Terveys

Nykyajan työelämä altistaa ADT-tarkkaavaisuushäiriölle – tunnista hälytysmerkit ja toimi ajoissa

Lyhytjänteisyyttä, ongelmia ajanhallinnassa, unettomuutta ja tehottomuutta. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan se, että ihminen yrittää jatkuvasti tehdä montaa asiaa samaan aikaan ja joutuu usein keskeyttämään tekemisensä, altistaa itseaiheutetun keskittymishäiriön eli ADT:n kehittymiselle.
1.2.2017 Teksti: Laura Koljonen Kuvat: iStock

Moni tuntee aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADHD:n ja ADD:n. Harva sen sijaan on kuullut ADT:stä (engl. attention deficit trait). Se on omilla valinnoilla, kuten kiireellä ja multitaskaamisella, aiheutettu tarkkaavaisuushäiriö.

Tuoreessa Tunne aivosi -teoksessa ADT:tä kuvaillaan seuraavasti:

“Hypimme tehtävästä toiseen, emme saa mitään aikaan, häiriinnymme, juutumme epäolennaisuuksiin ja koemme, etteivät asiat ole hallinnassa.”

Kuulostaa ihan nykyajan työelämältä!

Jatkuvat keskeytykset pahimpia

Toinen kirjan kirjoittajista on aivotutkija Minna Huotilainen. Hän tietää, miten itseaiheutettu tarkkaavaisuushäiriö syntyy.

– Helpoiten sen saa tekemällä montaa asiaa samaan aikaan ja keskeyttämällä tekeminen pienimpäänkin puhelimen piippaukseen tai sähköpostin plingahdukseen. Yleensähän töissä on tekeillä monta pientä tehtävää ja yksi isompi, jota yritetään siinä kaiken ohessa edistää.

Huotilaisen mukaan keskeytykset, kuten meilin pop up -ikkunat ja puhelimen pirinä, katkaisevat tekemisen. Sen jälkeen työtehtävän pariin palaaminen vie sitä enemmän aikaa, mitä vaativampi tehtävä oli kesken. Esimerkiksi raportin kirjoittamiseen on paljon hankalampi palata kuin vaikkapa roskapostin siivoamiseen.

– Meidän pitäisi itse saada päättää, mitä teemme missäkin vaiheessa. Eikä niin, että hälytykset ja pop up -ikkunat päättävät sen, Huotilainen sanoo.

Itseaiheutettu tarkkaavaisuushäiriö ei synny viikossa. Kyse on enemmänkin elämäntavasta tai useamman kuukauden kestäneestä työnteon tyylistä.

– Tosin, jos tällainen paljon keskeytyksiä sisältävä työnteko on itselle tyypillistä, tarkkaavaisuushäiriöinen moodi on mahdollista saada päälle parissa tunnissa.

Kun kirjan lukemisesta tulee liian vaativaa

ADT:n seurauksena ihmisestä voi tulla todella lyhytjänteinen.

Töissä hän suoriutuu pienistä tehtävistä kuin robotti, mutta syventymistä vaativat projektit tuntuvat yhtäkkiä liian laajoilta.

– Saattaa myös ilmetä ajanhallinnallisia ongelmia. Toisin sanoen työnantajan näkökulmasta tällainen työntekijä on todella tehoton, koska hän ei osaa arvioida, miten kauan mihinkin tehtävään kuluu aikaa.

Edessä saattaa olla myös terveydellisiä ongelmia.

– Jos rauhoittuminen muuttuu mahdottomaksi, pahimmillaan siitä saattaa seurata vakavia uniongelmia.

Huotilainen sanoo, että moni havahtuu häiriöön, kun keskittymiskyky ei riitä kirjan lukemiseen tai kun työtoveri ihmettelee, miten valmista ei tule, vaikka toinen tekee koko ajan ihan hirveästi kaikkea.

Elämänmuutoksella eroon ADT:stä

Kerran hankittu ADT ei kuitenkaan tarkoita elinikäistä ADT:tä – mikäli elämäntapojaan on valmis muuttamaan.

– Itseaiheutetusta tarkkaavaisuushäiriöstä pääsee eroon suunnittelemalla oman työpäivänsä. Pitää miettiä, millaisia tehtäviä tekee mihinkin aikaan päivästä. Yleensä vuorokaudessa on jokin aika, jolloin työ sujuu erityisen liukkaasti. Se on hetki, jolloin kannattaa tehdä vaativimmat työt, eikä tuhlata sitä sähköpostien perkaamiseen.

Huotilainen sanoo, että tehokkaimman ajan voi rauhoittaa sulkemalla sähköpostin ja, jos mahdollista, myös puhelimen.

– Somettelu kannattaa keskittää vaikka yhteen tuntiin, eikä pitää kanavia koko ajan auki. Yleensä ihmiset ovat tehottomimpia heti lounaan jälkeen, joten se voisi olla hyvä someaika.

Somesta voi myös pitää taukoa.

– Se on vähän niin kuin tipaton tammikuu. Ei kuukauden lakko isossa mittakaavassa vaikuta, jos meno sen jälkeen jatkuu samanlaisena. Mutta jos itselläni olisi ongelma, haluaisin ainakin tietää, miten koukussa olen.

Minna Huotilainen, Leeni Peltonen: Tunne aivosi (Otava, 2017).  

Lue lisää:

Pidetäänkö sinua outona ja aloitekyvyttömänä? Näin ilmenee aikuisiän tarkkaavaisuushäiriö ADD

Aivot tarvitsevat lepoa ja jumppaa

Tarvitsetko aivohuollon? Näin voit parantaa keskittymiskykyäsi

Lue myös

Suosittelemme