Biosignature – Hormonaalinen tasapaino ja täsmälaihdutus ovat mahdollisia

Oletko pähkäillyt, miksi napasi ympärille kerääntyy rasvaa, vaikka liikut ahkerasti? Tai tuskaillut sitkeästi mukana pysyvien jenkkakahvojen kanssa? Napaläski ja jenkkakahvat saattavat kertoa kehosi hormonitasapainon muutoksista. Ellien toimittaja testasi Biosignature-menetelmän, joka kartoittaa kehon hormonitasapainon, kannustaa elämäntapamuutokseen ja mahdollistaa täsmälaihdutuksen.

Biosignature-mittauksella luvataan kokonaisvaltaista hyvinvointia: tulokset näkyvät vireystilassa, unenlaadussa, suoliston toiminnassa, rasvanpoltossa, lihaskudoksen lisäyksessä sekä yleisessä terveydentilassa. Tutustuin Biosignatureen Optimal Performancen vastaanotolla Helsingin Kampissa ravintovalmentaja Anne Hämäläisen opastuksella.

Olen etukäteen täyttänyt kattavan esitietolomakkeen, jossa kartoitetaan terveydentilaani, elämäntapojani, harrastuksiani ja päivärytmiäni. Listaan lomakkeessa suurimmat ongelmani: poskettoman makeanhimon, vatsan kiukuttelut ja seminaareihin nukahtelun, joka vaivaa sekä hyvin että huonosti nukutun yön jäljiltä.

Ensimmäinen mittauskerta: Keho paljastaa sokeririippuvuuden

Ensimmäisen mittauskerran aluksi Anne Hämäläinen käy läpi täyttämään esitietolomaketta ja kyselee täydentäviä kysymyksiä. Varsinainen Biosignature-mittaus tehdään jännännäköisillä pihdeillä, joiden väliin jäävä rasvakudos viestii kehon hormonaalisesta tilasta. Mittaus tuntuu hassulta, mutta ei satu. Ainoastaan elimistön levosta ja puhdistautumiskyvystä kertovasta pohkeen pisteestä mitattaessa nipistää hieman.

Hämäläinen syöttää pihtien antamat lukemat tietokoneohjelmaan. Ohjelma asettaa pisteet keskinäiseen tärkeysjärjestykseen osoittaen, mihin seikkoihin erityisesti kannattaa puuttua. Mittaustaulukkoni ykkössijalle nousee takareidestä mitattava huonon estrogeenin eli naishormonin kertyminen elimistööni. Estrogeenin epätasapainoon vaikuttavat mm. e-pillereiden käyttö, liian alhainen proteiininsaanti, suoliston huono kunto ja kemikaalit eli xenoestrogeenit.

Napani ympärille kerääntynyt rasvakudos puolestaan viestii stressihormoni kortisolin tuotannosta. Stressi voi henkisen lisäksi olla fyysistä, esimerkiksi liian vähästä vedenjuonnista tai sopimattomien ruokien syömisestä aiheutuvaa. Myös liiallinen pitkäkestoinen aerobinen liikunta voi nostaa stressihormonitasoa. Laadukas ja riittävä uni puolestaan laskee sitä.

Kolmanneksi tärkein pisteeni on ns. jenkkakahvapiste, joka kertoo kehoni kyvystä sietää insuliinia. Hämäläisen mukaan insuliininsietokykyni on kohtuullinen, koska olen hoikassa kunnossa. Hän kysyy kuitenkin, onko ruokavaliossani viime aikoina ollut paljon ylimääräistä hiilihydraattia, vaikkapa sokeripitoisia herkkuja? Kyllä, joudun tunnustamaan.

Saan seuraavaksi mittauskerraksi kaksi tehtävää:
– Ruokavaliooni tulee lisätä kuituja, jotka sitovat ja poistavat myrkkyjä kehosta. Käyn ostamassa pellavansiemenrouhetta, chia-siemeniä ja psyllium-jauhetta. Otan niistä yhtä kerrallaan teelusikallisen aamuin illoin vesilasilliseen sekoitettuna.
– Aamupalaani tulee lisätä proteiinia. Ruuansulatus on aamulla parhaimmillaan. Proteiinipitoinen aamupala parantaa lisäksi insuliininsietokykyä ja hillitsee osaltaan makeanhimoa.

Toinen mittauskerta: Tuloksia näkyy jo viikon jälkeen

Viikon kuluttua tapaamme Hämäläisen kanssa uudelleen. Erityisesti aamupalaan liittyvät ohjeet ovat olleet kirjaimellisesti herättäviä. Olen kasvattanut aamupalani proteiinipitoisuutta merkittävästi lisäämällä smoothieeni reilusti hamppuproteiinia. Olen myös kokeillut toisenlaista aamupalaa: kalkkunapihviä pähkinöiden kera. Oloni on sen jälkeen kylläinen ja tasapainoinen.

Mittaustulokset ovat positiiviset: Hämäläinen toteaa insuliinitasosta ja ruokavalion hiilihydraattien määrästä tai ravintoaineiden suhteista kertovan jenkkakahvapisteen arvon laskeneen. Takareiden naishormonipisteessä on myös tapahtunut pieni muutos myönteiseen. Hämäläinen toteaa kyseisen pisteen arvon laskevan tyypillisesti vasta ajan kanssa.

Alan ymmärtää, miksi Biosignature motivoi: hienoisetkin tulokset rekisteröityvät. Kun tapaamiset ovat viikon tai parin välein, on helpompi pitää kiinni kotitehtävistä. Pidemmällä aikavälillä ja ilman tuloskatsausta on vaara repsahtaa vanhoihin tapoihin.

Seuraavaksi kerraksi saan taas läksyksi kaksi uutta asiaa: proteiinin lisäämisen jokaiselle aterialle ja syömisen 2-4 tunnin välein. Lisäksi saan tehtäväksi vatsahappotestin, joka kertoo, toimiiko ruuansulatukseni normaalisti.

Kolmas mittauskerta: Repsahdus paljastuu

Kolmatta mittauskertaa varten olen mielestäni tehnyt kotitehtävät oikein hyvin ja syönyt (paria poikkeusta lukuun ottamatta) 2–4 tunnin välein aterian, joka sisältää proteiineja ja kasviksia. Totean kuitenkin huomanneeni, että säännöllisesti syömisestä huolehtiminen osoittautuu arjen kiireiden keskellä yllättävän vaikeaksi. Toisinaan saatavilla ei myöskään ole riittävästi proteiinipitoista ruokaa. Hiilihydraattipitoisia välipaloja tuntuu olevan tarjolla sitäkin enemmän.

Mittausta tehdessään Hämäläinen pysähtyy insuliinipisteen kohdalle. Hän mittaa pisteen kolmesti ollakseen varma tuloksesta ja toteaa arvon kohonneen hieman. Tunnustan repsahtaneeni edellisenä viikonloppuna ystävieni hääjuhlassa, jossa ja jonka seurauksena tuli nautittua sekä sokeria että alkoholia.

Myönteisiäkin uutisia on. Kehon ulkopuolelta tulevien naishormonien määrästä kertovan pisteen arvo on laskenut. Hämäläinen toteaa mittaustuloksista myös, että kehoni stressitaso on hieman laskenut.

Kolmen viikon ja kolmen mittauskerran aikana rasvattoman massan osuus kehoni painosta on noussut kilon verran. Myös rasvaa on palanut. Hämäläinen muistuttaa kuitenkin, ettei rasvanpoltto ole tärkein tavoitteeni, vaan kehon hyvinvoinnin lisääminen.

Mitä kolme mittauskertaa saa aikaan?

Biosignature-mittauksista jää käteen valtavasti uusia ajatuksia. Olen ollut kiinnostunut ravinnosta, sen puhtaudesta ja hyödyllisyydestä jo pitkään, mutta Hämäläisen kanssa käydyt keskustelut avaavat uusia ovia.

Olen alkanut pohtia asioiden yhteyksiä laajemmin: vatsaongelmani alkoivat e-pillereiden myötä. Samaan aikaan aloin kärsiä nukahtelusta oppitunneilla ja vaiva jatkui yliopisto-opintojen aikana. Miten laajasti hormonitoiminta itse asiassa vaikuttaa hyvinvointiimme? Ja miten voimme vaikuttaa hormonitoimintaan ruokavaliota, liikuntaa ja muita elämäntapoja koskevilla valinnoillamme?

Huomaako kehossani muutoksia? En silmämääräisesti. Mutta syödessäni säännöllisesti aterioita, jotka sisältävät proteiinia ja kasviksia tuntuu kehoni erilaiselta, mukavammalta ja kiinteämmältä. Vatsa ei pömpötä eikä muutenkaan ole niin turvonnut olo. Myös makeannälkä on helpommin hallittavissa.

Olen alkanut kiinnittää huomiota unen laatuun. Pyrin huolehtimaan, että unta kertyy joka yö yli kahdeksan tuntia. Pohdin, miten voin parantaa untani niin, etten heräile yöllä.

Biosignature-mittauksen tarkuuden lisäksi Hämäläisen salliva asenne motivoi: koeta tehdä paras mahdollinen ratkaisu kussakin tilanteessa. Aina ei ole mahdollista syödä täysin optimaalisesti, mutta kehon – ja sitä myötä mielen – hyvinvointia voi tukea monin tavoin. Suomen ensimmäinen Biosignature-valmentaja Kaisa Jaakkola toteaakin kirjassaan Hormonidieetti, että aikaa muutoksille on koko loppuelämä. Aloittaa voi kuitenkin heti.

Lue lisää:
Optimal Performance
Jaakkola, Kaisa (Tammi 2011): Hormonidieetti – Opas yksilölliseen täsmälaihdutukseen

Teksti: A.S.
Kuvat: Elise Kulmala / Magnet Photography, A.S.