Itsetuntemus

”Holtitonta tuhlailua, seksihurjastelua” – parisuhde kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan kanssa voi olla raskas muttei mahdoton

Hoitamattomasta bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivän ihmisen elämä on yhtä vuoristorataa. Voiko kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla ihmisellä olla läheisiä ihmissuhteita lainkaan? Kyllä voi, jos hän ottaa vastuun sairaudestaan, sanoo asiantuntija.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Istock

Hoitamaton bipolaarinen mielialahäiriö on rankkaa paitsi henkilölle itselleen myös omaisille.

Hoitamattomasta bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivän ihmisen elämä on yhtä vuoristorataa. Voiko kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla ihmisellä olla läheisiä ihmissuhteita lainkaan? Kyllä voi, jos hän ottaa vastuun sairaudestaan, sanoo asiantuntija.

”Ei kannata odottaa normaalia ystävyyttä. Masennuskausina täysin erakoitunut, maniakausina muutetaan ulkomaille asumaan, kohta kotimaa taas kutsuu, mutta ei ole hyvä olla oikein missään. Oma mielenterveys alkaa horjumaan, jos yrittää olla liian lähellä.”

Näin kirjoittaa nimimerkki Ymmyrkäinen Annan keskustelupalstalla ystävyydestään bipolaarisen eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan henkilön kanssa.

Hoitamattomasta bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivän ihmisen elämä on yhtä vuoristorataa. Hän kärsii voimakkaista mielialan vaihteluista, jolloin mania- ja masennuskaudet vaihtelevat. Maniavaiheessa menee lujaa, ja ihminen alkaa käyttäytyä holtitomasti. Yksi tuhlaa rahansa, toinen vaihtaa seksikumppaneita, kolmas puhuu taukoamatta. Moni kuvittelee olevansa kaikkivoipa.

Masennusvaiheessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava vajoaa syvälle syyllisyyden ja häpeän syövereihin. Sängystä voi olla vaikea nousta.

Voiko tällaisella ihmisellä olla läheisiä ihmissuhteita lainkaan?

– Kyllä voi, jos hän ottanut vastuun omasta sairaudestaan, vastaa psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeutti Päivi Kaippio-Huolman.

Tämä tarkoittaa sitä, että bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivällä henkilöllä on lääkitys, ja hän tunnistaa manian ennakko-oireet ja tietää, milloin lääkitystä on aika korjata.

Bipolaarisen läheinen saattaa masentua

Kaikki eivät kuitenkaan ole sinut sairautensa kanssa.

– Usein bipolaariseen mielialahäiriöön kuuluu hoitokielteisyys eli ei haluta syödä lääkkeitä. Maniavaihe tuntuu aluksi hauskalta, kun ei tarvitse nukkua. Velatkin muuttuvat saataviksi, ja tuntuu siltä, että kaikki on mahdollista, Kaippio-Huolman luonnehtii.

Silloin paitsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän myös läheisten elämä on huomattavasti rankempaa. Pahimmillaan läheiset joutuvat ottamaan paljon vastuuta ja esimerkiksi toimittamaan henkilön lopulta sairaalaan, mikäli hän ei ymmärrä itse hakea apua.

Jo ennen sitä voi olla vaikeaa. Jos joutuu koko ajan tarkkailemaan, onko toinen nukkunut kunnolla ja ottanut lääkkeitään, se alkaa syödä omia voimavaroja. Ja jos toisen käytöksestä huomauttaa, siitä voi tulla riitaa.

– Jos tilanne pitkittyy, on mahdollista että itse masentuu. Monesti omat tunteet tukahdutetaan, koska ei haluta konfliktia läheisen kanssa.

Läheinen voi oireilla muillakin tavoilla. Verenpaine voi kohota. Joku saa migreenin. Vaikea tilanne voi vaikuttaa itsetuntoon ja omanarvontuntoon, koko olemiseen.

– On tärkeää, että läheinen huolehtii omasta hyvinvoinnistaan. Kuten lentokoneessa sanotaan: laita ensin happinaamari itsellesi, vasta sitten toiselle, Kaippio-Huolman sanoo.

Miten tiukat rajat bipolaariselle voi vetää?

Taas hän tuhlasi rahansa. Taas hän vaihtoi työpaikkaa. Taas hän jätti lääkkeet ottamatta.

Kun toinen tekee toistuvasti hölmöyksiä, miten niihin kannattaa puuttua?

Kaippio-Huolman on sitä mieltä, että läheisen ihmisen kannattaa yrittää puuttua toisen käytökseen.

– Jos rahojen tuhlaaminen on ennakko-oire, joka liittyy hypomaniaan, ottaisin asian esille, vaikka siitä tulisi riitaa. Se on ihmisen arjen hallintaa, että osaa käyttää rahansa oikein, eikä ole niin paljon kaduttavaa, kun vointi taas tasaantuu.

Vaikka bipolaarisen henkilön ihmissuhteet olisivatkin lyhyitä, on kuitenkin olemassa suhde, joka tuntuu kestävän vaikka mitä. Sellainen on äidin ja isän suhde omaan lapseen. Mutta onko siinäkin rakkaudessa raja? Entä jos vanhempi vain päättää sanoa aikuiselle lapselleen: jos et ota lääkkeitäsi, et tule enää kotiini.

– Rajan vetäminen voi olla vanhemmalle haastavaa. Enkä tiedä, onko siitä hyötyä. Todennäköisesti hän ei kuitenkaan ota lääkkeitään, ja sitten ihmissuhde kärsii. Yrittäisin yhteistyötä hoitajan kanssa. Bipolaarisella henkilöllä täytyy olla hoitokontakti. Ammattilaisen on helppoa sanoa, että vetäkää rajat, mutta omaiselle, jolla on tunteet mukana, sen toteuttaminen ei ole välttämättä helppoa.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla ihmissuhteet ovat koetuksella

Hoitamattomana bipolaarisuudella on tapana johtaa ihmissuhderintamalla lyhyisiin suhteisiin. Seurusteleminen ja ystävyys ovat vaikeita. Jos oireena on vaikkapa holtiton seksuaalisuus ja parit vaihtuvat lennosta, on aika selvää, että harva parisuhde sellaista kestää. Harva alistuu siihen, että kumppani tekee, mitä huvittaa.

Tuhlailevan kumppanin kanssa raha-asiat täytyy tietenkin pitää erillään.

Lapsessa bipolaarisen vanhemman käytös aiheuttaa turvattomuutta. Lapsi ei voi koskaan tietää, minkälainen päivä tänään vanhemmalla on. Ja jos vanhempaa tullaan hakemaan ambulanssilla sairaalaan, se voi aiheuttaa häpeää: näkevätkö muut.

Kaippio-Huolman suosittelee, että lapselle kerrotaan tämän ikäkauden mukaisesti, mistä on kyse.

– On tärkeää, että lapsi ymmärtää että käytös johtuu sairaudesta, ei ihmisestä itsestään.

Jos epäilet, että läheisesi kärsii bipolaarisesta mielialahäiriöstä, olisi tärkeintä saada hänet psykiatrin vastaanotolle. Sitä kautta hän pääsee tutkimuksiin ja saa diagnoosin ja hoidon.

X