Synttäriviikko: muistellaan vanhoja - ensimmäisiä silmämeikkejä
Uuh, hieman hirvittää nostaa näitä vanhoja postauksia esiin. Tänään kuitenkin muutama silmämeikki Glitz & Glamin ihan ensimmäisistä postauksista.
Ensimmäisissä postauksissa kuvat on kuvattu ajalta, kun minulla ei vielä ollut blogia, eikä kunnollista kameraa. Minulla ei ollut edes ajatuksena perustaa blogia.
Ensimmäiset 1,5 vuotta meni niin, että Glitz & Glamissa oli enimmikseen meikki- ja kynsipostauksia. Innostukseni laantui, mutta intohimoni kosmetiikkaan ja sen esittelemiseen ei. Blogi muuttui enemmänkin tuotteita esitteleväksi, mutta kyllä täällä edelleen nähdään meikkauksia ja kynsiä.
Tässä ensimmäinen silmämeikkipostaus, jolla on hmmm… melko mielenkiintoinen otsikko.
Kesäisen auringon paahteen kuumuutta tai syksyistä lämpöä silmissä
Silmissä on käytetty pohjustuksessa Urban Decayn Primer Potionia, eli pohjustajaa. Sisäkulmassa on NYXin Loose eyeshadow pigmenttia sävyssä Nude. Liikkuvalla luomella on samaa sävyissä Orange Zest Pearl ja Fanta. Ulkonurkassa ja banaanivarjostuksessa oon käyttäny ruskeaa sävyä Walnut. Kulmaluulla ja häivytyksessä oon käyttäny Make Up Storen Pink Frosty (ei ole pinkki vaikka nimi viittaa siihen), joka on hohtava ihonvärinen.
Lisäsin vähän oranssia glitteriä rajaukseen Mixing Liquidin avulla.
Mitä mieltä ootte? Tykkäättekö vai ettekö tykkää? Mä tykkään, vaikka mulle sopii paremmin kylmät värit ja sävyt, mut joskus on kiva leikitellä ja kokeilla erilaista.
Ei minua liikaa höpötteleväksi voinut noihin aikoihin syytellä. Meikki sinällään ei ole järjettömän huono, mutta kuvat ovat kehnoja. Kaikista eniten häpeän kulmakarvojani näissä vanhoissa meikkikuvissa. Häpesin niitä jo silloin, mutta en niitä muuten osannut meikata. Olin vuosia nyppinyt kulmani liian ohuiksi (jäänteitä sieltä 90-luvulta) ja en malttanut kasvattaa niitä paksummiksi. Suoraan sanotusti piirsin kulmat, enkä ehostanut. Muistan vieläkin, kun joku kehui kulmiani jossakin postauksessa. Aivan oikeasti mietin silloin, että kettuillaanko minulle?
Olin postannut myös, Ei välttämättä arkikäyttöön silmämeikkejä 😀
Pahoitteluni, että kuvat ovat huonoja ja meikit näkyy todella huonosti! Sain vasta eilen uuden ja paremman kameran ja monet kuvat ovat vanhoja.
Timangitekoripset silmissä. En muista yhtää mistä ja milloin ostin, eli monta vuotta sitten!
Pohjustuksessa UDPP, sisänurkassa ja kulmaluulla Make Up Storen Pink Frost. Liikkuvalla luomella NYXin Yellow Gold ja ulkonurkassa Make Up Storen Jubilee. Ihana musta kultainen luomiväri!
Pohjustuksena taas UDPP. Kulmakuulla NYXin Nude. Sisäkulmassa ja liikkuvalla luomella NYXin Lime. Ulkonurkassa NYXin Jade ja Make Up Storen Pollution.
Lisäsin vielä jotkut iänikuisen vanhat tekoräpsyttimet ylös ja alas. 😉
Mitä tähän nyt sanoisi? Pelkästään kehnoa kameraa ei näissä voi syyttää. Hieman on sanomista silmien sisänurkissa. En varmaan ole nähnyt, että olen sotkenut sisänurkkiin vihreää, mutta sen on paljastanut kehnokin kamera melko hyvin.
Mitään en kuitenkaan kadu. Näillä eväillä on lähdetty ja silti jotkut teistä ovat liittyneet lukijoikseni. En ole aikaisemmin kurkkinut näitä ihan vanhimpia postauksiani, sillä olen pelännyt tuntemuksiani. Nyt oikeastaan on hieman terapioitunut fiilis. Se on tehty ja teillekin näytetty. Eihän näistä postauksista ole voinut suunta olla, kuin ylöspäin.
Laitetaan vanhojen kuvien vastapainoksi muutama uudempi. En nyt sano, että nekään olisi viimeisilleen hiulattuja, mutta nopeasti tehdyistä käyttömeikeistä ihan ok versioita.
Tämäkin on kuvattu salamavalon kanssa, mutta tietysti kamera on uudempi ja parempi. Hohtavat luomivärit eivät anna anteeksi mitään, jos kuvataan salamavalolla. Onneksi enää ei näy samanlaisia kimalteita kaikkialla, vaikka käytössä onkin hohdetta.
Olen myös oppinut pitämään hillitymmistä silmämeikeistä. Haastavinta on ollut oppia meikkaamaan niin kuin meikkiä ei olisi juuri ollenkaan, vaikka tuotteita kasvoilla onkin hurjat määrät.
Lisäksi silmämeikkien värimaailma on muuttunut luonnollisemmaksi.
Toki joskus revittelen väreillä, mutta äärettömän harvoin. Yllätin itseni muutama viikko sitten, sillä ostin paletin jossa on vihertäviä luomivärejä. Siitä kuitenkin joskus toiste, kun ehdin ensin edes kokeilemaan niitä luomivärejä.
Viime keväänä uskalsin käyttää mattaista turkoosia ja sinisiä rajauksia.
Violetti rajaus tekee meikistä värikkäämmän.
Ja oli vihreääkin. Ehkä hieman erilainen meikkaus vihreällä, kuin postauksen alkupäässä oleva. Vai mitä?
Kauhisteletteko koskaan vanhoja kuvianne? Onko niissä nolot kulmakarvat, kummallinen meikki vai katseletko enemmänkin kaiholla vanhoja kuviasi?
Ps. Kukaan ei varmasti huomannut mitä aika on tehnyt minun silmilleni. Eihän? ;D
Kommentit
Oi, ihanaa kun kommentoit ja onnittelit. Kiitos ihana Pumpulipupu! <3 Tämä synttäriviikkohan oli oikeastaan sinun ansiota, kun vuosi sitten sanoit, että olisi mukavaa, jos nostaisin vanhoja postauksia. 🙂
Tiedän mitä tarkoitat. Minustakin on toisaalta sääli, että blogit muuttuvat ehkä liiankin aikakausilehtimäisiksi. 🙁 Yritän siksi säilyttää jossain määrin Glitz & Glamissa sen blogimaisen ilmapiirin. Olen potenut kriisejä tässä asiassa useasti, sillä itse olen kuitenkin kauneusalan ammattilainen ja siksi mietinkin, että olenko uskottava, kun blogini on harrastelijamainen? Harrastajameikkareilla blogit ovat verkkojulkaisumaisia, mutta oma blogi on harrastemainen. Ehkä ymmärrät tämän kriiseilyni? 😀 Olen kuitenkin toistuvasti päätynyt pitämään linjani, joka taas alkaa olemaan nykyään se erottuvampi. 🙂 Ja niin monet muut bloggaajat on käskenyt säilyttämään tämän tyylin, kun olen asiasta jutellut.
Kynnys on varmasti kasvanut vähän joka bloggaajalla siitä mitä laittaa blogiinsa. Ennen oli vain tärkeää saada sinne jotain. Toisaaltaan myös lukijat ovat nykyään vaativampia, mikä on aivan luonnollista. Taso on kova blogimaailmassa. Onko se hyvä vai huono? Minusta se toisaaltaan on vain hyvä. Kehitystä ihannoivana ihmisenä koen sen hyväksi, mutta kaikella on aina myös se kolikon toinenkin puoli. 🙂
Kiitos sinulle ihana Pumpulipupu, kun olet jaksanut seurata kaikki nämä vuodet. <3
Kommentit
Kehittymisen kyllä huomaa, hauska postaus 🙂 voi miten ihana tuo viimeinen vihreä meikki. Pakko matkia 😀 nyt kun sain Naku kolmosen niin olen vaan meikannut vaaleilla! Naku kakkonen on käytössä monettako päivää..mikään värillinen meikki ei nyt kiinnosta. Outoa! Mutta kyllä vaan sullakin näyttää paremmalta nuo uudemmat kevyemmät meikit, tätä haen itsekin koko ajan.
Kiitos! 🙂
Kerron täällä ”salaisuuden”… odotan, että nakubuumi laantuu, niin ostan vihdoin itselleni sen kakkosen, kun on pitänyt. Samalla on sitten saatava se kolmonenkin. Sitä Basiciä olen katsellut kauan. Pariisista sen melkein ostinkin.
Olen samaa mieltä, että kevyempi parempi. Aikansa kutakin. 😉
Joo, onhan ne noloja ne vanhat postaukset. Lähinnä mua hävettää ne huonolaatuiset ja keltaiset kuvat kun piti ottaa kuvia silloin kun ennätti, oli valoisaa tai ei. 🙂 Ja vieläkin olis kehitettävää…
Joo, minullakin on tuolla taakse päin mennessä keltaisia kuvia. Nykyää kuvaan vain valoisan aikaan.
Itse kullakin on kehitettävää. Ikinä ei valmiiksi tule. 🙂
Kauhistelen. Ja paljon..:D Meikkikuvat ennen koulua saa varman huokauksen aikaan.
Ihmettelen missä ihmeessä näkökykyni näinä aikoina piileskeli..;)
Toisaalta se on positiivista, näkeepähän että on tullut niistä ajoista edes hieman paremmaksi..;D
Ihanaa, että näet asiassa kuitenkin positiivisen puolen. 🙂 Ihan samaa olen miettinyt joskus itsestänikin. 😀
Minulla olisi tälläinen toive voisitkos joskus käsitellä blogissa myös miehille suunnattuja tuotteita
Muistin muuten, että minulla olisi postausmateriaali erääseen aikaisemmin toivomaasi postaukseen. Olen vain unohtanut postata. Lupaan, että lähiaikoina tulee ulos. 😉
Hyvä toive, kiitos! Joskus on ollut miesten tuotteita, mutta sitten ne on vähän jäänyt. Kuitenkin miehetkin tarvitsee tuotteita ja jos eivät itse hae tietoa niistä, niin ne kauniimmat puoliskot hakee ja lukee mielellään. 🙂 Hyvä toive siis. Kerron samantien tuolle miehelleni, että sanaista arkkua auki käyttämistään tuotteista. 😉
Voi Minna 🙂 hih mulla samanlainen kulmakarvaongelma. Oon joskus nyppiny ne just tuohon aikoihin ku sinäkin niin musta tuntuu ettei ne vieläkään oo palautunut entiselleen :/ 😀 ne on jääneet vain ohuemmiksi mitä ne oli ennen sitä jatkuvaa nyppimistä. Tuommoset viivat mullakin oli tuolloin 😀 mä ootan niin innolla sitä sun videota miten kulmat tehdään oikein. Oon koittanut opetella, se ei vaan luonnistu oikein 😀 tuo violettirajaus on tosi hieno! 🙂 sanoin tuo vihreä meikki joka alinna 🙂
Omat kulmakarvat on kasvateltu pitkään ja hartaasti. Vei about 2 vuotta saada tälläiset, kun nyt ovat.
Kiitos Tiina Eliisa. 🙂
90-luvun puuterinaamakuvat voisi mun puolesta hävittää maanpäältä. 😀 Olin kävelevä puuterikasa. Kivipuuteri ihmisen paras kaveri, not. Kulmakarvat olen antanut olla rauhassa, mikä on tosi hämmentävää. 😀
Jep, samanlainen puuterinassu olen ollut itsekin. 😀 Mitä vaaleampi, sen parempi, mitä enemmän, sen kauniimpaa. Taisi olla mottomme silloin ysärillä. 😀
Olen vahvasti sitä mieltä että aika on vaan kaunistanut sun silmiä! Meikit sopivat paljon paremmin ja näyttävät sopivasti ”arkipäiväisemmiltä” alkuvuosiin katsottuna – silloin joskus ne saattoivat näyttää mallinukelle tehdyltä (näin jälkikäteen on hyvä sanoa!) 😀 Kaunistut vaan iän myötä 🙂
hannamaria
http://www.hannamariav.com
Oi, kiitos ihana Hanna! <3 Itseasiassa olen vain otettu kertomastasi. Aloittelevat meikkitaiteilijat kompastuu lähes aina siihen, että meikki on maalatun näköinen. Vaikka olisi hyvät ja taidokkaat häivytykset, niin itse meikki jää maalatun oloiseksi. Kun oppii ja kehittyy, niin ymmärrys kasvaa siihen, että oikein sijoitettu varjostus muotoilee silmän tehokkaammin, kuin massiivinen rajaus ja tekoripset. Ne on pieniä juttuja, mutta niillä on suuria vaikutuksia lopputulokseen. 🙂
Olipa kiva postaus! Minäkin olen sitä mieltä että silmäsi ovat todella kauniit nykyisin, noissa ekoissa kuvissa ne ehkä jäivät tuon meikin varjoon jotenkin. Eli tosiaan olet oppinut korostamaan omia parhaita puoliasi 🙂 Minun blogini on niin nuori, että olen käyttänyt samaa kameraa koko sen eliniän, mutta kyllä jo tässä ajassa on tapahtunut kehitystä. Ehkä olen ihan super sitten kun blogi on kolmevuotias 🙂
Kiitos! 🙂
Minulla on toisaaltaan vasta joulusta asti ollut uusi kamera. Ensimmäisissä postauksissa oli kuvia ajoilta, kun en ollut bloggaaja ja niitä oli kuvattu vanhalla kameralla. Viime keväänä ostin matkoille mukaan minijärkkärin ja jouluna sain uuden järkkärin lahjaksi mieheltäni.
Varmasti on tapahtunut. Onneksi kehitymme ja opimme (vaikka sitten kantapään kautta) paremmiksi. Mielenkiinnolla katsomme miltä blogisi näyttää sitten 3-vuotiaana. 🙂
Ehdin nyt vasta onnittelemaan upeaa 3-vuotiasta Glitz & Glamia! Olen lukenut ensimmäisestä keväästä asti, joten minusta tämä muisteluviikko oli tietenkin aivan ihana, kiitos!
Hienosti näkyy näissäkin kuvissa kehityksesi meikkaajana (ja tietysti valokuvaajana ja bloggaajana). Antaa toivoa meille muillekin, että mahdollisuuksia on. 🙂
Tämä juttu sai minut miettimään myös omaa meikkaustyyliäni, kuinka vähemmän voisikin olla enemmän, ja kuinka meikistä voisi saada tyylikkäämmän ja hienostuneemman.
Toisaalta myös kaipaan vähän noita menneitä aikoja, jolloin kaikki ei ollut niin justiinsa ja viimeisteltyä, ja oli saavutus jos blogiin sai meikin edes joskus aina kuvattua. Blogeista on tullut nykyään monesti niin ammattimaisia, kuin aikakauslehtiä, että välillä tuntuu että luovuus kärsii ja se hurmaava arkinen tunnelma puuttuu, kun kaikki on niin harkittua. Itselläkin on valitettavasti kynnys noussut aika paljon mitä blogiin laitan, vaikka ennen riitti aiheeksi vaikka ihan tavallisen maanantain (epäonnistunutkin) meikki.
Onnea ihana Minna ja Glitz & Glam näistä menestyksekkäistä ja viihdyttävistä kolmesta vuodesta ja kiitos kun olen saanut seurata! <3
Oi, ihanaa kun kommentoit ja onnittelit. Kiitos ihana Pumpulipupu! <3 Tämä synttäriviikkohan oli oikeastaan sinun ansiota, kun vuosi sitten sanoit, että olisi mukavaa, jos nostaisin vanhoja postauksia. 🙂
Tiedän mitä tarkoitat. Minustakin on toisaalta sääli, että blogit muuttuvat ehkä liiankin aikakausilehtimäisiksi. 🙁 Yritän siksi säilyttää jossain määrin Glitz & Glamissa sen blogimaisen ilmapiirin. Olen potenut kriisejä tässä asiassa useasti, sillä itse olen kuitenkin kauneusalan ammattilainen ja siksi mietinkin, että olenko uskottava, kun blogini on harrastelijamainen? Harrastajameikkareilla blogit ovat verkkojulkaisumaisia, mutta oma blogi on harrastemainen. Ehkä ymmärrät tämän kriiseilyni? 😀 Olen kuitenkin toistuvasti päätynyt pitämään linjani, joka taas alkaa olemaan nykyään se erottuvampi. 🙂 Ja niin monet muut bloggaajat on käskenyt säilyttämään tämän tyylin, kun olen asiasta jutellut.
Kynnys on varmasti kasvanut vähän joka bloggaajalla siitä mitä laittaa blogiinsa. Ennen oli vain tärkeää saada sinne jotain. Toisaaltaan myös lukijat ovat nykyään vaativampia, mikä on aivan luonnollista. Taso on kova blogimaailmassa. Onko se hyvä vai huono? Minusta se toisaaltaan on vain hyvä. Kehitystä ihannoivana ihmisenä koen sen hyväksi, mutta kaikella on aina myös se kolikon toinenkin puoli. 🙂
Kiitos sinulle ihana Pumpulipupu, kun olet jaksanut seurata kaikki nämä vuodet. <3