Havaintoja parisuhteesta

”Tiesitkö, että kiroilu kertoo alhaisesta älykkyysosamäärästä?”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta
Kuva: @Salla Seeslahti

Onko naisen sukuelin jotenkin paha ja inhottava, kun siitä johdetaan harmittamista tarkoittava verbi. Hiukan kunnioitusta, pyydän – ”Me Too!”

Ei ole. Vituttaa verbillä ei ole mitään tekemistä naisen sukupuolielimen kanssa. Käytän myös termiä mulkku, esimerkiksi puhuessa mulkusta ihmisestä. Silläkään en viittaa miehen sukupuolielimeen. Vituttaa on äärimmäisen hieno verbi ja ei ole korvattavissa millään muulla verbillä. Ehdottomasti suosittelen sen käyttämistä sinullekin! Kiitos kysymyksestä. Me Too -kampanja on ollut loistava ja tarpellinen, mutta ei liity termiin vituttaa millään tavalla.

Miksi pitää käyttää termiä paska, kun sen voisi korvata aivan hyvin jollakin toisella sanalla? Ennen rumien sanojen käytöstä pestiin suu saippualla, mutta nyt sitä viljellään jo naistenlehtien palstoilla. Tämä pistää silmään, sillä varsinkin naisten olisi mietittävä, mitä suustaan päästää, sillä naisen arvokkuus mitataan sillä, että miten kunniakkaasti hän käyttäytyy. 

Paska on terminä hyvä kuvaamaan paskaa asiaa. Voisihan käyttää esimerkiksi termiä kakka. Se vain on kuin rasvaton versio juustosta. Ei maistu suussa miltään. Meistä suomalaisistahan on sanottu, että meillä kaikki tasaisen harmaa on just hyvää. Ruoka ei saa olla liian mausteista. Vaatteet ei saa olla liian värikkäitä. Rakkaudesta ei saa puhua liian hehkuen. Ja niin edelleen. Pitää aivastaa sisäänpäin. Kiukku ja viha pitää nielaista ja orgasmi saada niin, että naapurit eivät häiriinny äänistä. Tähän viitekehykseen nähden sana paska on jo miltei jumalanpilkkaa ja onhan se huomattavasti suurempi ongelma, että sosiaalisessa mediassa käytetään termiä paska käyttäytyminen kuin itse käyttäytyminen, niin siksi tuohon paska-sanaan onkin käytettävä kaikki energia, että miten sen saa tukahdutettua. Sen jälkeen voi siirtyä lievempiin ongelmiin, kuten vaikkapa sosiaalisen median käyttäytymiseen. Saa solvata, mutta jos nätillä kielellä solvattaisiin.

Tiesitkö, että kiroilu kertoo alhaisesta älykkyysosamäärästä?

Tämän tiesin, ja myönnänkin, että olen monessa asiassa ihan saatanan tyhmä. Monethan kokoaa ihan tuosta vain Ikean tuhannen palan sohvakalustoryhmän, toiset tuossa tuokiossa tuhannen palan palapelin, minulla menee perkele hermot ja sormet solmuun jo Kinder-munan koottavasta lelusta. Siksi ensimmäisenä aamuisin menenkin eteisen peilin eteen ja aloita päiväni sanomalla itselleni, että muista Sami, että sinä olet helvetin tyhmä. Tämän jälkeen yritän keittää itselleni kahvin. Usein onnistumatta, koska tungen veden suodatinpussiin ja kahvin vesisäiliöön.

Pitäisikö sinun välillä tehdä jotain muuta työtä? 

Miten niin muuta? Miten niin työtä? Monihan on ilmoittanut minulle jopa kommenttikentillä, että bloggailu ei ole työtä laisinkaan. Tästä intoutuneena soitin TE-keskukseen ja kysyin, että minulle on sanottu, että olen vailla työtä, joten ilmoittautuisin työttömäksi työnhakijaksi, että milloin tulee ensimmiset korvaukset? Alkoivat kysellä tarkemmin, että onko ollut säännöllisiä tuloja ja muita tuloja? Vastasin, että on ollut molempia ja ihan joka ikinen kuukausi. Ihmettelivät, että mistä tuo tulo tulee, jos et työtä tee? Vastasin, että en minä oikein osaa sanoa. Tilille ilmestyy kuukaisittain summa, jolla maksan elämiseni. En minä sitä olen sen kummemmin osannut miettiä, tyhmä kun olen, koska kiroilenkin ja kaikkea. Usein nämä puhelut jäävät jotenkin kesken.

Koetko olevasti uskottava ihminen kirjoittamaan parisuhteista?

Kerron teille muutaman faktan elämästä. Uskottavuus koostuu siitä, että kuinka uskottavasti osaa kertoo asioista, joista ei ymmärrä oikeastaan yhtään mitään. Tälle viisaudelle on pohjautunut minun parisuhdeblogini koko sen olemassaolonsa ajan. Olen parisuhteissakin tyhmä kun saapas. Omani ei tunnu onnistuvan, ei sitten millään ja muiden parisuhteille kuulemma vain kettuilen, äh, anteeksi, en pysynyt roolissani, vittuilen siis. Joten koen olevani vakuuttava nimenomaan kirjoittamaan parisuhteista, mutta elämisessä parisuhteessa, niin voi sentään. Sitähän sanotaan, että suutarilla ei ole kenkiä, mutta itsestäni sanoisin tämän blogin osalta, että suutarilla ei ole kenkien lisäksi housuja eikä paitaakaan.

Rakkaudessa olen mielestäni ihan semi ookoo niin kuin minua 200 vuotta nuoremmat tuppaavat sanomaan. Annan esimerkin liityen rakkaudesta lapseeni. Hän tykkää katsoa Youtubesta ohjelmaa, jossa seikkailee isä ja hänen tyttärensä. Kyseessä on venäjänkielinen ohjelma ja aivan järkyttävän paska, anteeksi kakka, anteeksi paska. Silti minä ennen oman tyttäreni nukkumaanmenoa katson hänen kanssaan ohjelmaa niin, että hän istuu sylissäni ja minä silitän hänen hiuksiaan, joka rauhoittaa hiljalleen häntä kohti nukkumamoodia. Hänelle olen siinä kohtaa viisain ihminen koko maailmassa.

Ja se riittää.

Lue myös

X