Hyvinvointi

Taittovirheleikkaus – Eroon silmälaseista

Teksti: Anna.fi

Taittovirheen korjaaminen kirurgisesti kehittyy koko ajan, ja pelissä ovat isot rahat. Leikkausta harkitsevalla pitää säästöjen lisäksi olla malttia punnita asiaa ja kykyä kyseenalaistaa markkinointimielessä esitetyt väitteet.

Eroon silmälaseista

Vielä viime vuosikymmenen alussa sankalaseille oli käytännössä yksi vaihtoehto: piilolinssit. Parissakymmenessä vuodessa näön kirurginen korjaaminen on kehittynyt valtavasti, ja taittovirhekirurgia on nykyään yhä useamman ulottuvilla.

Silmän taittovirheessä on kyse siitä, että valo ei taitu verkkokalvolle oikein, ja sinne muodostuva kuva jää epätarkaksi.

Suurin osa silmän taittovoimasta on sarveiskalvolla, ja siksi taittovoimaa voidaan muuttaa sarveiskalvon kirurgisella muotoilulla. Sarveiskalvoon kohdistuvia taittovirheleikkauksia ovat esimerkiksi ensimmäiseksi kehitetty PRK-leikkaus (fotorefraktiivinen keratektomia), tällä hetkellä yleisin LASIK (laser assisted in situ keratomileusis) sekä LASEK (laser epiteliokeratoplastia) ja Epi-LASEK.

Sarveiskalvon muotoilun lisäksi näköä voidaan korjata erilaisilla silmän sisäisillä piilolinsseillä. Myös kaihileikkauksella voidaan vaikuttaa silmän taittovirheisiin, ja se onkin yleisin taittovirhekirurgian muoto.

Pintaleikkaukset ja LASIK

PRK-leikkauksessa ja muissa niin kutsutuissa pintaleikkauksissa (LASEK ja Epi-LASEK) poistetaan ensin sarveiskalvon pintakerros eli epiteeli, ja sen jälkeen sarveiskalvon pintaa muotoillaan laserlaitteella. Likinäköisen sarveiskalvon kaarevuutta vähennetään ja kaukotaitteisen lisätään, jolloin silmän taittovoima korjaantuu.

PRK-menetelmän etu on lääkärin kannalta sen tekninen yksinkertaisuus, potilaan kannalta taas edullisuus. PRK-leikkauksen jälkeen silmät ovat jonkin aikaa kipeät, ja se voi aiheuttaa näköä heikentävän arpikudoksen muodostumista silmään.

Myös LASIK-leikkauksessa sarveiskalvoa muotoillaan näöntarkkuuden parantamiseksi, mutta siinä epiteeliä ei poisteta. Sen sijaan sarveiskalvoon muodostetaan läppä, joka käännetään hionnan jälkeen takaisin paikoilleen. LASIK-leikkauksessa silmään ei juuri muodostu arpea, mutta läppään voi liittyä ongelmia toimenpiteen aikana tai myöhemmin.

LASIK-potilas saa parhaassa tapauksessa jo leikkausta seuraavina päivinä melko realistisen käsityksen siitä, mihin näöntarkkuus asettuu, kun taas PRK-potilas joutuu odottelemaan lopullista tulosta muutaman kuukauden ajan tai enemmänkin.

Leikkaus ei sovi kaikille

Tavallisin ongelma taittovirheleikkauksissa on se, ettei näkö korjaannukaan tarpeeksi. Tutkimuksissa on todettu, että leikkaustulos heikkenee korjauksen kasvaessa. Pienemmissä korjauksissa PRK- ja LASIK-menetelmien välillä ei ole eroa, mutta suuremmissa korjauksissa (yli -8.0- -9.0 D) LASIK antaa todennäköisemmin paremman tuloksen.

LASIK-leikkauksen jälkeen silmät kuivuvat helposti, ja kostuttavia silmätippoja joutuu käyttämään useita kuukausia leikkauksen jälkeen. Jos silmät ovat kovin kuivat jo ennen leikkausta, leikkaus todennäköisesti pahentaa oireita. Kaikki taittovirheleikkaukset voivat heikentää silmien kontrastiherkkyyttä ja hämäränäköä. Olipa menetelmä mikä hyvänsä, leikkauksen jälkeen kannattaa investoida laadukkaisiin aurinkolaseihin!

Silmien korjaaminen kirurgisesti ei edelleenkään ole kaikille sopiva vaihtoehto. Esimerkiksi erilaiset sarveiskalvon ongelmat, kuten valmiiksi heikko tai liian ohut sarveiskalvo, ovat este leikkaukselle.

Tiedosta riskit

Lääketieteen tohtori Ilpo Tuisku tutki helmikuussa 2008 hyväksytyssä väitöskirjassaan kuivasilmäisyyttä taittovirheleikkauksen jälkeen. Tuisku havaitsi, että aina ei kyse ollutkaan kuivasilmäisyydestä, vaan sarveiskalvon tuntohermojen vaurioitumisen aiheuttamasta haamukivusta.

Tuiskun tutkimuksen mukaan pieni osa LASIK-leikatuista kertoi kärsivänsä kuivasilmäisyydestä vielä vuosia leikkauksen jälkeen, vaikka silmien kuivuutta mittaavissa testeissä kuivasilmäisyyttä ei havaittu. Jotkut potilaat ovat joutuneet turvautumaan kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin apuun oireiden helpottamiseksi.

Ilpo Tuisku muistuttaa kuitenkin, että sarveiskalvon haamukipu on harvinaista, ja valtaosa taittovirheleikkauksen läpikäyneistä potilaista on tulokseen tyytyväinen ja valitsisi leikkaukseen uudestaan. Tuiskun mukaan potilaita myös informoidaan hyvin silmien kuivumisesta leikkauksen jälkeen.

Leikkausta harkitsevan on hyvä tiedostaa, että kaikkiin leikkauksiin sisältyy riskejä, eikä mikään leikkaus ole täysin varma. Silmien kuivumisen ja haamukivun lisäksi taittovirheleikkaus saattaa aiheuttaa tulehduksia ja sarveiskalvon heikentymistä. Taittovirhe voi myös palautua ajan myötä, vaikka leikkaustulos olisi alun perin ollut hyvä.

Asiakkaista kova kilpailu

Taittovirhekirurgia on käytännössä kokonaan yksityisten lääkäriasemien käsissä. Toimenpiteessä käytettävä laitteisto on lääkäriasemille iso investointi, joka pitää saada tuottamaan, ja lääkäriasemat kilpailevat kiivaasti asiakkaista.

Kuluttajalle annetaan helposti sellainen kuva, että uusin – ja kallein – tekniikka on aina vanhaa ja edullisempaa parempi, vaikka näin ei välttämättä ole. Leikkausta harkitsevan onkin syytä ottaa asioista etukäteen selvää ja vaatia myös lääkäriltä kaikkien leikkausvaihtoehtojen punnitsemista.

Ilpo Tuisku korostaa lääkärin vastuuta taittovirheleikkauksissa: jokainen potilas pitää tutkia huolellisesti etukäteen, ja kun lääkäri arvioi potilaan soveltumista leikkaukseen, hän ei saisi ajatella kaupallisia intressejä. Potilaan pitää myös saada riittävästi tietoa ja harkinta-aikaa lopullisen leikkauspäätöksen tekoon.

Ilpo Tuisku itse ei lähtisi leikkauttamaan silmiään maan rajojen ulkopuolelle. Eräs syistä on se, että leikkaavan lääkärin tavoittaminen toimenpiteen jälkeen ei todennäköisesti olisi helppoa. Tuisku huomauttaa, että ”tempun tekemisen”, siis itse leikkauksen, osaa moni, mutta vastuullinen lääkäri kantaa vastuunsa loppuun asti ja on tavoitettavissa mahdollisissa ongelmatilanteissa myös sen jälkeen, kun potilas on laskunsa kuitannut.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, LT Ilpo Tuisku, HYKS Silmätautien klinikka.

Lähteenä käytetty myös professori Timo Tervon luentomateriaalia Tavallisimmat taittovirheet ja niiden korjaaminen.

Teksti: Anna Takala

X