Oletko kuullut termin naisvalitus? Tutkija: Kyse ei ole nalkuttamisesta vaan parisuhteeseen liittyvien negatiivisten tunteiden purkamisesta

Naisvalituksella ei tarkoiteta nalkuttamista vaan sitä, kun naiset yhdessä purkavat ärsytystään kotitöiden epätasa-arvoisesta jakautumisesta. Tutkijan mukaan tilanteen muuttaminen edellyttää panostusta parisuhteen molemmilta osapuolilta.

Oletko käynyt naispuolisten ystäviesi kanssa keskustelua siitä, kuinka kotityöt jakautuvat kotitalouksissanne epätasaisesti? Siitä, että ärsyttää, kun sekä pyykinpesu, tiskikoneen täyttö että metatyö, kuten viikon ruokalistan tekeminen, jäävät usein enemmän naisen kuin miehen vastuulle.

Kyse on naisvalituksesta, joka ei suinkaan tarkoita nalkuttamista tai sitä, että naiset vain huvikseen kritisoisivat kumppaniensa käytöstä. Kyse ei myöskään ole miesten mollaamisesta.

– Naisvalitus on naisten keskinäinen puhetapa. Sillä puretaan omaan parisuhteeseen liittyviä negatiivisia tunteita, kuten pettymyksiä, turhautumista tai suuttumista kavereiden kesken sellaisissa tilanteissa, joissa kotitalouden eteen tehtävä työ, kuten kotityöt tai lastenhoito, jakautuu epätasa-arvoisesti ja on jäänyt pääosin naisen tehtäväksi, väitöskirjatutkija Tiina Sihto Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Valittamisella puidaan parisuhteen ongelmallisia käytäntöjä. Se on myös omalla tavallaan naisten selvitymisstrategia kuormittavassa tilanteessa: ystäviltä saadaan vertaistukea ja neuvoja.

– Koska kyse on naisten keskinäisestä valituksesta, ei se kuitenkaan ratkaise parisuhteen ongelmia.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta kotityöt jakautuisivat tasaisesti eikä valittamiselle olisi aihetta?

Kotityöt näkyväksi listaamalla

Sihto on tutkinut naisvalitusta yhdessä tutkijakollegoidensa Annukka Lahden, Heidi Elmgerin ja Raisa Jurvan kanssa. Naisvalitus-termi on käännös yhdysvaltalisen kulttuurintutkija Lauren Berlantin käsitteestä female complaint.

Sihdon mukaan naisvalitus tulkitaan usein väärin.

– Valitus ei tietenkään kerro siitä, että miehet olisivat kamalia tai että naiset olisivat uhreja, jotka eivät osaa vaatia tasaista kotitöidenjakoa. Naisvalitus johtuu rakenteellisista tekijöistä: sukupuolirooleista.

Vaikka taustalla on yhteiskunnassamme syvällä olevia rakenteita, niitä on kuitenkin mahdollista lähteä omassa parisuhteessaan murtamaan ja kyseenalaistamaan.

– Kyse on parisuhteen sisällä kahden kaupasta. Tilanteen muuttaminen edellyttää parisuhteen molemmilta osapuolilta tietoisia päätöksiä ja sukupuolittuneiden jakojen muovaamista.

Yksi konkreettinen ja yksinkertainen keino, joka tuli Sihdon ja hänen kollegoidensa tutkimuksessa esiin, oli kotitöiden listaaminen.

– Listaaminen tekee näkyväksi kodin piirissä tapahtuvaa työtä molemmille osapuolille. Jos kotityöt on jaettu perinteisesti, eli on ”naisten työt” ja ”miesten työt”, molemmilla ei välttämättä ole selvää käsitystä siitä, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä kotitöitä kumpikin tekee.

Sihdon mukaan on olennaista, että listaus tehdään yhdessä ja että molemmat kantavat siitä vastuun.

– Ratkaisu ei ole se, että naisosapuoli valittaisi aikansa, listaisi hommat ja veisi listan miehelle. Kyse on siitä, että molemmat aktiivisesti panostavat.

Asennemuutoksia tarvitaan

Jotta naisvalitus jäisi historiaan ja kotityöt jakautuisivat tasa-arvoisesti, tarvitaan yksilöllisten tekojen lisäksi monenlaisia kehityskulkuja. Ensinnäkin perhepoliittista järjestelmää olisi Sihdon mukaan syytä uudistaa.

– Se, että isillä olisi entistä pidemmät korvamerkityt ansiosidonnaiset vapaat, tasavertaistaisi vanhemmuutta. Usein kotitöiden sukupuolittunut jako nimittäin vahvistuu pikkulapsivaiheessa.

Myös työelämä ja perhevapaisiin liittyvät asenteet kaipaisivat muutosta. Monilla aloilla, etenkin miesvaltaisilla, suhtaudutaan edelleen nuivasti, jos isä on pidempään lasten kanssa kotona.

– Perhevapaita tulisi pitää myös isien elämään kuuluvana normaalina asiana.

Koska sukupuoliroolit ja kotitöihin liittyvät asenteet opitaan jo lapsuudessa, kasvatukseenkin kannattaa kiinnittää huomiota.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tyttöjä osallistetaan pienestä pitäen esimerkiksi kotitöiden tekoon ja pienemmistä lapsista huolehtimiseen enemmän kuin poikia. Teini-iässä tämä näkyy niin, että tytöt tekevät paljon enemmän kotitöitä kuin pojat. Kun aikuisena sitten muutetaan samaan huusholliin, sukupuolittuneet kaavat ovat olemassa.

– Toivoisin, että vanhemmat ja ammattikasvattajat olisivat herkempiä kyseenalaistamaan sukupuolirooleja, kuten ajatusta siitä, että pienet tytöt olisivat automaattisesti hoivaavampia kuin pienet pojat.