Stressaako avokonttorin häly tai muu meteli sinua? Se voi olla hyvä merkki

Tutkimusten mukaan nuoret ihmiset, jotka ovat pienestä pitäen tottuneet informaatiotulvaan, eivät stressaannu hälyssä työskentelemisestä yhtä paljon kuin vanhemmat ihmiset. Se ei välttämättä ole hyvä asia.

Oletko mielestäsi mieletön multitaskaaja, joka osaa tehdä monta asiaa yhtä aikaa? Pidätkö itseäsi avokonttorin supernaisena, joka keskittyy rautaisesti omaan työtehtäväänsä, vaikka ympärillä huikkailtaisiin työpöytien sermien yli?

Kuvittele vaan. Olet silti väärässä.

Tutkimukset osoittavat, että mitä hälyisämmässä ympäristössä työskentelee, sitä nopeammin aivot väsyvät. Näin kertoo psykologian tohtori ja neuropsykologi Heli Isomäki, joka on kirjoittanut Nina Uusitalon kanssa kirjan Aivotaidot – käytä päätäsi paremmin.

Hälystä stressaantuminen voi olla hyvä merkki

Hälyn keskellä aivot joutuvat blokkaamaan kilpailevia ärsykkeitä pois, mikä heikentää aivojen suorituskykyä. Jotkut kuitenkin kärsivät siitä tunnetasolla enemmän kuin toiset. Erityisesti ikä näyttää vaikuttavan asiaan.

– Kun tutkittiin nuoria ihmisiä, jotka ovat pienestä pitäen tottuneet multitaskaamiseen ja siihen, että informaatiota tulee useammasta eri lähteestä, huomattiin, että he eivät emotionaalisesti koe tilannetta häiritsevänä. Sen sijaan vanhemmat ihmiset, esimerkiksi 1970-luvulla syntyneet, kokivat hälyssä työskentelyn stressaavana. He ovat lapsina eläneet rauhallisemmassa informaatioympäristyössä, jossa tehdään yksi asia kerrallaan, Isomäki sanoo.

Kiinnostavin tutkimuksen löydöksistä oli se, että nuoret eivät pystyneet käsittelemään tietotulvaa sen paremmin kuin vanhemmatkaan ihmiset. Sekä informaatioähkyyn tottuneiden että tottumattomien aivot olivat aivan yhtä häiriintyneessä tilassa. Nuoret eivät vain tunnistaneet sitä.

Isomäki näkee tässä ansan.

– Jotkut nuoret kokevat, että he eivät osaa työskennellä ilman hälyä, esimerkiksi musiikin kuuntelua. He alkavat tarvita sellaista, mistä heille on itse asiassa haittaa.

Hyvä häly ei häiritse aivoja

Kaikki häly ei kuitenkaan ole haitaksi. Esimerkiksi työkseen lukeva tai kirjoittava henkilö voi rauhassa kuunnella instrumentaalimusiikkia.

Tämä johtuu siitä, että musiikki käyttää työmuistissa eri kanavaa kuin kieli. Työmuisti on se, jossa ajattelu tapahtuu.

– Ärsykkeestä tule häiritsevä vasta silloin, kun se tunkeutuu samaa kanavaa pitkin meidän työmuistiimme. Jos työni on kielellistä, puhumista, lukemista tai kirjoittamista, ja viereisessä työpisteessä joku puhuu, silloin nämä eri tiedot kilpailevat samaa piuhaa pitkin, Isomäki selittää.

Älä stressaa aivoja liikaa

Heli Isomäki ja Nina Uusitalo haluavat kirjassaan kritisoida tehokkuusajattelua vastaan. He puhuvat joutenolon puolesta. Jos haluaa kaiken irti omasta aivopotentiaalistaan, on tärkeää muistaa myös levätä kunnolla.

– Juuri tehokkuusajattelua haluamme kritisoida. Tiedostamattaan ihmiset ajattelevat, että kun tekee pidempää päivää ja nukkuu vähemmän, saa enemmän aikaan. Kiireessä karsitaan unesta, hyvästä ravinnosta ja liikunnasta. Juuri tätä meidän ei aivojen näkökulmasta pitäisi tehdä, Isomäki sanoo.