Migreeni on alidiagnosoitu sairaus, jota moni sairastaa tiedostamattaan: ”Estolääkitys aloitetaan liian myöhään”
Päänsärky voikin monesti olla migreeni – siihen liitetään usein stereotyyppisiä mielikuvia oireista, joita kaikille ei kuitenkaan tule. Lääkärin mielestä päänsäryn syy tulisi aina selvittää ja tarvittaessa aloittaa estolääkitys.
Jos migreeni vaikuttaa työkykyyn, estolääkitys kannattaa aloittaa.
Päänsärky voikin monesti olla migreeni – siihen liitetään usein stereotyyppisiä mielikuvia oireista, joita kaikille ei kuitenkaan tule. Lääkärin mielestä päänsäryn syy tulisi aina selvittää ja tarvittaessa aloittaa estolääkitys.
Suomessa arviolta noin 700 000 ihmistä sairastaa migreeniä – 15 prosenttia naisista ja 6 prosenttia miehistä. Se on siis varsin yleinen sairaus.
– Migreeni on vahvasti perinnöllistä, mutta eri tekijät edesauttavat sen mahdollista puhkeamista. Naisilla näitä ovat esimerkiksi hormonaaliset vaiheet, kuten kuukautisten alkaminen, raskaus ja imetys, neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti toteaa.
Keski-Säntin mukaan pahin migreeniä provosoiva tekijä on stressi.
Pitkällinen kuormitus ja liian vähäinen palautuminen, huono tai liian vähäinen uni sekä epäsäännölliset ruokailutottumukset ovat kaikki migreeniä laukaisevia tekijöitä.
Lue myös: Vastaus yhteen kysymykseen paljastaa, palaudutko vapaalla riittävästi työstäsi
Migreeni: estolääkitys aloitetaan usein liian myöhään
Moni sairastaa migreeniä tiedostamattaan. Se liittyy Keski-Säntin mukaan usein siihen, että migreeniin liitetään tietyt stereotyyppiset mielikuvat, kuten sahalaitakuviot ja oksentaminen. Jos näitä ei ole, ajatellaan päänsäryn olevan jännityspäänsärkyä.
Siksi töissä usein sinnitellään migreenin kourissa, mikä johtaa kierteeseen ja migreenin kroonistumiseen.
– Koska päänsärky on niin yleistä, siihen ei suhtauduta riittävällä vakavuudella, vaan ajatellaan, että kaikillahan päätä särkee. Migreeni on alidiagnosoitu sairaus. Valitettavasti kaikki lääkäritkään eivät tunnista sitä.
Keski-Säntti patistaa päänsärystä kärsivää menemään lääkäriin, kun päänsärky vaikuttaa toiminta- ja työkykyyn sekä elämänlaatuun.
Hänen mukaansa estolääkitys aloitetaan usein aivan liian myöhään.
– Päänsärystä kärsivän kannattaa nostaa vaatimustasoa. Migreenin hoidossa ei pidä tyytyä siihen, että päänsärky lievittyy, vaan lääkityksen tavoite on saada se loppumaan kahdessa tunnissa. Suurin osa migreenipotilaista hyötyy esto- ja kohtauslääkkeistä.
Lue myös: Migreeni ei ole vain päänsärky – näin migreeni vaikuttaa elämään
Päänsäryn syy pitäisi aina selvittää
Hormonit ja migreeni liittyvät läheisesti toisiinsa. Usein 20–40-vuotiaiden naisten migreeni puhkeaa estrogeenitason romahtamisen johdosta aina kuukautiskierron loppupuolella. Toisaalta raskausaikana migreeni voi jäädä kokonaan pois, koska estrogeenitaso pysyy korkealla ilman vaihteluja.
Migreeni voi myös pahentua vaihdevuosien lähestyessä liittyen hormonitasojen vaihteluun. Viimeistään vaihdevuosien jälkeen migreeni monesti helpottuu. Vaikka estrogeenitasot ovat tällöin matalat, niiden vaihtelu on loppunut.
– Hormonaalisessa migreenissä on hyvä kääntyä gynekologin puoleen.
Paljon puhutaan tavallisesta päänsärystä. Se on Petra Keski-Säntin mielestä huono asia. Päänsärky on hänen mukaansa aina oire, jonka syy pitää selvittää.
Joko kysymys on päänsärkysairaudesta tai sitten päänsärky liittyy muuhun sairauteen, kuten flunssaan tai poskiontelotulehdukseen.
– Migreeni ei ole vain sarja kohtauksia vaan krooninen sairaus, jota pitää hoitaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous