Terveys

Keuhkosyöpä voi tulla tupakoimattomallekin – yksi tutkimus voi pelastaa potilaan ajoissa

Joka neljäs keuhkosyöpä todetaan oireettomilla potilailla. Lääkäri kertoo, milloin hoitoon pitää hakeutua.

Teksti:
Elise Mäki
Kuvat:
Istock

Yksi keuhkosyövän oireista on kuukausia pitkittynyt yskä.

Joka neljäs keuhkosyöpä todetaan oireettomilla potilailla. Lääkäri kertoo, milloin hoitoon pitää hakeutua.

Keuhkosyöpä mielletään usein tupakoivien sairaudeksi, ja sauhuttelu onkin suurin yksittäinen sairauden aiheuttaja. Keuhkosyövän voi kuitenkin saada, vaikka ei tupakoisi lainkaan.

– On myös sellainen syöpätyyppi, jossa yleensä on geenimuutos kasvaimessa. Tällaisia potilaita on 15 prosenttia keuhkosyöpää sairastavista. Tyypillisesti he ovat naisia ja tupakoimattomia, kertoo Turun yliopiston kliinisen laitoksen professori ja Vaasan keskussairaalan onkologian yksikön ylilääkäri Antti Jekunen.

EGFR, ALK ja Ros1 ovat tällaisia geenimuutoksia. Niistä johtuvat keuhkosyövät tulevat yleensä alle 50-vuotiaille, Jekunen kertoo.

Näitä potilaita voidaan hoitaa täsmälääkkeen avulla. Ongelmana kuitenkin on se, että lääke toimii vain aikansa. Jossakin vaiheessa syöpäsolut tulevat sille vastustuskykyiseksi. Esimerkiksi EGFR-geenimuutokseen vaikuttavien inhibiittorien eli estäjien teho kestää yleensä yhdestä kolmeen vuotta. Sen aikana kasvaimeen ilmaantuu uusi geenimutaatio ja EGFR -inhibiittorin teho hiipuu.

– Silloin meillä pitäisi olla mahdollisuus käyttää seuraavaa lääkettä. Mutta valitettavasti seuraava lääke ei olekaan aina Kela-korvattava.

Jekusen mielestä korvattavuusjärjestelmä on Suomessa aikansa elänyt. Jos potilaan pitää esimerkiksi käyttää kahden lääkkeen yhdistelmää, joista vain toinen on korvattu, muuttuu käyttö mahdottomaksi, koska toisen lääkkeen hinta on niin suuri, hän kertoo.

– Se luo haasteita lääkärille: pitää löytää ja optimoida hoito tässä korvattavuusmaastossa.

Uusia lääkkeitä kehitetään. Lääkekehityksessä tuotetaan uusia molekyylejä, joissa on aikaisempaa parempi teho.

– Erityisesti resistenssiä tutkitaan ja uusia lääkkeitä on tulossa runsaasti.

Keuhkosyöpä yleistynyt naisilla

Keuhkosyöpä on yleistynyt ylipäätään naisten keskuudessa. Sitä selittää naisten lisääntynyt tupakointi, Jekunen kertoo.

Keuhkosyöpä ei aluksi oireile välttämättä lainkaan. Myös osa pitkälle edenneen keuhkosyövän oireista kuulostaa melko vaarattomalta: käheys, säryt ja kivut hartioissa sekä kuumeilu.

Milloin siis hälytyskellojen pitäisi soida?

Aivan joka flunssasta ei Jekusen mukaan tarvitse mennä lääkäriin, mutta jos flunssa ei ota parantuakseen, yskä pitkittyy viikkojen tai jopa kuukausien mittaiseksi tai henkeä ahdistaa, on parasta tutkituttaa keuhkot.

Keuhkosyöpä todetaan vuosittain noin 2500 suomalaisella.
Keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2500 suomalaista. Jos tupakoi, se kannattaa lopettaa heti.

Yksi tutkimus voi pelastaa paljon

On olemassa yksi tutkimus, jonka tekeminen ajoissa voi pelastaa syövän leviämiseltä ja sitä kautta ennenaikaiselta kuolemalta. Se on keuhkojen röntgenkuva.

Siksi esimerkiksi työterveyteen hakeutuvan, hengitystieoireista kärsivän henkilön kannattaa keskustella keuhkokuvan ottamisesta työterveyslääkärin kanssa.

– Erityisesti aikaisemmin runsaasti tupakoineen pitäisi kyllä hankkia keuhkokuva.

Mitä nopeammin sairaus todetaan, sitä paremmin hoidot tehoavat ja syövän leviäminen voidaan estää.

Parantuminen harvinaista, mutta mahdollista

Keuhkosyövän onkologisessa hoidossa pyritään pienentämään kasvainta mahdollisimman pieneksi, Jekunen kertoo. Samalla lievitetään myös oireita. Jos hoito toimii hyvin, saadaan kasvain pois pitkäksi aikaa. Se lisää elinvuosia potilaalle.

– On mahdollista, että syöpä pysähtyy kokonaan. Silloin puhutaan parantumisesta, Jekunen sanoo.

Pitkälle edenneiden keuhkosyöpien sairastajista noin viisi prosenttia parantuu kokonaan, Jekunen kertoo.

– Kun katsotaan tuloksia, parantuminen on keuhkosyövässä harvinaista, mutta mahdollista.

Silti puolessa kaikista keuhkosyöpätapauksista pystytään keuhkosyöpä Jekusen mukaan pysäyttämään. Niistä keuhkosyöpää sairastavista, jotka saadaan aikaisessa vaiheessa joko sädehoitoon tai leikkaukseen, on kuuden vuoden jälkeen elossa noin 80 prosenttia, hän kertoo.

Tietokonekuvaus terveyskeskuksiin?

Lääketieteen alan julkaisu Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, josta käy ilmi, että mittausjaksolla 2010–2014 keuhkosyöpään sairastuneista oli viiden vuoden päästä sairauden toteamisesta elossa Suomessa 13 prosenttia, mutta Ruotsissa vastaava luku on 19,5 prosenttia.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on arvioitu esimerkiksi diagnoosin viivästymistä. Jekunen arvioi, että diagnoosi voi viivästyä esimerkiksi sen takia, että keuhkokuva jää syystä tai toisesta ottamatta. Potilaiden tulee myös hankkiutua hoitoon ajoissa.

– Lääkäreilläkin voi olla sellainen ajattelutapa, ettei keuhkosyöpää edes kannattaisi etsiä. Tämä tulee varmaan siitä, että pitkään oli tilanne, ettei sairauteen oikein ollut hoitoja. Mutta hoitoja on, ja etsimisessä pitäisi olla aktiivinen.

Jekunen kertoo, että keuhkosyövän hoito on kehittynyt Suomessa viime vuosina paljon. Jos potilas pääsee erikoissairaanhoidon keuhkoyksikköön, hänestä otetaan aina tietokonekuva.

– Se on tällä hetkellä tarkin tutkimus, josta syöpä voidaan löytää. Henkilökohtaisesti ajan sitä, että tietokonekuvan käyttö järjestettäisiin terveyskeskuksiinkin. Näin on esimerkiksi Tanskassa tietyissä paikoissa.

Lue myös:

Geenivirheen ja syöpäriskin takia rintansa poistattanut Laura, 52: ”Rintakehäni on edelleen seksuaalisesti herkkä alue”

Miten munasarjasyöpää voi ennaltaehkäistä? Asiantuntija vastaa 11 kysymykseen munasarjasyövästä

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti – altistaako vatsan oireilu suolistosyövälle? Kysyimme lääkäriltä

X