Lapsi elää läsnäolosta

Niin lomalla kuin arkenakin kannattaa antaa aikaa perheelle. Vanhempien kanssa vietetty aika on paras lahja, jonka lapsi voi saada.

Lapsi saa vanhemman huomiosta ja läsnäolosta rakennustarvikkeita omalle persoonalleen. Vuorovaikutus vanhempien ja lapsen välillä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen. Se luo turvallisuudentunteen, vaikuttaa oppimiskykyyn ja muokkaa lapsen tunne-elämää. Lapsen ja vanhempien välille muodostuu kiintymyssuhde jo ensimmäisen elinvuoden aikana.

– Myöhemmin elämässä kaikki ihmissuhteen perustuvat näihin ensimmäisiin kokemuksiin, terveyskeskuspsykologi ja lasten psykoterapeutti Anneli Siltanen sanoo.

Mitä lasten kanssa sitten voi tehdä? Vanhemmat kertovat joskus, että pelkkä oleminen on vaikeaa. Kaiken kiireen keskellä rauhalliselle yhdessäololle täytyy oikein varata aikaa ja läsnäolon hetkiä pitää suunnitella. Kun olemme tottuneet juoksemaan töistä kotiin ja harrastuksesta toiseen, pysähtymistä täytyy harjoitella.

– Lapsi ei tarvitse koko ajan erityisvirikkeitä. Lomallakin on hyvä olla joku päivä kotona niin, ettei olisi kiire mihinkään. Stressitunnelman pitäisi silloin olla mahdollisimman vähissä, Siltanen sanoo.

Puuhaa suurellakin porukalla

Toki yhdessäolo voi olla muutakin kuin rentoutumista ja kotona olemista. Erilaiset urheilulajit ja ulkoilu tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia touhuta yhdessä. Miksei mukaan voisi ottaa myös naapurin lapset tai tuttavaperheen. Suuremmalla porukalla lajien kirjo vain kasvaa, ja voi perustaa vaikka oman jalkapallojoukkueen.

Pienet lapset rakastavat retkiä. Tytöt innostuvat prinsessaretkestä, jonka kohokohta on teehetki mättäällä, pojat puolestaan saattavat kaivata rajumpia leikkejä. Majan rakentaminen ja aarteiden etsiminen saa monet aikuisetkin touhukkaiksi.

Lasten kaitseminen ja tekemisen keksiminen helpottuu, jos kesämökille lähdetään yhdessä sukulaisten tai tuttavien kanssa. Lapset keksivät helposti yhteisiä leikkejä, ja aikuiset voivat jakaa vahtivuoroja, jolloin toiset saavat hengähtää.

Läsnäolon puute näkyy

Kaikissa Pohjoismaissa yksi lasten ongelmien riskitekijä on liian vähäinen vanhempien kanssa vietetty aika. Tämä käy ilmi vertailevasta pohjoismaisesta tutkimuksesta.

Jo vastasyntyneillä voi olla univaikeuksia ja erilaisia syömishäiriöitä. Uhmaikä saattaa olla vaikea, ja jatkua pitkään, jopa muutaman vuoden. Päiväkoti-ikäisillä huomion puute näkyy usein kiukkuamisena ja ylivilkkautena. Riehuminen ja huutaminen kun saattaa olla ainoa keino saada aikuinen pysähtymään ja oikeasti keskittymään lapseen ja hänen tarpeisiinsa. Yksi lapsen perustarpeista on tulla huomatuksi ja hyväksytyksi, ja erityisesi omien vanhempien huomio on tarpeen tasapainoisen kehityksen kannalta.

Monet vanhemmat kertovat, että lapsi aloittaa kiukuttelun, kun hänet haetaan päiväkodista ja kiukuttelee sitten koko illan.

– Joskus riittää, että lapsi saa 15 minuutin ajan vanhemman jakamattoman huomion. Jos äiti tai isä voi olla tuon ajan sataprosenttisesti läsnä, lapselle tulee tunne, että häntä on kuunneltu ja hän on tullut huomatuksi. Tällöin koko ilta saattaa sujua rauhallisemmin, Siltanen vinkkaa.

Lapselle annettu aika ei siis mene hukkaan, ja se helpottaa myös vanhempien arkea. Kun lapsi saa huomiota, hänen käytöksensä on tasapainoisempaa ja taisteluita käydään vähemmän. Arki sujuu mutkattomammin.

Teini-ikäinenkin tarvitsee tukea

Koululaisten ja teini-ikäisten kohdalla vanhempien voi olla vaikea ymmärtää, että lapsi tarvitsee heidän aikaansa edelleen. Koulupsykologit tapaavat lapsia ja nuoria, joilla on kavereita ja elämä näyttää olevan hallinnassa, mutta jotka viestittävät olevansa yksinäisiä, koska vanhemmilla ei ole heille aikaa.

– Lapsi voi välttämättä ole tarpeeksi vanha olemaan yksin, vaikka näyttäisikin pärjäävän ja suoriutuvan tehtävistään ihan hyvin, Siltanen muistuttaa.

Yhdessäolo voi välillä olla vaikeaa. Teini-ikäinen ei enää pyydä vanhempiaan leikkimään kanssaan ja kiinnittää oveensa pysy poissa -kyltin. Vanhempien rooli muuttuu vähitellen, mutta tukea ja läsnäoloa tarvitaan aikuisuuteen saakka, ja usein vielä aikuisenakin.

Parisuhde perheen perustana

Jotta vanhemmat jaksavat olla lastensa kanssa, he tarvitsevat myös kahdenkeskistä aikaa. Tässä avuksi tulevat usein isovanhemmat ja muut lapsiperheet. Psykologi Anneli Siltanen korostaa verkoston merkitystä lapsiperheiden elämässä. Niukka verkosto on suuri riskitekijä niin lapsen kuin vanhempienkin kannalta. Harva jaksaa hoitaa lasta niin, ettei ole mitään paikkaa, johon lapsen voi tarvittaessa vielä edes vähäksi aikaa hoitoon.

– Tarvitaan aina kaksi tai useampia aikuisia hoitamaan lasta, Siltanen sanoo viitaten juuri verkostoihin.

Vanhemmat ovat lapselle tärkeitä, vaikka olisivat eronneet ja löytäneet uudet kumppanit. Oma äiti ja oma isä ovat aina erityisen merkityksellisiä ihmisiä, ja lapsella on turvallisempi olo jos he tulevat toimeen vaikkeivät enää asuisi yhdessä.

– Vanhempien parisuhde on lapselle erittäin tärkeä. Äidin ja isän toimiva suhde tuo turvaa lapsen elämään, Anneli Siltanen sanoo.

Myös kesälomalla kannattaa siksi järjestää muutamia hetkiä tai päiviä, jolloin vanhemmat saavat olla rauhassa kahdestaan.

Teksti: Virve Liljeström