Kotiäiti: Uhmaikäiset ry
Jäseneksi pääsevät kaikki noin 2-5-vuotiaat lapset, jotka ovat alkaneet löytää omaa tahtoaan ja haluavat kokeilla rajojaan. Jos uhmakautesi välillä helpottuu, joudut valitettavasti luopumaan siksi aikaa jäseneduistasi, mutta voit aina hakea jäsenyyttä uudelleen seuraavan uhmakauden alkaessa.
Jos olet alle kaksivuotias ja kärsit vaikkapa hampaidentulosta, voit liittyä support-tiimiimme.
Ehdoton pääsyvaatimuksemme on minimissään yksi raivonpurkaus per viikko, lisäpisteitä saa jokapäiväisestä kiukuttelusta. Voit valita järjestömme alaryhmistä itsellesi sopivimman, niitä ovat: Julkisten paikkojen terroristit, Ruokariiviöt, Uniabsolutistit ja viime aikoina suosiotaan kasvattanut Nudistit. Nudistien perusaatteena on vastustaa pukeutumista hinnalla millä hyvänsä.
Jäsenetuihimme lukeutuu vertaistuen lisäksi muun muassa kerran kuukaudessa ilmestyvä jäsenlehti. Ohessa pätkä ensi numeron artikkelista ”Uhmavinkkejä aloittelijalle”:
1. Kaada maito pöydälle ja piirtele siihen kuvioita. (Myös jogurtti käy tähän tarkoitukseen hyvin.)
2. Pyörittele ruokaa lautasella puolelta toiselle tuntikaupalla, mutta älä laita sitä suuhusi. Jos vahinko kuitenkin käy, on tärkeää olla nielaisematta.
3. Riisu kaikki vaatteesi ja sukella sängyn alle kesken aamutoimien. Tämä toimii parhaiten, jos olette menossa jonnekin ja aikataulu on tiukka.
4. Kaupan karkkihyllyn edessä maahan heittäytyminen on jo vanha juttu. Kokeile samaa vaihtelun vuoksi vaikkapa pankissa.
5. Tästä lähtien ainoat käyttämäsi sanat ovat ”ei” ja ”haluan”, sekä edellä mainittujen variaatiot.
6. Muista, että mitä pidempään ruoanlaitto kestää, sitä ällömpää ruoka on.
7. Jos nouset aamulla sängystä vasemmalla jalalla, ole vihainen. Jos nouset sängystä oikealla jalalla, älä ole iloinen.
8. Älä jaa lelujasi. Äläkä myöskään kenenkään muun leluja.”
Järjestömme uudet kurssit alkavat jälleen keväällä. Kurssitarjontaa esittelemme tarkemmin seuraavassa jäsenlehdessä, mutta ohessa listattuna muutama esimerkki.
– Viikonloppukurssi ”Kuinka viivytän nukkumaanmenoa”. Teemme käytännönharjoituksia ja keskustelemme ryhmissä.
– ”Äidin ja isän eroavaisuudet”, kahden tunnin pikakurssi. Opit sukupuolten välisistä kärsivällisyyseroista ja opit oikeat konstit kummankin nopeaan suututtamiseen.
– Kahdeksan tapaamiskerran perusteellinen kurssi jo edistyneemmille uhmailijoille; ”Piilota ruokasi oikein”. Saat hyviä vinkkejä asiantuntijoilta siitä miten ruoan pystyy salakuljettamaan pois pöydästä sitä syömättä. Kurssin päätteeksi suoritetaan näyttö parityöskentelynä. Kurssista saa todistuksen.
Kurssikauden päätteeksi pidämme perinteiset grillijuhlat, joissa kukaan ei tavan mukaan halua syödä makkaran kuorta, liha on liian mustaa tai ei tarpeeksi mustaa ja mehuksi kelpaa vain punainen, joka juodaan vihreällä pillillä. Paitsi jos kaverin pilli onkin sininen.
Vastaanotamme mielellämme uusia jäsenhakemuksia, vaikka niitä onkin tullut jälleen läjäpäin ja käsittely vie oman aikansa. Ilmoitamme hyväksytyille jäsenille valinnasta henkilökohtaisesti.
Heli Koppila
Kommentit
Meidän 4v poika ehdottomasti mukaan!
Bravuureita:
hampaidenpesu iso EI, kuten ilta- ja aamupesut yleensäkin
pukeminen EI
ruokailu EI koska ruoka on pahaa, jäätelö kyllä kelpais…
auton turvaistuin EI TODELLAKAAN vaan isän syliin ajamaan
omassa sängyssä nukkuminen EI IKINÄ!
Äiti on maailman tyhmin, isäkin aina välillä. Akvaariokalat pitää saada ruokittua vähintään vartin välein (”koska niillä on nälkä”). Pyörällä EI voi ajaa vaan sitä pitää vetää perässä (siis hän itse, ei äiti/isä). Pissa- ja kakkajutut KUULUU ruokapöytään ja kovaäänisesti kauppaan, kikkuleita kaivellaan JOKA paikassa (”koska se on kivaa”), jokailtainen parin tunnin vedätys nukkumaanmennessä – milloin milläkin tempulla…
Ja päälle tietenkin se spanielin katse ”äiti halitaan”.
Joku viisas on joskus sanonut, että uhmaiän tarkoitus ei ole ainoastaan se, että lapsi irtaantuu vanhemmistaan vaan myös se, että vanhemmat irtaantuisivat lapsestaan. Tämän kun jaksaisi muistaa jokaisen raivarin keskellä *huokaus*
Kommentit
Ihana juttu ! Harmi että omat lapseni ovat jo yli-ikäisiä (6 ja 10 v.).
Mutta tuo 10 vuotias poikani voisi hyvinkin vetää jonkun pukemisen vastustelu ja välttely kurssin. On meinaan siinä edelleen aika hyvä.
Ja tuo ajatus että ruoka on sitä pahempaa mitä kauemmin sen laitto kestää, piti kyllä meilläkin paikkansa. Siksi luovuin iltapuuron keitosta ja siirryimme muroihin ja jugurttiin. Oli raivostuttavaa ensin keittää puuro, sitten jäähdyttää se sopivaksi ihan vain sen takia että lapsi ensimmäisellä lusikallisella sanoi ”pahaa, en syö”.
Tsemppiä vaan kaiken ikäisten lasten vanhemmille. Kyllä se siitä !
Muikea lähestysmistapa…oli pakko lukea…
Täältä tulisi kolme uhmakasta lasta mukaan leirille!!! Kaksoset 4,5v (tyttö ja poika) ja yksi 3v (tyttö).
Kiukkukohtaus vähintään kerran viikossa (nuorimmaisella joka päivä väh 2). Ruokaa maistetaan millin pala mutta syljettään pois. Peruna, riisi ja pasta menevät, mutta ei joka kerta. Illalla ei haluta mennä nukkumaan ja aamulla ei jakseta nousta. Kaverin lelu on paras lelu, ja auta armias, jos jonkun muun hampaat pestään ensin, niin jo nousee sota!!
Hyvä juttu, päivän piristys! =)
Liityn heti! (jos minut ja poikani, 2v huolitaan) Alaryhmät kaikki muut paitsi nudistit istuu meille!
Lisää uhmavinkkejä:
– lyö suloinen peppusi maahan ja sano ”Mä jään tähän.” Ja jää juuri siihen, ja jos joku uskaltaa sinuun koskea, ala huutamaan, niin lujaa kuin kykenet. Korkeasaaren eläinten kakkaläjien päällä kannattaa myös alkaa piehtaroimaan, tekeehän koiratkin niin!
– halua joka ruokaan punaista kepsua (lue: ketsuppia), ja toisinaan vaadi myös vihreää kepsua, myös puuroon
– halua myös pukea vaatteesi itse, vaikka sitä et osaakaan, ja vaadi, ettei lähtö tapahdu, ennenkuin olet saanut ihan itse laittaa kaikki vaatteesi (jotenkin päälle, tai johonkin muualle)
– kun haluat banaania, ole tosi tarkka siitä, miten se sinulle tarjoillaan: jos se on valmiiksi kuorittu, nostat metakan, että olisit itse halunnut sen kuoria. Jos taas se on suorastaan kuorittu ja otettu kuorista pois, et suinkaan tyydy siihen, etkä varmasti sitä syö!
– vaadi myös aina sitä vaatetta joka on tuhannen likainen puurosta, ruoasta, maidosta, mehusta ja mutalammikon läpikäynnistä. Älä suostu ottamaan muita vaatteita, ainakaan vain siksi, että ne ovat muka puhtaita
– muista sanoa aina joka asiaan ”Eikä”, myös siihen, kun joku tarjoaa keksiä, ja kun keksin tarjoaja antaa keksin jollekin muulle, tai uskaltaa pistää sen omaan suuhun, sitten vasta huudat ”joo, minä haluankin”
-aloita kesälomamatkalla (mukana äiti, sinä, äidin ystävä ja äidin ystävän lapsi) takapenkillä väittely, ihan mikä aihe käy, esim. pelkkä ei-joo käy hyvin, keskustelu menee näin:
sinä: Joo
lapsi: Ei
sinä: Joo
lapsi: Ei
sinä: Joo
lapsi: Ei Joo!
jne.
Teillä molemmilla on auton takapenkillä ikkunapaikka, siitä saa mojovan kinan aikaiseksi, kumman puolelta menee enemmän rekkoja (eli ohittaako meidän auto rekan, vai tuleeko vastaan enemmän rekkkoja — eli mun rekka, eiku mun…
***
Mihin voin jättää hakemuksen, onkohan mitään mahiksia?
t. totaali yh-äippä ja 2v uhmakakara
Kyllä noilla eväillä pääsee jo varmasti yhdistyksen toimintaan osallistumaan 🙂
Meilläkin muuten tuo banaanin oikeaoppinen tarjoilu on ihan sula mahdottomuus. Ja ketsuppia ynnä raejuustoa pitäisi löytyä aamupuurosta, eihän se muuten ole mistään kotoisin.
Meidän aloitteleva nudisti liittyy support-tiimiin. Melkein 10 kk, eikä vaipat pysy päällä kuin ehkä roudarinteipillä! Puhumattakaan, että niitä saisi alun alkujaankaan laittaa päälle.
Vaikka oma uhmis onkin nykyään jo reilusti täysi-ikäinen ja odottelen mummoksi tuloa, oli tätä riemullista lukea! Jatka ihmeessä näiden blogien kirjoittamista!
Joo.. Meiltä löytyy yksi 3,5 vuotias poika, jolta onnistuu nämä kaikki jutut. Ja nyt on varsinkin iskä parasta mitä maa päällään kantaa ja esim. nukkumaan ei voi mennä jos isi ei ole vieressä. Yleensä illalla ennen nukahtamista viimeinen lause onkin ”isi tulee kohta..” Nudistiakin meiltä löytyy; vaatteet lähtevät aika äkäsesti päältä muttei niitä takaisin kyllä saada yhtä nopsaa. Kaupassa yms, julkisilla paikoilla osataan kiukutella ja yritetään lyödä ja potkia, mutta sehän ei käy.. Se jälkeen aletaan nyyhkyttämään mahdollisimman säälittävällä äänellä että ”äitin rakas…” No jospa se tästä vielä onnistuis tuo syöminenkin jonain kauniina päivänä.. Niitä hetkiä odotellen mukavaa kesän jatkoa kaikille ”uhmisten” vanhemmille!
Liitymme heti,yh-äiti ja 4v3kk poika=))
Niin hauskaa taas:D
Viikonlopun kattelin serkun lasta jolla on just uhmaikä ja totesin, että kauheen kiva ku ei oo mun lapsi:)
Kokemusta uhmista jo kolmen tenavan kesken ja nyt näiden kahden viimesen 1v7kk ja 3v9kk kanssa..pistävät paremmaksi.
aivan ihanaa….mä olen ollut niin halkeamis pisteessä meidän 3v:n kanssa..meille syntyi toinen prinsessa joka on nyt 3vkoa,niin meidän vnhempi prinsessa on sen jälkeen ottanut koiran roolin….kotona heilutetaan häntää(peppua) jos on kivaa ja läähätetään, ruoka pitää saada syödä lattialla ja tietysti koirankupista, päikkäreille mentäessä vingutaan ikävää ja ulvotaan, kaupassa muristaan ja haukutaan ohikulkeville ja jos jostain syystä vieras ihminen tulee kosketus etäisyydelle pitää sitä nuuhkia ja kysyä et mikä täällä haisee ja luoda ihmiseen veikeä ilme.kun tämän kaiken yrittää kieltää on täysi huuto päällä ja naapurista taksinkuljettajaan kaikki on paljon mukavempia ja ihanempia paitsi äiti…ulkona saa pitää valjaita että ei juokse auton alle tai lähde vieraan vastaantulevan hölkkääjän perään, koska ne on OIKEESTI paljon hauskempaa seuraa…ja sit noi kaverin lelu jutut ja banaanin syönnit osataan täällä myös todella hyvin….ehkä tästä kolme viikkosesta tulee sitten kissa tai hevonen..=D
Ihanaa että kerrankin uhmailut naurattaa.Koska täällä 2v4kk poika jonka kanssa ei paljon naurata.Ruokaa ei syödä koskaan suosiolla,hampaiden pesu on EI,kasvojen pesu pistää parkumaan,joka paikassa tarvis itse kävellä ja kävely ei todellakaan tapahdu samaan suuntaan vanhempien kanssa. Kun kielletään/komennetaan niin alkaa taatana sanan viljely,varsinkin julkisilla paikoilla tosi kiva.Välillä tuntuu että koko päivä on pelkkää huutoa,parkua ja raivoa.Toisin sanoen, meillä yhtä juhlaa aamusta iltaan.Ei edes jaksa nähdä tunnelin päässä valoa että ehkä tämä loppuu joskus.
Ihana! 😀
Saisko äideille myös jotain leirejä tyyliin ”Miten teen voileivän kuudella eri väärällä tavalla uhmaikäiselle” tai ”Miten miekka laitetaan Batmanin käteen oikeaoppisesti niin ettei sitä tarvitsisi irrottaa ja laittaa uudelleen noin sata kertaa”?
Mistähän muuten johtuu, että vaikka nämäkin jutut todistavat selvästi, että emme ole uhmiksiemme kanssa maailmassa yksin, niin aina kun oma muksu järjestää julkisella paikalla uhmakohtauksen, kaikki muut lapset kilometrien säteellä ovat kuin enkeleitä…?
buahahahahaaaaaa.. ihanaa tekstiä. Meitsi tulee kohta kakkosuhmis eli murkkuikään, saisko jotain kipuiluvinkkejä siitäkin? 🙂
Meiltä löyty varhaiskypsä 1-vuotias joka uhmailee välillä minkä ehtii. Kunnon raivarit iskee aina uloslähtiessä (eli pukiessa) ja lähes aina kun aamulla pitäisi vaihtaa vaippa ja laittaa ne vaatteetkin päälle. Jos mahdollista vauhti-ville kaartaa karkuun. Ja eipä häntä kiinni noin vain saakaan…
Meillä onnistuu nuo kaikki, paitsi ruokaa ei ole vielä moitittu pahaksi. Lisäksi aika edistynyttä on mielipiteen muuttaminen: Haluan maitoa! En halua! Maitoa! Ei! Mulle maituaa.. EI MAITOA!!!! Parempi kai olla niinkuin ei huomaisikaan… Kiva tietää, että tuota kestää vielä monta vuotta 🙂
juuri näin, ja jopa mummolle osataan uhmailla – ja tietysti kuin hellantelttu sekunnin kuluttua siitä hirveestä raivarista, jolloin kaikki on tyhmiä ja mikään ei oo hyvin eikä kivaa ja en halua sitä enkä tätä jne. ..no, äitiinsä tullut.. 😉
eli jos vielä tilaa riittää, niin yksi 3v. poika ilmoittautuisi järjestön alaryhmään ”nudistit” – muutkin toki käy, jos niissä paremmin tilaa.
Meillä ei vielä ole huomattu riisua kaikkia vaatteita pois päältä, mutta sukat saa vähän väliä kyytiä eikä kenkiä tahdo löytää mistään… siis aina hukassa. Kaikenkaikkiaan aikaslailla tuttua ja kummasti se vaan nuo uhmailut osuu tiettyyn ikähaarukkaan… jo viiden lapsen äitinä voisi sanoa, että kokemusta on, mutta silti jokaisen lapsen uhmaikä on erilainen ja keinot niiden taltuttamiseen myös vaihtelevat lapsen mukaan. Siinä saakin sitten soveltaa kaikenlaista ja käyttää mielikuvitustaan oikein urakalla. No sitähän tämä lasten kasvattaminen on. Ja vaikka sitä lapsi raivoaisi kuinka paljon tahansa, niin osaapahan sitten arvostaa niitä mukaviakin hetkiä kun äskeinen pirullinen muksu muuttuukin enkeliksi suloisinen hymyineen ja halauksineen. Onhan siinä oppiläksyä äiskällekin… Mukavasti muotoilet tuota tekstiä Heli…
Alkoipa kesäaamu tosi mukavasti kun luin Helin kirjoituksen. Hyvät hekotukset sait
taas aikaiseksi. Mikähän siinä muuten on että suurin osa lapsista uhmailee juuri
noiden samojen asioiden kanssa ? Mistä ne tietää esim. jossain 50 km sivistyksen
ulkopuolella asuessaan että ”Milka 3 v. Mannerheimintieltä”saa juuri samat raiva-
rit kuin hänkin. Onkohan lapsien geeneihin sisällytetty joku kiukkumolekyyli joka
yleensä häviää isoksi kasvaessa? Kun suurin osahan lapsista kiukkuaa juuri noista
samoista jutuista: syöminen, nukkumaanmeno, pukeminen jne. Vai oletteko kuul-
leet lapsesta joka kiukuttelee jos äiti kysyy että otatko tikkarin? Tai ostaisiko äiti
sinulle tänään tosi hienon uuden lelun? Sepä vasta olisikin piristävää erilaisuutta
kun löytyisi sellainen piltti. Omat lapseni on jo sen verran isoja että nuo uhmat on
jo uhmailtu meidän perheen osalta, mutta hyvin kaikki on muistissa, ja voi kuinka
ne nyt naurattaakaan. Toisinpa oli silloin ennen kun höyry nousi välillä äidin
korvista ja taisipa joskus kyyneleetkin tippua kun lapset oikein pistivät ranttaliksi.
Siis koittakaa kaikki kerholaisten vanhemmat kestää, teille kertyy lastenne kerho-
jäsenyyden myötä bonuspisteitä kerhovuosista jotka saa käyttäää muutaman
vuoden päästä muistelmien muodossa. Ja uskokaa tai älkää, kun niitä näin vuosien
jälkeen muistelee ne ihan oikeasti naurattaa ! ter.Äityliini Pirkkalasta
heh.. täällä kanssa ilmottautuu yksi kerholainen, tyttö 3vee..
iltaisin ei mennä nukkumaan ennen puolta yötä, aamulla nukuttaisiin puoleen päivään ihan helposti.. kaikki ruoka minkä äiti tekee, on pahaa.. iskän tekemä ruoka sentään menee.. mutta harvassa on nuo kerrat kun iskä tekee ruokaa, kun äiskä on kotiäitinä..
vaatteet on välttämätön paha, joita pidetään kun lähdetään ulos.. no oppi sentään kuivaksi 1½vuotiaana.. hiuksia ei harjata kuin pakottamalla, ja tietty hiukset on jo puoleenselkään… =) eikä äiskä tajua että miksi ne karkkihyllyt pitää laittaa siihen kassojen viereen.. näin uhmisen äitinä.. 😉 mutta tietty nää kohtaukset korvataan sitten halauksilla ja pusuilla.. 🙂
Hihhihii 😀 En tiedä mikä meillä on kasvatuksessa mennyt vinoon, kun valtaisat raivonpurkaukset on harvinaisia. Sen sijaan tyytymätön jaksaa ikuisuudelta tuntuvan ajan tivata mikseikunmuutkin tai mongertaa meeisaadaikinämitään itkunsekaisella äänellä. Selitä siinä sitten riittämättömyyttäsi.. hauskaa luettavaa jälleen!
Meidän 4v poika ehdottomasti mukaan!
Bravuureita:
hampaidenpesu iso EI, kuten ilta- ja aamupesut yleensäkin
pukeminen EI
ruokailu EI koska ruoka on pahaa, jäätelö kyllä kelpais…
auton turvaistuin EI TODELLAKAAN vaan isän syliin ajamaan
omassa sängyssä nukkuminen EI IKINÄ!
Äiti on maailman tyhmin, isäkin aina välillä. Akvaariokalat pitää saada ruokittua vähintään vartin välein (”koska niillä on nälkä”). Pyörällä EI voi ajaa vaan sitä pitää vetää perässä (siis hän itse, ei äiti/isä). Pissa- ja kakkajutut KUULUU ruokapöytään ja kovaäänisesti kauppaan, kikkuleita kaivellaan JOKA paikassa (”koska se on kivaa”), jokailtainen parin tunnin vedätys nukkumaanmennessä – milloin milläkin tempulla…
Ja päälle tietenkin se spanielin katse ”äiti halitaan”.
Joku viisas on joskus sanonut, että uhmaiän tarkoitus ei ole ainoastaan se, että lapsi irtaantuu vanhemmistaan vaan myös se, että vanhemmat irtaantuisivat lapsestaan. Tämän kun jaksaisi muistaa jokaisen raivarin keskellä *huokaus*
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous