppoa. Sen olen itsekin huomannut. Pikkupannulla (eli ohukaispannulla) kun tekee ja käyttää riittävän pientä lastaa kääntämiseen, niin sujuu. Lisäksi lettujen pitää olla just sopivasti paistuneita.

Turkkilaista jugua minäkin syön aika paljon. Sitä tulee syötyä marjojen tai hedelmien ja pähkinöiden (yleensä manteli) kanssa sekä siitä tulee tehtyä tuorepuuroa. Se on mun aika tyypillinen aamupala. Nyt meinaan kokeilla jugua myös letuille. Se leikkaa varmaan mukavasti banaanilettujen makeutta, kun vähäsokerista elämää vietän, niin makuaisti palautuu. Kaikki maistuu voimakkaammin makealle.

Pystyn syömään banaanit kypsennettynä. Banaanileipä, -lätyt tai -kuivakakku käy, mutta sellaisenaan ei sovi. Maku olisi ihan ok, mutta banaanista koituvat vatsakrampit eivät 🙁
Kiitoksia, kun jaksat kirjoittaa elämäntapamuutoksestasi. Sitä on mielenkiintoista seurata. Muista, että ensin on hyvä huolehtia itsestään, jotta jaksaa huolehtia muiden hyvinvoinnista. Yleensä nainen huolehtii, että lapsilla ja puolisolla on asiat hyvin, minkä jälkeen virtaa ei enää riitä omaan hyvinvointiin. Saa olla terveellä tavalla itsekäs!

Ilmeisesti vatsakrampit saivat minut vauvana inhoamaan banaania. En tiedä miten on nykyään, kun kypsentämätöntä banaania en ole syönyt 34 vuoteen yhden banaanin vertaakaan. Se mitä joskus täytekakun välissä on ollut, mutta silloinkin usein banaanit sorkin pois. 😀

Kiva kuulla, kiitos! 🙂 Jaan tästä aiheesta kirjoituksiani, koska itse kaipasin todella paljon vastaavia muilta. Varsinkin sellaisilta tutummilta ihmisiltä. Fitness-blogien jutut ovat liian kaukana minun arjestani ja todellisuudesta.

Olet oikeassa. 🙂 Olen ihan lapsiltakin kysynyt, että huomaatteko kun äiti hermostu enää samalla tavalla? Molemmat ovat myöntäneet. Äiti ei suutu yhtä nopeasti ja yhtä paljon kuin vielä ennen elämäntaparemonttia. Pinna ei ole yhtä kireällä kun verensokeri on tasaisempi. 🙂

Tämä resepti pitää ehdottomasti ottaa ylös ja testata 🙂

Kokeile ihmeessä! Pakkasmustikat ovat lettujen kanssa tosi hyviä. Ne eivät vaan ole niin esteettisiä. 😀 Minulla on sellaisistakin kuva, mutta käytin blogiin näitä nätimpiä kuvia tuoreista marjoista.

Voi! Aivan kuin minä olisin tuon kirjoittanut! Minäkin inhoan banaania kaikessa muodossa. Lapsena olen banaania syönyt, mutta jostain syystä makutottumus muuttui ja en halua syödä sitä enää. Kautta vuosikymmenien olen saanut asiasta kaikenlaista kommenttia. Tuntuu, ettei juuri kukaan ole asiaa ymmärtänyt. Olen asian tuonut esille hienovaraisesti, mutta olen sen jälkeen ollut aina leimattu asian suhteen. Saan aina naurua, ivaa, ihmettelyä ja jopa kiusaamista osakseni. Minua on työpaikkakiusattukin banaanista: sotkettu pyörääni, laitettu eväiden väliin banaania ym. Siis aikuiset ihmiset on tehnyt tätä. Nykyiset työkaverit tulevat onneksi kertomaan, jos täyte- tai kuivakakussa on banaania mukana ja olen siitä todella kiitollinen.
Kierrän kaukaa kosmetiikan, jossa on banaania sekä tietenkin kakut ja muut herkut. Jos ikinä vahingossa olen suuhuni saanut sitä, tuntuu banaani nousevan ylöspäin, se röyhtäyttelee ja maistuu suussa pitkän aikaa. Käsittelen kyllä banaania, kun on pakko, mutta raakana mieluiten. Kotiin ostan harvoin banaania perheelleni ja he syövät ne puoliraakoina ja se on heistä ok. Töissä käsittelen banaanit nopeasti eteenpäin, koska kypsyvän banaanin haju on tyrmäävä! En ymmärrä ihmisiä, jotka pitävät banaaneja jääkaapissa. Joka kerta, kun avaat jääkaapin, saat tyrmäävän hajun nenään. YÖK!
Ihmeellistä kylläkin, olen joskus tavannut ihmisiä, jotka eivät siedä banaania ja voit uskoa, että se on harvinaista. Silloin, kun sellaisen ihmisen tapaa, jutut ovat todella samankaltaisia ja erittäin antoisia. Sori vain Minna, mutta en koskaan tule tekemään banaanilettuja, vaikka kuinka suosittelet 🙂

Oikeasti? Siis aikuiset tehneet tuollaista kiusaa? :O Onpa typerää! En onneksi ole tuollaista joutunut kokemaan. Vain sellaista hämmästelevää naurua, joka on ihan fine minulle. Joskus vaan itseä hämmästyttää, että kuinka se nyt voi olla niin outoa? Sekin on välillä ihmisistä outoa, että tykkää esimerkiksi kaalista, sienistä ja maksasta. Ne kun ovat useiden inhokkeja.

Meillä on ollut vähän vaihtelevasti banskuja lapsille. Esikoinen ei oikein välittänyt yhdessä vaiheessa, mutta pikkumies tykkäsi. Sitten hän kyllästyi. Nyt sitten on sellainen vaihe, että pikkumies taas syö ja esikoinenkin on välillä ottanut banaanin evääksi tai välipalaksi. Mies syö banaaneja, mutta eivät ole hänellekään suurinta herkkua. Myönnän, että banaanin käsittely on etonut. Aina! Mutta nyt kun banaaniletuista löytyi sellainen tapa syödä banaania, josta pidän, ei sinne blenderiin banaania vähän pätkiessä yökötä. Pari ensimmäistä kertaa eto, mutta eivät enää kahdella seuraavalla. Muistan kuinka minua aina inhotti avata banaani pikkumiehelle hänen ollessa vielä tosi pieni. Että omalla kohdalla on nyt jotain muuttunut. En kyllä edelleenkään koe banaanin makua ja tuoksua houkuttelevana, mutta ei tule enää yökötyksiä tai olo ei muutu etovaksi. 😀

Hehheh! Ei tarvitsekaan. 😀 En tosin olisi osannut kuvitellakaan, että vielä jonain päivänä suosittelen banaanilettuja blogissani ja kehun niitä hyviksi. OMG! Mitä täällä tapahtuu? Pitääkö jo olla huolissaan? 😀

Minäkään en ole pitänyt koskaan erityisemmin banaanista! Kyllähän sitä söi, mutta varsinkin jos äiti oli laittanut syntymäpäiväkakkuun banaania oli se aina yhtä suuri järkytys. Nyt kuitenkin ”vanhemmalla” iällä olen alkanut sietämään banaania. Kesätöissäkin tai koulussa olen varsin usein ottanut banaanin evääksi. Olen kuitenkin edelleen hieman nirso banaaneiden suhteen. En voi sietää tummuneita osioita ja välillä banaanin koostumus on hieman ällöttävä. En muutenkaan pidä erityisen makeasta. Banaaniletut ovat kyllä hyviä. (:

Banaani täytekakussa on aina yhtä suuri järkytys. 😀 Miksi, voi miksi? Miksi sitä käytetään?

Jos mun täytyisi syödä banaani yksinään, söisin sellaisen todella vihreäkuorisen. Silloin koostumus on vielä napakka, eikä sitä limaisuutta ole syntynyt.

Niin hullulta kuin tämä minusta vieläkin kuulostaa, niin banaaniletut ovat hyviä! 🙂

Eikä! Ihan kun mun suusta 😀 Mä aina tuumin, että bananas are for monkeys :’D En itse tykkää, enkä voi sietää banaanin hajua (jos jollain työkaverilla vaikka on bansku eväänä) :/ Toinen mun inhokki on vanilja, ja mikä oudointa; on vaa yksi asia missä tykkään molemmista eli banaanipirtelö tehtynä vanilijajäätelöön :’D Muuten välttelen molempia tuoksuissa ja ruuissa 😀

Joo, hyi se haju! Varsinkin sellainen ylikypsän baananin haju. Vanilja tökkii hajuna joskus. Mulle jäi ysärillä kammo siitä TBS:n vaniljahajuvedestä. Kaverini vähän tykkäsi hölvätä sitä itseensä. Mutta aito vanilja tuoksuu ja maistuu minulle. Banaani ei ole menny edes pirtelössä.

Vinkkinä: tee marjavaahto lettujen kanssa.

Marjoja ja proteiinijauhetta (itse käytän vaniljaa)kippoon ja sauvasekoittimella vaahdoksi. Ihan sairaan hyvää!

Mä oon kans uuden elämäntavan myötä oppinut syömään banaania. Täysin sokerittomana aikana tekee joskus ihan mielikin sitä, vaikka ennen en tykännyt ollenkaan 😀

Kiitos vinkistä! Tää on ihan parhautta kun saan teiltä kivoja vinkkejä. 🙂

Itse en ole täysin sokeriton. Minulla saattaa olla kerran viikossa pieni annos jätskiä tai syön kylässä jotain pientä herkkua. Mutta aika minimissä on muuten. Käytän hunajaa ja koivusokeria makeuttajana, jos tarvitsen. Sen olen huomannut, että makean ja suolaisen maistaa nyt selkeämmin. Makuaisti on voimistunut. Ns. tavallinen valkoinen sokeri turruttaa ilmeisesti makuaistia.

Pidän kyllä banaanista, mutta minun outo ehdoton ei on puolestaan raaka tomaatti. Miten haluaisinkaan tykätä tomaatista raakana, mutta ei 😀

Raaka tomaatti ei useinkaan ole lasten mieleen. Minä en hirveästi siitä pitänyt muksuna, eikä ihan pienenä pitänyt meidänkään lapset. Pari vuotta meidän poikaa sai totuttaa ennen kun alkoi pitämään siitä. Meillä jokaisella on omat inhokkinsa. Minäkin haluaisin tykätä banaanista. Olen jo vuosia halunnut. Nämä banaaniletut ovat iso edistysaskel minulle. Niin voimakkaasti olen inhonnut tuota keltaista hedelmää. Joten ymmärrän hyvin sinun suhteesi tomaattiin.

Kyllä minä banaaneista tykkään ja ostan ne aina vihreänä. Avokado on sellainen hedelmä jota inhoan yli kaiken, eihän se miltään maistu ja kuin se on vielä rasvainen niin melkein kuvottaa. Olen muutaman kerran tehnyt suklaamoussen missä on 2 pehmeää banaania ja 2 kypsää avokadoa sekä 1 dl tummaa kaakaojauhetta ilman sokeria. Kaikki ainekset sekoitetaan sauvasekoittimella pehmeäksi mousseksi. Hunajaa voi lisätä jos haluaa. Tämä jälkiruoka on terveellinen ja taivaallisen pehmeä ja herkullinen !

Muistan kun ensimmäistä kertaa maistoin avokadoa. En tykännyt. Tykkäsin guacamolesta, mutta en pelkästä avokadosta. Sitten vuosien saatossa makutottumus on muuttunut ja nykyään rakastan sitä. Syön joka päivä avokadoa. Sitten kun saan banaanin uppoamaan paremmin, maistan tuon smoothien. Kiitti vinkistä! 🙂 Just banaanin kätevyyden ja terveellisyyden vuoksi haluaisin tykätä siitä.

Ei oo totta ? Sinä syöt banaania???
Nyt olen järkyttynyt!! Mut noita lettuja on pakko
testata, kuulostaa tosi hyviltä ?

No en ole sillä asteella, että voisi sanoa, että syön banaania, mutta banskuletuista tykkään. 😀

Banaaniletut on hyviä! Mä syön banaaneja, mutta joskus sitä viimeistä haukkua ottaessa tulee tunne, että nyt tulee ylös. Joudunkin lähes aina heivaamaan ne kuoret roskiin niin, että banaania on vielä jäljellä 😛 Tästä syystä en niitä joka päivä ole syömässä. Eli, banaani on ok, muttei mikään mun suosikki!

Vähän luulen, että jos jokus tuosta hedelmästä alan pitämään pelkästään syötynä, niin minulla on varmaan sama juttu, kuin sinulla.

Mä taas en yhtään tykännyt banaaniletuista, vaikka banaania muuten syönkin 😀 Enkä sen puoleen myöskään esim. mustikkapannukakuista eli mulla se ongelma taitaa olla ihan mikä tahansa hedelmä/marja, joka on valmiiksi lisätty lettu/pannaritaikinan sekaan. Avokadoa en kanssa pari vuotta sitten voinut sietää ollenkaan enkä nykyäänkään sitä pelkiltään saa alas, mutta salaatteihin se tuo ihanaa täyteläisyyttä ja smoothieen heitän kanssa joka aamu yhden avokadon niin saa vähän ruokaisuutta ja smoothien se tekee kanssa aivan ihanan kuohkeaksi ja sieläksi 🙂

Aika jännä, että letut eivät sitten maistu. Makuja on monia. 🙂

Muistelisin, että en aikoinaan pitänyt avokadosta pelkästään syötynä. Tykkäsin kyllä guacamolesta ja salaateissa siitä, mutta pelkästään en kokenut avokadoa mitenkään erityisen hyvänä. Nykyään se menee pelkästäänkin ja tykkään siitä paljon. 🙂

Entäpä kuivattu banaani? Oletko maistanut? Itse syön töissä evääksi banskun, mutta jos se on ylikypsä siitä tulee liian makeaa, josta en pidä. Vaikka ostan juuri myymälään tulleita yksilöitä ( otan ne suoraan laatikosta), vain pari päivää ja ne on jo liian kypsiä. Säilytän ne erillään muista hedelmistä ja huoneen lämmössä.

Olen kokeillut niitäkin. En tykkää. 🙁 Kokeilin jopa niitä banaaneja, jotka on öljyssä paistettuja viipaleita ja sitten kuivattu.

Maanantaina tein taas banaanilettuja. Nyt banaanit olivat todella vihreitä vielä. Vitsit kun tuli hyvät letut! Ei maistunut bansku. Mutta tosiaan se tummunut banaani maistuu tosi voimakkaasti ja on ihan älyttömän makeaa.

Meillä syödään myös banaanilettuja, ne on kyllä hyviä. ?

Niin ovat! Vuosia epäilin niiden maistuvuutta. Onneksi uskalsin ja innostuin kokeilemaan. 🙂

Mä en oikein kans tykkää banaanista, syön ehkä kerran vuodessa yhden vähän vihertävän tai korkeintaan keltaisen yksilön. Niitä tummuneita en pysty syömään ollenkaan. Vähän tummuneet menee ehkä noissa letuissa kyllä. Niitä oon pari kertaa tehny. Mä saan yleensä vatsani kipeäksi kypsentämättömästä banaanista ja röyhtäilen koko loppupäivän banaanin makua, joten ei tuu tosiaan usein sitä syötyä. Joskus tekee mieli ja sit syön ja se on sit vuoden ainut yksilö.. ? Muut meillä syö kyllä banaania, mut ei kovin usein kyllä. Ja mä oo niitä sit aina heti heittämässä pois jos ovat tummuneita…
Banaanijogurttia en pysty ollenkaan syömään, ajatuksestakin rupee jo etomaan.
Banaanin hajustakaan en oikein pidä. Sellainen vaahtokarkki banaanin tuoksu vielä menee..

Söin lapsena baanaanijogurttia, koska siihen aikaan ei ollut muita rökäleettömiä jogurtteja. Tässä toinen minun inhokkini, jogurtti jossa on palasia. Yh! Jogurtin pitää olla sileää! 😀 Etoo ajatuskin mansikasta joka on pitkään lillunut maitotuotteessa. Yyyyy… 😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *