Vatsamigreeni on luultua yleisempää myös aikuisilla – Emilia, 42, joutui vaihtamaan alaa vaikean sairautensa vuoksi
Emilia Henttisen migreeni oireilee myös vatsassa, mikä on luultua yleisempää. Leikkaussalihoitajana hänen oli usein sinniteltävä leikkaus läpi, kun migreenikohtaus iski kesken työvuoron. Hoitovapaalla hän päätti tehdä jotain radikaalia hyvinvointinsa eteen.
Emilia Henttinen luopui raskaasta leikkaussalihoitajan työstään migreenin takia. ”Alanvaihto oli kuin olikin aivan oikea ratkaisu.”
Emilia Henttisen migreeni oireilee myös vatsassa, mikä on luultua yleisempää. Leikkaussalihoitajana hänen oli usein sinniteltävä leikkaus läpi, kun migreenikohtaus iski kesken työvuoron. Hoitovapaalla hän päätti tehdä jotain radikaalia hyvinvointinsa eteen.
Emilia Henttisen, 42, lapsena alkanut migreeni on vaikeaa laatua, ja sen suitsimiseen on kokeiltu lähes kaikki mahdolliset lääkkeet. Tällä hetkellä sairaudessa on meneillään parempi vaihe, vaikka kohtauksia tuleekin jopa kymmenen kertaa kuukaudessa.
Päänsäryn oheen ilmaantuvat vatsaoireet kuuluvat Emiliaa hoitavan neurologin mukaan migreenioireiston monimuotoiseen kirjoon. Niistä käytetään nimeä vatsamigreeni.
”Luulin, että migreeniin liittyy aina näkökentässä väriseviä auraoireita”
”Kahdeksan vuotta sitten sain viimein nimen vaikeille päänsärkyoireille. Poden kroonista, komplisoitunutta migreeniä, joka välillä oireili niin vaikeana, että ruksasin migreenipäiväkirjaani päänsärkykohtauksen kuukauden jokaiselle päivälle.
Muistan poteneeni päänsärkyä jo lapsuudessa. Ei minua silloin mitenkään tutkittu, ja vielä vanhempanakaan en itse osannut yhdistää päänsärkyäni migreeniin. Lääkärit hoitivat migreeniäni niska-hartiaseudun oireiluna.
”Kun auraoireita ei ollut, kärsin hiljaa, pelkät tavalliset särkylääkkeet ja lihasrelaksantit apunani.”
Itse luulin, että migreeniin liittyy aina näkökentässä väriseviä auraoireita. Kun niitä ei ollut, kärsin hiljaa, pelkät tavalliset särkylääkkeet ja lihasrelaksantit apunani.
Oli helpotus, että vuosikymmenet minua kiusanneet kipukohtaukset tunnistettiin migreeniksi. Lääkärit kertoivat, että kuulun siihen enemmistöön suomalaisia migreenipotilaita, joilla kohtauksiin ei liity auroiksi kutsuttuja näkökentän valo- ja puutosoireita.
Meitä niin sanottua tavallista migreeniä potevia on ehkä jopa neljä viidesosaa kaikista migreenikoista.”
Biologinen lääke auttaa – kohtauksia on enää kymmenkunta kuukaudessa
”Diagnoosista alkoivat pitkälliset lääkekokeilut, joilla tautini koetettiin saada hallintaan. Olen käynyt useammankin neurologin vastaanotolla, mutta tarpeeksi tehokasta hoitoa ei vain ole tuntunut löytyvän. Olen kokeillut valmisteita beetasalpaajista epilepsialääkkeisiin – ja toki minulla on käytössäni myös tavalliset migreenin esto- ja kohtauslääkkeet.
Tällä hetkellä migreenini on reilusti paremmalla tolalla, sillä eräs neurologi ehdotti, että kokeilisimme uusinta biologista migreenilääkettä, galkanetsumabia. Valmiste on auttanut niin hyvin, että migreenikohtauksia on viime aikoina tullut vain kymmenkunta kuukaudessa.
Niille, jotka eivät migreeniä sairasta, voi tuokin kohtausmäärä kuulostaa hurjalta, mutta minulle se on jo jokseenkin siedettävää. Nykyisen lääkkeen ainoa haittapuoli on, että se vähentää kohtauslääkkeen eli triptaanin tehoa. Joudun potemaan migreenikohtausta hieman pidempään kuin aiemmin – aamulla alkanut kohtaus on kuitenkin iltaan mennessä usein jo rauhoittunut.”
Vatsamigreeni iskee yhtä aikaa päänsäryn kanssa
”Parikymppisenä migreenikohtausteni oheen ilmaantuivat vatsaoireet. Kohtauksen aikana minulle tulee tarve päästä nopeasti vessaan. Tuntuu siltä, kuin suoli alkaisi toimia tavallista vilkkaammin. Kyse ei ole suoranaisesta ripulista, vaan ennemminkin siitä, että vatsan seudulla alkaa kuvottaa ja vessareissulle tulee pikainen tarve.
Enhän minä näitäkään oireita osannut pitkään aikaan yhdistää migreeniin. Vasta, kun puhuin vatsavaivastani eräälle neurologille, hän totesi, että migreeniin ne mitä ilmeisimmin liittyvät.
Kyse on vatsamigreeni-nimisestä oireistosta, joka saa alkunsa samoista tekijöistä kuin päänsärkymigreenikin. Kyse on minun kohdallani kokonaisvaltaisesta oirehdinnasta: poden samaan aikaan päänsärkyä ja vatsan alueella möyrivää pahoinvointia sekä voimakasta ulostamisen tarvetta. Kohtauksen aikana olen lisäksi herkkä valoille ja äänille.
Vessakäynti vie yleensä kuvotuksen pois, ja vatsan oireiluun auttaa myös migreenin kohtauslääke. Tarvittaessa otan lisäksi tulehduskipulääkettä ja parasetamolia.”
”Päätin, että minun on tehtävä jotain radikaalia hyvinvointini eteen”
”Viisi vuotta sitten tulin äidiksi. Imettämisen lopettaminen pahensi migreeniäni, ja tauti vaikeutui entisestään. Tuntui siltä, että olin kohtauksen päätyttyä ihan puhki. Monesti ajattelin, että nytpä olisi hyvä hetki siivota tai lähteä liikkumaan, mutta usein en jaksanut kuin hoitaa uusperheen äidin velvollisuudet ja lopun aikaa maata sohvalla.
Hoitovapaalla päätin, että minun oli tehtävä jotakin radikaalia hyvinvointini eteen. Päätin vaihtaa alaa. Olin tehnyt raskasta työtä leikkaussalihoitajana, ja siinä ammatissa vaikeasta, usein toistuvasta migreenistä koitui joskus ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
Tarvittaessa kollegani auttoivat minua: he sujauttivat minulle maskin alta kiputabletin ja antoivat pillin suuhuni, jotta voin hörppäistä vettä pillerin päälle.
Oli leikkauksia, joista en voinut poistua ottamaan kohtauslääkettä tai juosta nopeasti vessaan. Sinnittelin voimakkaan päänsärkykohtauksen ja vatsan alueen kuvotuksen kourissa ja koetin pitää oireet jotenkuten kurissa. Tarvittaessa kollegani auttoivat minua: he sujauttivat minulle maskin alta kiputabletin ja antoivat pillin suuhuni, jotta voin hörppäistä vettä pillerin päälle.
Viime syksynä aloitin uudessa tehtävässä erään yrityksen myyntiedustajana. Toki tässäkin työssä joudun ajoittain tilanteisiin, joissa migreeni iskee vaikkapa kesken asiakastapaamisen. Jos en voi kesken kaiken ottaa kohtauslääkettä, ei auta muu kuin purra hammasta. Mutta siinäpä olenkin vuosien saatossa oppinut taitavaksi – ulkopuolinen ei minusta hevin huomaa, että kohtaus on meneillään.”
”Alanvaihto oli kuin olikin aivan oikea ratkaisu”
”Vasta hiljattain olen oikeastaan ymmärtänyt, miten valtavasti migreeni on rajoittanut elämääni. Se on vaikuttanut ihan kaikkeen, mitä teen, sillä olen usein veto veks.
Hyvää fiilistä haen etenkin liikunnasta ja käsitöistä. Jo lapsena huomasin, että piirtäessä oloni usein rauhoittuu päänsärystä huolimatta. Yhä vieläkin, jos kohtaus iskee kotioloissa, tartun esimerkiksi neulepuikkoihin. Tällä hetkellä minulla on tekeillä ryijy.
Olen yrittänyt tsempata itseäni ajattelemalla, että elämä jatkuu. Haluan pysyä tulevaisuudessakin työkykyisenä, ja olen hyvilläni huomattuani, että alanvaihto oli kuin olikin aivan oikea ratkaisu.
Olen myös koettanut hyväksyä sen, että sairauteni rajoittaa minua. Vaikka välillä ketuttaa tosi rankasti, en halua antaa katkeruudelle sijaa.”
Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 4/2023.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous