Ihmiset ja suhteet

Häpeätkö miestäsi?

Teksti: Anna.fi

Häpeä on yksi primitiivisimmistä tunteista. Etenkin parisuhteessa koettu häpeä on tabu. Tunteen takana on usein huono itsetunto ja arkoja kysymyksiä: ”Kelpaanko minä? Edustaako puolisoni parhaita puoliani?”

Murrosiässä lapsi häpeää usein vanhempiaan. Häpeän taustalla on oma identiteetti ja pyrkimys itsenäistyä. Mutta entä kun häpeää tunnetaan ihmisestä, joka on valittu vapaaehtoisesti omaan elämään, puolisosta?

Häpeäminen on luonnollinen tunne, mutta se halutaan usein peittää. Häpeä ei tarkoita sitä, että aviopuolisossa tai seurustelukumppanissa olisi jotain vikaa. Sitä vastoin kyse on huonosta itsetunnosta, ympäristön mielipiteiden jatkuvasta peilaamisesta.

Psykoanalyytikko Else-Britt Kjellqvist, joka on kirjoittanut paljon häpeästä, näkee häpeässä myös positiivisia asioita. Häpeä saattaa olla merkki siitä, että jotakin on vialla. Parhaassa tapauksessa häpeä voi johtaa kollektiiviseen liikehdintään, joka voi muuttaa yhteiskuntaa. Häpeä voi helpottaa meitä tulemaan moraalisiksi yksilöiksi. Tositelevisio kertoo puolestaan vääränlaisesta häpeästä.

Itsevarmuuden lisääntyminen auttaa häpeään

Häpeä oli myös kyläyhteiskunnan moraalinen mittari. Kylän moraalisesti arveluttava nainen saatettiin naulata häpeäpaaluun. Yhteisö kontrolloi naisen käyttäytymistä. Yhä tänään feodaalisissa yhteisöissä tunnetaan käsite kunniamurha, joka kertoo siitä, että naisen vapaa seksuaalisuus on koko yhteisön häpeä. Tiiviissä kyläkulttuurissa ja heimoyhteiskunnassa häpeä on itse tuomio.

Miten häpeän kanssa sitten tulisi toimia? Kjellqvist näkee useita erityyppisiä häpeän kohteita. Jos hävetään partnerin ulkonäköä, vaatemakua tai hiustyyliä, katoaa häpeä usein, kun henkilö itse muuttuu varmemmaksi. Silloin pitäisi mennä itseensä ja miettiä, miksi toisten mielipiteet ovat niin tärkeitä. Miksi ylipäätään välittää?

Ekkopehmokengät ja Mennen -partavesi

Liisa, 29, kertoo hävenneensä paitsi savolaisuuttaan, myös poikaystäväänsä. ”Olen itse opiskellut kulttuurialaa, ja poikaystäväni Aki on opistoinsinööri. Hän ei ole mikään säkenöivä keskustelija saati sanaseppo. Kun häneltä kysyy, mitä kuuluu, vastaa hän ”perusmeininki”. Hänellä on myös ekkopehmokengät ja hänen lempituoksunsa on Mennen -partavesi. En halunnut esitellä häntä trendikkäille ystävilleni”, Liisa paljastaa.

Liisan vanhempien mielestä Aki on puolestaan toivevävy, kunnollinen ja luotettava. ”Lopulta erittelin tunteitani. Olin pitänyt itseäni aina avarakatseisena henkilönä”, Liisa kertoo. ”Suhteemme on kuitenkin äärimmäisen toimiva. Minähän hänen kanssaan seurustelen. En enää yritä muuttaa häntä. Akin omituisetkin piirteet ovat osa häntä ja tekevät hänestä ainutlaatuisen.”

Naiset häpeävät miehiä enemmän

Sosiaalinen tausta, koulutus ja ulkonäkö ovat asioita, jotka aiheuttavat usein häpeää. ”Häpesin suomalaisuuttani”, kertoo ruotsinsuomalainen Iina, 27. ”En halunnut kuulua johonkin sellaiseen joukkoon, ja kielsin äitiä puhumasta minulle suomea.”

Maria, 31, häpesi poikaystäväänsä. ”Olimme poikaystäväni kanssa samalla yläasteella, ja poikaystävääni kutsuttiin Pullaksi, Läskipossuksi ja Haju-Kerviseksi. Yläasteella liikkui myös huhu, että poikaystäväni haisi”, Maria naurahtaa. ”Olemme pieneltä paikkakunnalta, ja kohtasimme jokunen vuosi sitten. Ihastuimme ja rakastuimme. En kehdannut kertoa lapsuudenystävilleni, kenen kanssa olen kihloissa”, Maria toteaa. ”Käsitin kyllä, että en enää ole riippuvainen tyttöjengin hyväksynnästä. Tunsin olevani pikkumainen ja typerä.”

Jaakko, 27, kertoo hävenneensä, kun hänen tyttöystävänsä valitti hänen ystävilleen näiden alkoholinkäytöstä. ”Linda on kovaääninen ja sotkeentuu mielelläni ystävieni asioihin näiden kuullen. Samalla ihailen hänen määrätietoisuuttaan ja ihmisläheisyyttään. Halusin tehdä selväksi, että Lindan mielipiteet ovat hänen, ei minun”, Jaakko toteaa.

Häpeä on luonnollinen osa kehitystä. Naiset häpeävät tutkimusten mukaan miehiä enemmän, ja häpeää tunnetaan enemmän ennen kolmeakymmentä ikävuotta kuin sen jälkeen. Häpeä suhteessa voi olla myös rakentava piirre, jos häpeästä keskustellaan. Jos häpeät partneriasi, pohdi asiaa ja kehitä itsetuntoasi. Ympäristö harvoin välittää asiasta, joka itse koetaan suunnattomana ongelmana. Useimmiten häpeä on avain itsetutkiskeluun.

Teksti: Laura Parkkinen / A4 Media Oy (23.3.2006)
Kuva: A4 Media Oy

Lähteet: Kjellqvist, Else-Britt: Rött och vitt. Carlssons. 2006.

X