Terveys

Ahmintahäiriö hävettää ja sitä piilotellaan usein pitkään – psykiatri kertoo, miten ahmintahäiriöstä voi päästä eroon

Ahmintahäiriöön voi liittyä ajatus siitä, että on ulkomuodoltaan vääränlainen. Myös elinympäristön muutos, stressaavat elämäntilanteet tai traumaattiset kokemukset voivat laukaista ahmintahäiriön. Kysyimme asiantuntijalta 10 kysymystä ahmintahäiriöstä.
28.1.2020 Teksti: Tanja Kröger Kuvat: iStock

Toistuva ahminta hävettää ja aiheuttaa salailua. Kysyimme Helsingin yliopiston professori ja psykiatri Anna Keski-Rahkoselta 10 kysymystä ahmintahäiriöstä.

1. Mikä on ahmintahäiriö? Mistä sen tunnistaa?

”Ahmintahäiriö (englanniksi binge eating disorder BED ) on aikuisten yleisin syömishäiriön muoto. Arviolta 2–3 prosenttia suomalaisväestöstä kärsii siitä.

Ahmintahäiriöstä tuli virallinen itsenäinen diagnoosi vuonna 2013. Sitä, onko oireilu yleistynyt, ei tiedetä, koska vain harvat sairastuneet ovat hoidon piirissä.

Ahmintahäiriö poikkeaa bulimiasta: vaikka molempiin liittyy ahmimista, bulimiassa ihminen yrittää tyhjentää vatsansa ruuasta, toisin kuin ahmintahäiriössä. Ahmintahäiriötä sairastava haluaisi tehdä syömälleen ruoalle jotain, mutta ei pysty. Ahminnan jälkeen hän tuntee inhoa ja häpeää.”

Lue myös: Ahmintakohtauksista kärsinyt Heini Nevalainen toteutti elämänmuutoksen – isoin oivallus tunteiden käsittelyssä: ”On helpottavaa tietää, mistä ahminta johtuu”

2. Mikä on normaalia syömistä ja mikä ahmintahäiriölle tyypillistä syömistä?

”Syöminen itsensä silloin tällöin ähkyyn, vaikkapa noutopöydässä tai juhlissa, on ihan normaalia. Normaalia syömistä luonnehtiikin hyvin sana joustavuus.

Ahmintahäiriössä ruoka helpottaa usein hetkellisesti pahaa oloa, mutta huojennus vaihtuu ahdistukseen syömisen jälkeen.

Ahmintahäiriössä ahminnat toistuvat vähintään viikoittain. Syömistä salataan ja ruokaa syödään huomattavan suuria määriä. Jotkut ahmivat herkkuja, mutta moni ihan tavallista kotiruokaa.”

Lue myös: Mistä tunnesyöminen johtuu? Riko tunnesyömisen haitallinen kehä 7 työkalun avulla

3. Mistä ahmintahäiriö johtuu?

”Ahmintahäiriön syystä ei ole varmaa tietoa. Monilla poikkeuksellinen syöminen on kuitenkin alkanut jo lapsena.

Ahmintahäiriöön voi liittyä ajatus siitä, että on ulkomuodoltaan vääränlainen tai erilainen. Myös elinympäristön muutos, stressaavat elämäntilanteet tai traumaattiset kokemukset voivat laukaista ahmintahäiriön.

Joskus ahmintahäiriö voi laueta esimerkiksi kehon muokkaamisen tai laihduttamisen seurauksena. Toiveena voi olla keventyä esimerkiksi 5–10 kiloa pois, mutta painonpudotus laukaiseekin syömishäiriön.”

Ahmintahäiriö, ahminta, ruoka, syöminen

Ahmintahäiriössä syödään paljon ruokaa, mutta sitä ei tietoisesti esimerkiksi oksenneta.

4. Mikä merkitys tunteilla on ahmintahäiriöön?

”Negatiiviset tunteet ovat riskitekijä: esimerkiksi toisen kehon negatiivinen kommentointi ja kaikenlainen kehorauhan rikkominen voivat laukaista syömishäiriön.

Ihmisillä voi olla myös kielteisiä uskomuksia itsestään, johon voi liittyä sisäistä, soimaavaa puhetta. Saatetaan sanoa itselle, että ’sinä et osaa mitään, olet tyhmä ja sinusta ei ole mihinkään.'”

Lue myös: Kuulitko lapsena olevasi laiska tai lihava? Lapsuudessa kuullut kommentit jäävät alitajuntaan ja ohjailevat meitä – kysy itseltäsi nämä kolme kysymystä ja nujerra väärät uskomukset

5. Miten ahmintahäiriöstä voi toipua?

”Tyypillisesti ahmintahäiriöstä toipuminen vaatii kognitiivista psykoterapiaa, jonka aikana tarkastellaan ja analysoidaan omaa toimintaa ja sen syitä. Kun päiväkirjaan kirjataan ruokia ja käsitellään syömiskäyttäytymiseen liittyviä tunteita ja tapahtumia, toipuminen voi alkaa.

Ahmintahäiriön oireita voi lievittää myös mielialalääkkeillä, mutta psykoterapiaa pidetään suositeltavana ja pääasiallisena hoitomuotona.

Ahmintahäiriöstä toipuminen kestää tyypillisesti puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Monet osaavat jo hakea apua oireisiinsa, mutta silti vain alle puolet ahmintahäiriötä sairastavista on hoidon piirissä. Tämä johtuu osittain siitä, että terveydenhuollossa painopiste on ollut muiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa.”

6. Voiko ahmintahäiriöstä toipua omin keinoin?

”Ahmintahäiriöstä voi yrittää toipua myös verkosta ilmaiseksi löytyvän ahminnan omahoito-ohjelman avulla.

Tärkeää on muistaa se, että ahmintatarpeen nostaessa päätään yrittääkin tehdä jotakin muuta: lähteä ulos liikkumaan, jutella kaverille, kirjoittaa ajatuksia ylös tai kuunnella jotakin musiikkia.”

7. Miten ahmintahäiriö vaikuttaa terveyteen?

”Jos ahmii pitkään ja paljon, paino nousee väistämättä. Tietty osa vaikeasta lihavuudesta johtuu vaikeuksista hallita omaa syömistään.

Ahmintahäiriöön liittyy toisinaan myös muita mielenterveysongelmia, kuten itsetuhoisuutta ja masennusta. Aika monelle kehittyy myös aikuisiän diabetes.”

8. Milloin pitää mennä lääkäriin?

”Lääkäriin pitää mennä, jos huomaa, että ruoka hallitsee omaa elämää tai jos on vaikea syödä muiden seurassa.”

9. Millainen on ahmintahäiriöstä toipuvan ruokavalio?

”Ahmintahäiriöstä toipuvan kannattaa lopettaa laihduttaminen ja noudattaa täsmäsyömistä. Se tarkoittaa valveillaoloaikana syömistä säännöllisesti 3–4 tunnin välein.

Ahmintahäiriössä on tyypillistä se, ettei syö aamiaista ollenkaan ja lopulta ehtiikin syömään vasta illalla. Usein ensimmäinen askel ulos ahmintahäiriöstä on nykytilanteen hahmottaminen: tilanteet, jotka aiheuttavat ahmintaa, tulee tunnistaa.”

10. Mitä sanoisit ammattilaisena ahmintahäiriöstä kärsivälle?

”Kannustan päästämään irti häpeästä.

International Journal of Eating Disorders -lehteen julkaistavaksi hyväksytyn tuoreen tutkimuksemme mukaan yksi kuudesta 1980-luvulla syntyneestä naisesta on sairastanut syömishäiriön 22 vuoden ikään mennessä. Ahmiminen on ollut vaiettu ongelma, mutta asenteet ahmintahäiriötä kohtaan ovat kuitenkin muuttumassa – syömisen ongelmista voi puhua avoimesti.”

Lue myös: Syömishäiriöiden oireet koukuttavat sairastunutta – psykologi kertoo, milloin läheisen syömättömyydestä tulisi huolestua

Lue myös

Suosittelemme