Terveys

Ahmintakohtauksista kärsinyt Heini Nevalainen toteutti elämänmuutoksen – isoin oivallus tunteiden käsittelyssä: ”On helpottavaa tietää, mistä ahminta johtuu”

Ahminta tuli Heini Nevalaiselle tutuksi jo lapsena. Negatiivisten tunteiden käsittely on auttanut elämänmuutoksessa.
Teksti: Tanja Kröger Kuvat: iStock, Heini Nevalaisen kotialbumi

Oli syyskuun 4. päivä vuonna 2018, kun Kouvolassa asuva Heini Nevalainen, 27, päätti tehdä elämänmuutoksen. Heini painoi raskauden jälkeen lähes sata kiloa, eikä ollut tyytyväinen itseensä. Olo oli heikko, eikä hän jaksanut tehdä oikein mitään.

– Väsytti koko ajan, vaikka nukuin kuinka paljon. Minua inhotti katsoa itseäni. Vaatteet eivät mahtuneet päälle, Heini kertoo.

Tästä on nyt aikaa reilu vuosi. Tässä ajassa Heini on laihtunut kymmeniä kiloja.

Ahminta, ahmintahäiriö, laihdutus, elämänmuutos

Heini Nevalainen ennen ja jälkeen elämänmuutoksen. © Heini nevalaisen Kotialbumi

Ahmintaa lapsesta asti – jojoilua painon kanssa

Tie pisteeseen, jossa Heini on nyt, ei ole kuitenkaan ollut helppo. Heini on kärsinyt lapsesta saakka ahmintakohtauksista. Hän on laihduttanut useita kertoja ja sortunut sitten ahmimaan herkkuja: karkkia, suklaata, sipsiä ja roskaruokaa. Ennen elämäntapamuutosta ahmiminen oli Heinin mukaan jokapäiväistä.

– Välillä on ollut kausia, joina olen yrittänyt syödä terveellisesti ja sitten olen taas repsahtanut vanhaan. Painon kanssa olen jojoillut vuosia, lihonut ja laihtunut, mutta pääasiassa olen ollut lihava lapsesta saakka.

Kun Heini aloitti elämänmuutoksensa vuonna 2018, hän laihtui neljässä kuukaudessa liiankin nopeaan tahtiin. Hän treenasi paljon ja söi netistä löytyneen ruokavalion mukaisesti, mutta jätti ruokia syömättä. Paastoamisen seurauksena hän sai ahmintakohtauksia – hän söi välillä hurjia määriä, mutta ei oksentanut ruokaa. Heinillä ei ole diagnosoitu ahmintahäiriötä, mutta hän itse kokee kärsivänsä siitä.

Ahmintahäiriö (englanniksi BED eli binge eating disorder) on muiden syömishäiriöiden tapaan psykiatrinen sairaus. Syöminen saa aikaan mielihyvää, mutta pitkittyessään se alkaa tuntua ahdistavalta. Ruokaa ahmitaan, mutta sitä ei esimerkiksi oksenneta. Ahmintahäiriössä ahmintakohtaukset toistuvat keskimäärin viikoittain ja ahmintakohtauksia on ollut useamman kuukauden. Ahmintahäiriötä esiintyy 2–3 prosentilla aikuisista, naisilla useammin kuin miehillä.

Isoin oivallus tunteiden käsittelyssä

Kaikille itsehoito ei riitä, vaan jotkut potilaat tarvitsevat tueksi myös työterveys- ja perusterveydenhuoltoa tai kohdennettuja terapiamuotoja, kuten syömisenhallintaryhmiä. Heini on käynyt tämän syksyn puhumassa psykiatrisella sairaanhoitajalla syömisestään ja siihen liittyvästä ahminnasta.

– Minut meinattiin laittaa ensin ravintoterapeutille, mutta sanoin, että tiedän kyllä, mitä pitää syödä. Psykiatrisen sairaanhoitajan luona on käsitelty tunnepuolen asioita.

Ahmintahäiriön syitä ei tunneta tarkkaan, mutta taustalla saattavat olla esimerkiksi stressitekijät, kuormittava elämäntilanne, tunne-elämän vaikeudet tai itsetunto-ongelmat.

Isoin oivallus Heinille on ollut se, että jos on tylsää tai ahdistaa, syömiseen ja sitä kautta ahmimiseen on liiankin helppo turvautua. Heini on oppinut käsittelemään tunteitaan.

– Ahmintakohtaukset ovat vähentyneet, mutta on niitä edelleen ollut kahden kuukauden välein. Välillä on hetkiä, jolloin syöminen lähtee lapasesta ja mätän herkkuja. Varsinkin, jos on paha olo ja ahdistaa, haluaisi saada ne tunteet pois syömällä. Tärkeää on kuitenkin se, että käsittelee negatiiviset tunteet.

Kohti uusia tavoitteita

Heini aikoo vielä jatkaa elämänmuutostaan. Hänen tavoitteenaan on laihtumisen sijaan kiinteytyä ja saada lisää lihasmassaa erityisesti alakroppaan.

Heini noudattaa personal trainerin laatimaa ohjelmaa, jonka mukaisesti hän treenaa neljä kertaa viikossa salilla – kaksi kertaa viikossa ylävartalon ja kaksi kertaa alavartalon treeniä. Lisäksi hän pitää kolme lepopäivää viikossa.

Kulmakivenä ahmintahäiriön hallinnassa on säännöllinen ateriarytmi eli syöminen 3–4 tunnin välein. Ahmimishimo iskee tavallisesti silloin, kun syömistä on vältetty liian pitkään.

Heini syökin tasaisesti, viisi kertaa päivässä. Hän saa jokaisella aterialla ruoasta hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiinia. Ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Vettä hän juo kolme litraa päivässä. Herkkujakin saa syödä, mutta kohtuudella.

Ahminta, laihdutus, elämänmuutos, ruokavalio

Heini Nevalainen pyrkii syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Ruokavalioon kuuluu muun muassa paljon kasviksia.

Heini ei suosittele aloittamaan elämänmuutosta yhtä jyrkästi kuin mitä hän aloitti.

– Tavoitteita kannattaa asettaa vähitellen. Monet stressaavat siitä, että ei ole aikaa mennä salille. Koen kuitenkin, että syöminen on kaikista tärkeintä – ja se, että tekee liikunnassa sellaisia asioita, joista itse tykkää. Sen ei tarvitse olla salitreeniä.

Kun Heini haluaa ahmia, hän koittaa suunnata tekemisen muuhun. Silloin hän lähtee ulos tai kuuntelee musiikkia.

– Oma olo ja jaksaminen ovat parantuneet. On helpottavaa, kun tietää, mistä ahminta johtuu. Stressi ja ahdistus ovat tyypillisiä ahminnan laukaisevia asioita.

Heini on jakanut muutoskuviaan myös sosiaalisessa mediassa. Hän on saanut sekä negatiivista että positiivista palautetta. Jotkut ovat kirjoittaneet Heinille, että ovat ryhtyneet elämäntaparemonttiin muutoskuvien ansiosta. Jotkut toiset ovat Heinin mukaan kertoneet tunnistaneensa ahmintahäiriönsä.

– Se on tuntunut hyvältä, että kuvistani on ollut apua. Kaikki on mahdollista, kun uskoo itseensä.

Lue myös: 

Syömishäiriöiden oireet koukuttavat sairastunutta – psykologi kertoo, milloin läheisen syömättömyydestä tulisi huolestua

Ahmintahäiriö – Syömishäiriöön apua itsehoidosta ja vertaistuesta

X