Jatkuva päiväväsymys on poikkeavaa väsymystä – joskus taustalla voi olla uneen vaikuttava sairaus
Jatkuva väsymys voi olla merkki sairaudesta, mutta useimmiten se johtuu liian vähäisestä nukkumisesta. Univelkaa ei kannata kerryttää.
Jos nukkuu riittävästi ja silti jatkuvasti väsyttää, väsymys on poikkeavaa.
Jatkuva väsymys voi olla merkki sairaudesta, mutta useimmiten se johtuu liian vähäisestä nukkumisesta. Univelkaa ei kannata kerryttää.
1 Mikä on tavallista ja mikä poikkeavaa väsymystä?
Luonnollinen väsymys helpottuu lepäämällä. Illalla ja viikon työputken jälkeen voi joskus väsyttää, mutta yön ja vapaapäivien jälkeen pitäisi jo jaksaa.
Jokaisella on veto vähissä satunnaisen, huonosti nukutun yön jälkeen. Jos nukkuu riittävästi ja silti jatkuvasti väsyttää, väsymys on poikkeavaa.
Vireystilamme vaihtelee valveilla ollessa puolentoista tunnin sykleissä. Kukaan ei jaksa painaa samalla teholla tuntikausia. Taukoja tarvitaan, mutta tauko tarkoittaa esimerkiksi jaloittelua, ei päiväunia.
Jatkuva päiväväsymys on poikkeavaa väsymystä. Aikuisen ihmisen tulisi selvitä samoilla silmillä aamusta iltaan. Kenenkään ei pitäisi olla työpäivän jälkeen niin puhki, ettei jaksa kuin istua sohvalla.
2 Mitä kannattaa tehdä, jos jatkuvasti väsyttää?
Jos jatkuvasti väsyttää, unessa ja usein elintavoissa voi olla korjattavaa. Unta on liian vähän, tai se on laadultaan huonoa. Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia unta yössä. Osalla ihmisistä unentarve voi olla vielä suurempi.
Oma unentarve selviää lomilla, kun ei ole pakollisia herätyksiä. Arkenakin voi kokeilla, helpottaako väsymys, jos alkaa mennä puolta tuntia aikaisemmin nukkumaan.
Yksipuolinen ruokavalio, epäsäännöllinen syöminen, liiallinen alkoholin käyttö ja liikkumattomuus näkyvät unessa haitallisesti. Levoton päivä ennakoi levotonta yötä, ja siten stressinhallintakeinoista ja työn tauottamisesta on apua katkonaiseen uneen. Joskus uni voi parantua sillä, ettei nauti piristävää kofeiinia puolen päivän jälkeen.
Valon puute väsyttää, sillä pimeässä erittyy enemmän vuorokausirytmeihin vaikuttavaa melatoniinihormonia. Apu löytyy kirkasvalolampusta.
3 Mitä iltapäiväväsymykselle voi tehdä?
Verensokerin lasku saa silmäluomet lupsahtelemaan. Se laskee, jos lounas jää väliin tai se on ollut turha tuhti. Verensokeri pysyy tasaisena säännöllisellä ateriarytmillä ja pienellä muutoksella lounaslautasella.
Jos lounaan jälkeen väsyttää, kannattaa vähentää aterialla perunan ja pastan määrää. Ne sisältävät runsaasti tärkkelystä ja kohottavat sellaisina verensokeria nopeasti. Nopeaa verensokerin nousua seuraa nopea verensokerin lasku.
Iltapäiväväsymystä voi koettaa torjua juomalla lasillisen vettä muutaman tunnin välein. Elimistömme on pääosin vettä, ja jo muutaman prosentin kuivuminen heikentää toimintakykyä ja väsyttää.
Kahvinystävällä iltapäiväväsymys voi olla merkki lievästä kofeiiniriippuvuudesta. Kun aamukahvista on aikaa, kofeiinin pitoisuus elimistössä alkaa laskea, ja sen piristävä vaikutus muuttuu väsymykseksi.
4 Onko vaarallista, jos viikonloppuna tekee vain mieli nukkua?
Jos viikonloppuna nukkuminen on ykkösasia, arkena on kertynyt univelkaa. Arkena kertynyttä univelkaa ei voi paikata viikonlopun pidemmillä unilla.
Jos univelkasaldo on jatkuvasti miinuksella, terveys on vaarassa. Liian vähäinen nukkuminen aiheuttaa muutoksia elimistön aineenvaihduntaan ja lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja muistisairauksien riskiä.
Viikonlopun pitkiksi venyvät unet vaikuttavat unen laatuun myös arkena. Nukumme pääsääntöisesti paremmin, kun unet ovat suunnilleen samanpituiset arkena ja vapaalla. Jos viikolla on nukkunut riittävästi, viikonloppuna ei ole tarvetta nukkua juurikaan tavallista pidempään. Vapaapäivä on lyhyt, jos se kuluu pitkälti peiton alla.
5 Miten estää univelkaa?
Mitä enemmän arkisin saa nukuttua, sitä vähemmän viikonloppuisin tarvitsee kiriä kadonneita unia kiinni. Vaikka tiedämme, että iltapainotteinen elämäntyyli lyhentää väistämättä yöunia, iltatuntien antaminen unelle voi tuntua liian suurelta uhraukselta. Usein jo nukkumaanmenon aikaistaminen puolella tunnilla helpottaisi univajetta.
Väkisin nukkuminen on mahdotonta. Tutut iltarutiinit, rauhoittuminen iltaa kohden ja liikkuminen jouduttavat nukahtamista. Tunnin kohtuukuormitteinen liikunta aikaistaa unirytmiä, kun ajoittaa sen alkuiltapäivään.
Vireystilamme vaihtelee valveilla ollessa puolentoista tunnin sykleissä.
6 Miksi väsymystä kannattaa kunnioittaa?
Väsymys kertoo meille, että fyysiset ja psyykkiset voimavaramme alkavat olla lopussa. Ellemme tuntisi väsymystä, emme osaisi hakeutua ajoissa lepäämään.
Otollinen hetki nukahtaa on illalla, kun unipaine eli tarve nukahtaa ja väsymys ovat suurimmillaan. Hetki voi olla hyvin lyhyt, vain vartin mittainen. Joten kun väsymyksen tunne illalla iskee, sitä vastaan ei kannata taistella. Otollinen nukahtamishetki on äkkiä ohi, ja sitä voi joutua odottelemaan uudelleen jopa tunnin tai kaksi, jolloin yöunet lyhenevät alkupäästä.
Kun uni jää kovin lyhyeksi, aivot eivät ehdi hoitaa unenaikaisia tehtäviään. Tämä haittaa ennen pitkää terveyttä. Unessa aivot puhdistuvat niihin päiväaikaan kertyneistä kuona-aineista, korjaavat hermosolujen välisiä yhteyksiä ja tankkaavat energiaa valveillaoloaikaa varten.
7 Millaiseen väsymykseen tarvitaan lääkäriä?
Lääkärille kannattaa jutella, jos väsymys ei mene omin konstein viikossa parissa ohi. Tällöin väsymys alkaa vaikuttaa toimintakykyyn ja mielialaan. Yhdessä mietitään, onko arjessa liikaa kuormaa ja liian vähän palautumista – rentoutta ja mielihyvää tuottavia asioita.
Väsymys voi olla uupumusta, joka ei nukkumalla helpota. Joskus taustalla voi olla jokin uneen vaikuttava sairaus, kuten diabetes, kilpirauhasen toimintahäiriöt tai jokin unihäiriö, kuten uniapnea. Vaihdevuosissa uniongelmien ja jatkuvan väsymyksen syynä on usein estrogeenin puute, joka hoituu hormonikorvaushoidolla.
Lääkärille lähtöä ei kannata vitkutella, jos väsymyksen liittyy kuumeilua tai laihtumista tai suorituskyky laskee ja aiemmin hoituneet tehtävät jäävät tekemättä.
Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Janne Kanervisto, Coronaria uniklinikka
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 41/2023.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous