Ylävatsakipu voi helpottaa elämäntapoja muuttamalla – yli 55-vuotiaan kannattaa suunnata oireiden yllättäessä lääkäriin

Ylävatsakipu voi helpottaa elämäntapamuutoksen avulla. Sappikivipotilaille ja refluksutaudista kärsiville hoidoksi suositellaan usein painonpudostusta. Tiettyjen ruoka-aineiden välttely voi tarjota myös helpotusta, jos oireet johtuvat esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä.

Mistä ylävatsakivut voivat johtua?

Ylävatsavaivat eli dyspepsiat jaotellaan orgaanisiksi ja toiminnallisiksi. Orgaanisen kivun taustalla on jokin tietty syy, kuten esimerkiksi haavauma, ruokatorven refluksitauti, laktoosi-intoleranssi, keliakia, haima- tai sappitietulehdus tai pahanlaatuinen kasvain. Ylävatsakipu voi liittyä myös helikobakteeri-infektioon.

Toiminnallisessa dyspep­siassa mikään elin ei selitä kivun aiheuttajaa. Yksi tyypillinen toiminnallinen vaiva, joka aiheuttaa ylävatsakipuja, on IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä. Oireyhtymässä aivot ovat herkistyneet noteeraamaan suolistosta tulevat impulssit kivuksi, jota ei normaalisti rekisteröidä kivuksi. Myös stressi voi liittyä ylävatsakipuihin. Stressivatsa on ärtyvän suolen oireyhtymän alatyyppi.

Ylävatsaoireista kärsii 14–26 prosenttia väestöstä, ja noin puolet niistä on toiminnallisia vaivoja.

Ylävatsakipu: Mitkä ovat yleisimpiä ylävatsakipujen aiheuttajia?

Ruoansulatusvaivat ovat yleisimpiä. Tällöin oireet ilmenevät yleensä heti ruokailun jälkeen turvotteluna, röyhtäilynä, pahoinvointina ja vatsakipuna tai polttona. Ruoansulatusvaivoja ovat esimerkiksi mahahaava, refluksitauti, laktoosi-intoleranssi ja keliakia.

Noin kolmannes ylävatsaoireista selittyy refluksitaudilla. Refluksitaudissa ruokatorven ja mahatorven välisessä sulkijalihaksessa tapahtuu tahatonta relaksaatiota eli rentoutumista, jolloin mahalaukun hapanta sisältöä pääsee virtaamaan takaisin ruokatorven puolelle. Takaisinvirtaus aiheuttaa närästystä ja osalle myös limakalvovaurion. Närästys, eli polte rintalastan takana, on yksi refluksitaudin oireista.

Mistä äkillinen ylävatsa­kipu voi johtua?

Kaikki ylävatsaoireet alkavat yleensä äkillisesti, mutta jos kipu on huomattavan kova, on syytä epäillä sappi- tai haimaperäisiä syitä, erityisesti, jos ylävatsakipu heijastuu selkään.

Haimatulehdus voi johtua runsaasta alkoholinkäytöstä tai kohtuullisestakin käytöstä, jos on alttius haimatulehdukselle. Haimatulehdus ei ole kovin yleinen.

Äkillisen kivun syynä voi myös olla puhjennut mahahaava, joka voi puolestaan johtua helikobakteeri-infektiosta tai tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä.

Missä kohtaa vatsaa eri ylävatsasairaudet tuntuvat?

Ruoansulatusvaivojen tyypillinen oire on rintalastan alla keskellä ylävatsaa tuntuva kipu.

Sappikivitauti tuntuu enemmän vatsan oikealla puolella kylkikaaren taholla, jossa maksa ja sen päällä oleva sappirakko sijaitsevat. Siinä missä ruoansulatusvaivoihin liittyvä kipu on enemmän ja vähemmän jatkuvaluontoista, sappi­rakosta johtuva kipu on aaltomaista, välillä kipu hellittää ja sitten palaa.

Haimatulehduksen oireena on voimakas vyömäinen ylävatsakipu, joka säteilee selkään. Kipuun liittyy myös pahoinvointia ja oksentelua.

Miten sappitulehdus oireilee ja mistä se johtuu?

Sappikivitauti alkaa yleensä kovana, yhtäkkisenä kipuna kylkikaaren oikealla puolella ja voi heijastua myös selkään. Kipu alkaa yleensä rasvaisen aterian jälkeen.

Sappikivitaudissa sappirakko pumppaa sappea ruoansulatuskanavaan eli ohutsuoleen, minkä vuoksi sappikivi jää kanavaan ja tukkii sen aiheuttaen kipua. Jos sappi­kiviin liittyvä kipu ei väisty muutaman tunnin kuluessa, on syytä epäillä sappi­rakon tulehdusta. Sappikivivaivat pystytään tutkimaan ultraäänen avulla.

Tyypillinen sappikivipotilas on nelissäkymmenissä oleva ylipainoinen nainen. Aikaisemmin sappikivipotilaat pääsääntöisesti leikattiin, mutta nykyään pyritään selviämään ilman leikkaushoitoa. Keskeistä potilaan hoidossa on elämäntaparemontti: painonpudotus, tupakoinnin lopettaminen ja rasvaisten ruokien välttäminen.

Ylävatsakipu ja refluksitauti: Miten refluksitautia hoidetaan?

Kuten sappikivitaudissa, myös refluksitaudissa keskeistä on elämäntaparemontti ja laihduttaminen, jos painoindeksi on yli 25. Kannattaa syödä usein mutta pieniä aterioita ja välttää myöhäisiä ilta-aterioita ja tiettyjä ruoka-aineita. Näitä ovat sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, sipuli, voimakkaat mausteet, rasvainen tai käristetty ruoka, kahvi, kaakao ja suklaa.

Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, sillä tupakointi vähentää syljen eritystä, ja sylki puolestaan neutraloi happoja. Refluksitautia sairastavan kannattaa välttää kiristäviä vaatteita. Sängyn päätyä voi kokeilla nostaa kirjojen avulla hieman ylöspäin, jotta unen aikana takaisinvirtaus ei pahene. Elämäntapamuutosten ohella potilasta lääkitään protonipumpun estäjillä, jotka estävät suolahapon ja pepsiinin eritystä mahalaukusta.

Refluksitauti diagnosoidaan ja hoito aloitetaan kliinisten oireiden perusteella, ellei potilaalla ole hälyttäviä oireita. Suurimmalla osalla potilaista refluksitauti ei näy tähystyksessä, ja tällöin puhutaan nonerosiivisesta refluksitaudista.

Milloin ylävatsaoireista on syytä huolestua ja mennä lääkäriin?

Jos oire on uusi eikä sitä ole aiemmin diagnosoitu, pitää mennä lääkäriin. Jos potilaalla on nielemiskipua, oksentelua ja selittämätöntä laihtumista (puolen vuoden aikana vähintään 3 kilon painonpudotus), anemiaa tai verta ulosteessa, kannattaa mennä lääkäriin.

Yksi rajapyykki on ikä: oireileva 55 vuotta täyttänyt tutkitaan herkästi tähystämällä. Iän myötä syöpien ilmaantuvuus lisääntyy.

Ylävatsakipu: Miten sitä ­tutkitaan ja milloin vatsalaukku on syytä tähystää?

Lääkäri kyselee potilaalta kivun historiaa, miten ja missä oire esiintyy, liittyykö ylävatsakipu syömiseen ja esiintykö sitä yöaikaan. Vatsan tunnustelulla lääkäri pyrkii löytämään mahdollisen aristavan kohdan ja patit tai kyhmyt. Hälytysoireita ovat aina voimakas laihtuminen, oksentelu, verinen uloste sekä nielemisvai­keudet. Potilaan perusverenkuva tutkitaan anemian poissulkemiseksi, lisäksi tehdään keliakiaseula ja laktoosi-intoleranssin geenitesti ja tutkitaan mahdollinen helikobakteeri sekä ulostenäyte piilevän veren löytämiseksi.

Jos potilas ei reagoi elämäntapamuutoksiin, oireet ovat hälyttäviä tai ikää on vähintään 55, hänelle tehdään gastroskopia eli vatsalaukun tähystys. Tähystyksen aikana potilas makaa kylkiasennossa ja nielaisee letkun, jonka päässä on kamera. Lääkäri ohjaa tähystimen ensin ruokatorveen, josta pääsee näkemään ruokatorven alaosan ja mahdollisen palleatyrän sekä sulkijalihaksen, sen jälkeen mahalaukkuun ja lopuksi pohjukaissuoleen. Samalla on mahdollista ottaa koepaloja.

Asiantuntijana on yleis­lääketieteen e­rikoislääkäri Juha Heino Mehiläisestä. Lähteinä myös Duodecim ja Potilaan Lääkärilehti.

Juttu on julkaistu alun perin Anna-lehdessä 23/23.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Vatsamigreeni on luultua yleisempää myös aikuisilla – Emilia, 42, joutui vaihtamaan alaa vaikean sairautensa vuoksi

2. Terveys

   Vatsakalvontulehdus on hengenvaarallinen – älä viivyttele näiden oireiden kanssa kotona

3. Terveys

   Ummetuksen oireet – lääkäri kertoo, millainen vatsan toiminta on normaalia ja varoittaa laiskistamasta suolta