Ensitreffit alttarille -ohjelman Kari Kanala teki vaimonsa Milla Mäkitalon kanssa parisuhdekirjan: ”Menneisyys on osa meitä”

Pappispariskunta Milla Mäkitalo ja Kari Kanala käsittelevät parisuhteen kipupisteitä omien kokemustensa kautta. Aiheina ovat muun muassa lapsettomuus, mustasukkaisuus ja suhtautuminen puolison exiin. 

Tiesittekö, että Kirkkopäivilläkin nähdään stand up-esityksiä? Näin oli ainakin vuonna 2015, jolloin Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu Kari Kanala ja hänen vaimonsa Milla Mäkitalo heittivät herjaa yhteisestä parisuhteestaan.

Kerta ei jäänyt ainoaksi, ja syntyi idea yhteisestä, pilke silmäkulmassa tehdystä, mutta vakaviakin aiheita käsittelevästä parisuhdekirjasta. Nyt Suhteellista – pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta on ilmestynyt. Siinä Kari ja Milla käsittelevät parisuhteen ihanuuksia ja haasteita omien kokemustensa kautta.

Erikoiseksi parisuhdeoppaan tekee se, että molemmat kirjoittajat ovat pappeja – Kari on Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja Milla Kannelmäen seurakunnan pappi.

Elämää oli eletty aiemminkin. Kari oli ollut naimisissa kaksi kertaa ja Millalla oli asunut avoliitossa kahden eri miehen kanssa.

”Puhukaa muidenkin kanssa”

Kun Millalta ja Karilta kysyy kirjan tärkeintä aihepiiriä tai neuvoa, he miettivät hetken.

– Tärkein neuvomme on, että puhukaa. Ja heti kun toinen alkaa puhua, kuunnelkaa, Kari sanoo.

Mutta, Milla sanoo, pariskunnan on tärkeä puhua myös muiden kanssa.

– Useimmiten kumppani on se, kenelle on helpointa kertoa vaikeimmistakin asioista, mutta ei aina. Esimerkiksi vakava sairastuminen tai potkut töistä ovat asioita, joista voi olla vaikea kertoa kotona, Milla sanoo.

– Kun asiasta saa puhua ensin jonkun ulkopuolisen kanssa, puolisolle puhuminen helpottuu. Olisi hyvä, että jokaisella olisi joku parisuhteen ulkopuolinen keskustelukumppani, oli se sitten ystävä tai ammattiauttaja. Nykyään on myös monia chattipalveluja, joissa voi kertoa huolistaan ja keskustella anonyymisti.

Kirjan monista aihepiireistä vakavimpia ovat mustasukkaisuus, lapsettomuus ja suhde exiin.

– Olemme yrittäneet puhua kipeistä asioista lämmön kautta. Kirjassa on toivoaksemme mukana myös huumoria ja armollisuutta, jolla katsoa toista, Kari sanoo.

Menneisyyttä ei kannata pimittää

Millasta ja Karista tuli pari 10 vuotta sitten. He tapasivat kirkon kasvatuksen päivillä Tampereella, baaritiskillä. He ystävystyivät ja myöhemmin samana vuonna ihastuivat ja rakastuivat toisiinsa. Milla oli 32, Kari 10 vuotta vanhempi.

Elämää oli eletty aiemminkin. Kari oli ollut naimisissa kaksi kertaa ja Milla oli asunut avoliitossa kahden eri miehen kanssa.

– Harva parisuhde alkaa niin, että molemmilla olisi ihanteellinen kaksi vuotta viimeisestä pitkästä parisuhteesta. Jos toinen on eronnut vasta vähän aiemmin, ero voi olla vielä kipeä asia. Vaikka edellisistä suhteista olisikin jo aikaa ja uusi parisuhde valmis alkamaan, työstöä pitää tehdä. Vanhasta suhteesta täytyy päästää irti, Milla sanoo.

Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä pidä jättää taakseen.

– On hyvä ymmärtää, että emme olisi tässä ilman menneisyyttämme. Entisistä suhteistani on ollut se hyöty, että olen oppinut katsomaan peiliin. En enää arvioi tai syytä toista samalla tavoin kuin aiemmin, vaan olen ehkä jo oppinut jotain ja osaan katsoa tarvittaessa peiliinkin. Kunnioitan kaikkia heitä, jotka ovat minua aikuisena kasvattaneet, Kari sanoo.

Menneisyyttään tai exiään ei Karin ja Millan mielestä kannata pimittää, muttei myöskään latoa ensimmäisenä pöytään.

– Alussa pitää tutustua toiseen. Siinä voi höyrypäissään pilatakin jotain, jos kertoo itsestään heti asioita, jotka vaativat luottamusta ja ymmärrystä. Voi myös miettiä motiiveitaan puhua existä. Kertooko heistä siksi, että todella arvostaa nykyistä parisuhdetta? Silloin kyse ei ole vertailusta, vaan sen kertomisesta, että nykyinen parisuhde on sitä, mitä haluaa, Kari sanoo.

”Kunnioitan kaikkia heitä, jotka ovat minua aikuisena kasvattaneet.”

”Tunnen Karin entiset vaimot”

Aikaisemmista existä on Millan mukaan paljon helpompi puhua kuin tuoreemmista.

– Jos exä on samasta ystävä- tai työpiiristä, hän kulkee elämässä mukana jatkossakin ja suhde pitää määritellä uudelleen. Minä tunnen Karin entiset vaimot, toinen heistä on samalla alallakin, Milla kertoo.

Kari muistuttaa, että exään on täysin luonnollista pitää yhteyttä, jos hänen kanssaan on yhteisiä lapsia.

– Erotessa pitää mennä lapset edellä ja ajatella heidän parastaan ja hyvinvointiaan. Jos lapsia ei ole, exiä voi yhdistää jokin muu tunneside, esimerkiksi koira tai jokin muu lemmikki. Silloin jonkinlainen suhde säilyy.

Millan ja Karin mielestä parisuhteessa ei ole oikein vaatia, että kumppani katkaisee välit exäänsä.

– Jokaisen täytyy itse saada tehdä ratkaisunsa, sen kuinka toimii ja mihin antaa aikaansa. Lähtökohta on toisen kunnioittaminen: että ei tee mitään toiselta salassa, esimerkiksi tapaa exää toisen tietämättä.

Mustasukkaisuutta ajankäytöstä

Mustasukkainen voi olla myös toisen harrastuksille. Milla myöntää, että joskus Karin jalkapallointoilu ottaa häntä päähän, niin paljon aikaa se välillä vie.

– Toisen intohimoja ei pidä karsia, mutta määrään voi toki puuttua, Kari sanoo.

– Asioiden pitäisi tapahtua hyvällä. Usein Milla on huomauttanut minulle jostain, mutta sisäistän asian vasta kun joku toinenkin huomauttaa siitä.

Joskus puoliso ei millään tajua, mille pariskunnan toisen osapuolen ystävyydet perustuvat.

– Somemaailma on siitä hyvä esimerkki. Se vääristää helposti kaiken, Milla kertoo.

Kari on esimerkiksi hyväksynyt huolettomasti lähes kaikki ihmiset kavereikseen, jotka sitä ovat pyytäneet. Somessa jotkut kuitenkin käyttäytyvät omituisesti tai ikävästi, jolloin Milla on ihmetellyt, mitä yhteistä Karilla voi oikein heidän kanssaan olla.

– En tarkoita, että kaikilla kavereilla pitäisi olla täysin sama arvopohja tai -maailma, mutta joskus ihmettelen, mihin jokin ystävyys tai kaveruus perustuu.

Ongelma on tuttu myös Millan ja Karin kaveripiirissä.

– Olen nähnyt paljon sitä, että ystäväni kärsivät puolisonsa ystävistä: että hän tapailee jotakuta, jota puoliso ei haluaisi hänen tapailevan, Milla sanoo.

Karilla on asiaan toinen näkökulma.

– Ajattelen asian niin, että haluan välttää kuplautumista. Suostun Facebook-ystäväksi aina kun pyydetään. Siksi saan välillä kommentteja, jotka nostattavat Millan kulmakarvoja.

Milla ja Kari eivät ole kieltäneet toisiaan tapaamasta ketään.

– Mutta jos jossain toisessa suhteessa asia vaivaa enemmän, se kannattaa ottaa puheeksi heti, eikä viiden vuoden päästä.

Lapsettomuus oli kipeä asia

Suurimman osan yhdessä vietetyistä 10 vuodesta Milla ja Kari ovat olleet kahdestaan: heidän poikansa syntyi kolme ja puoli vuotta sitten. Pari halusi kirjoittaa kirjassa nimenomaan parisuhteesta ilman lasta.

– Se oli meille myös hirveän merkityksellistä aikaa, Kari sanoo.

Yksi kirjan teemoista on lapsettomuus, jonka kivuista Kari ja Millakin tietävät.

– Emme puhuneet tai tuoneet lapsettomuuttamme esiin, koska emme halunneet, että se määrittelisi meitä liikaa. Se oli meidän valintamme, mutta monet valitsevat toisin. Kun asiasta kertoo avoimesti, ympäristö osaa suhtautua siihen hienotunteisemmin ja pari säästyy monilta ajattelemattomilta lauseilta, Milla sanoo.

Milla ja Kari saivat silti kuulla tokaisuja silloin tällöin.

– Väsynyt pikkuvauvan äiti saattoi sanoa, että olkaa onnellisia, että teillä ei ole lapsia. Toinen onnensa kukkuloilla oleva taas sanoi, että eikös se olisi ihanaa, kun teilläkin olisi tällainen vauva! Ne olivat iskuja, joita pehmensi sen tajuaminen, ettei sanojalla ollut minkään tason ymmärrystä tilanteestamme, Milla kertoo.

Lue myös: Ensitreffit alttarilla -pappi Kari Kanala: ”Olin tottunut ajatukseen, ettei minusta tule isää”

Raskausonnittelut satuttivat

Milla sai myös onnitteluja raskaudesta, vaikka hän ei raskaana ollutkaan. Naisen pyöristynyt vatsa on yhteistä omaisuutta – vähän samaan tapaan kuin koirat: molempia tullaan silittelemään omistajalta lupaa kysymättä.

– Minulla on aina ollut vähän mahaa ja olen saanut usein hyvää tarkoittavia onnitteluja kuvitellusta raskaudestani. Vaikka suhtauduin asiaan huumorilla, se sattui joka kerta. Siksi ajattelen, että kannattaa olla hienotunteinen ja puhua raskaudesta tai lapsista vasta, kun lapseton itse ottaa sen esille, Milla sanoo.

Milla siis yritti vastata muiden kommentteihin huumorilla, mutta Kari suhtautui asiaan vähän toisin.

– Jos asia tuli puheeksi, sanoin vain, että sellaista se on. Yritin työntää asian nopeasti pois, vältin puhumasta siitä.

Jos Kari oli paikalla, kun Millan mahaa kommentoitiin, hän ärsyyntyi Millan puolesta.

– Ajattelin kuitenkin, että vähemmällä pääsee, kun ei sano yhtään mitään. Jos asiaan kiinnittää huomiota, se kasvaa suuremmaksi. Ehkä vaikenin liikaakin, mutta sellaisessa tilanteessa on aika vaikeaa olla jonkinlainen puolustava prinssi. Kun ei halua loukata sitäkään ihmistä, joka – ei tunteettomuuttaan, vaan ajattelemattomuuttaan – sanoo jotain typerää.

Toive lapsesta syntyy usein eri aikaan

Tavatessaan Karilla ja Millalla oli perusajatuksena se, että heillä on hyvä kahdestaan.

– On hyvin tavallista, että lapsettoman pariskunnan toive lapsesta syntyy osapuolille eri aikaan. Niin se oli vähän meilläkin: minun toiveeni lapsen saamisesta voimistuivat aiemmin kuin Karilla. Jos toinen tahtoo lasta toista enemmän, asia on vielä kipeämpi varsinkin, jos ja kun asiaan joutuu hakemaan apua, Milla kertoo.

– Kun lapsettomuus on kipeimmillään, ihminen on todella herkkänä ja vereslihalla. Riidat parisuhteessa ovat silloin hyvin tavallisia. Saatoimme kysyä toisiltamme, miksi ihmeessä me haluamme lapsia, mehän riitelemme koko ajan! Mutta riidat johtuivat suurista tunteista, jotka selvitysten ja hoitojen aikana nousevat pintaan.

Kari kommentoi, että riitoihin liittyi myös kohtaamattomuutta.

– Miehenä heittää helposti lekkeriksi tai yrittää helpottaa tilannetta huumorilla. Silloin ei kunnioita toisen syviä tunteita vaan loukkaa toista sanomalla, että ei se mitään, annetaan olla.

Suru on kuitenkin yhtä syvä kummallakin.

– Minulla se meni niin syvälle, etten oikein pystynyt käsittelemään sitä. Lapsettomuus oli tuskallista myöntää. Vähättelin asiaa sanomalla, että ’selvä, sille ei nyt voi mitään’. Olin jo yli nelikymppinen ja ajan myötä haudannut haaveeni isäksi tulosta. Tuntui, että niitä aletaan taas kaivelemaan, eikö asian voisi jo antaa olla.

”On hyvin tavallista, että lapsettoman pariskunnan toive lapsesta syntyy osapuolille eri aikaan. Niin se oli vähän meilläkin.”

Lapsen saaminen muutti suhtautumista elämään

Milla ja Kari olivat jo lähes luopuneet ajatuksesta saada lapsi ja hyväksyneet asian, kun he päättivät mennä vielä tutkimuksiin. Niiden jälkeen toivo virisi ja vuonna 2015 Milla tulikin raskaaksi.

– Kun mietin aikaa ennen lapsemme syntymää, muistan sen kivun ja sen kuinka syvälle sen hautasin, mutta muistan myös sen mielettömän ilon siitä ajatuksesta, että lapsellamme on mahdollisuus syntyä, Kari kertoo.

Sen jälkeen, kun saa lapsen, jotain muuttuu.

– Tiedämme ja muistamme sen kivun, jota lasta haluavat mutta lapsettomaksi jääneet tuntevat, mutta emme voi enää puhua heidän äänellään. Pappina meidän täytyy kuitenkin pystyä sanoittamaan asioita. Sen vuoksi on hyvä, että oma elämämme ei ole mennyt ihan nuottien mukaan.

Jotain muutakin muuttui lapsen saamisen myötä.

– Aiemmin en voinut kuvitella, että turvallisuus olisi minulle tärkeä arvo; nyt se on. Aloin pitää itsestäni paremmin huolta, eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä pois. Aiemmin tein biisilistan, jota soitettaisiin hautajaisissani. Enää en sellaisia suunnittele. Kun on pieni lapsi, on velvollinen pysymään elossa.

Lue myös: Ensitreffit alttarilla pappi Kari Kanala tietää, miltä tuntuu, kun rahaa ei ole: ”Vieraanvaraisuus on armolahjoista suurin”