Ihmiset ja suhteet

Mummoja arkeen ja juhlaan

Teksti: Anna.fi

Mummot ja vaarit painuvat pelaamaan golfia Espanjan aurinkorannoille, kun taas isät ja äidit toivovat, että isovanhemmilla olisi aikaa lapsenlapsilleen. Ihan tavallinen, arkinen yhdessäolo mummolassa riittää.

Mummoja arkeen ja juhlaan

Mummot ja vaarit golfaavat Espanjan aurinkorannoilla, tekevät pitkää työpäivää ja rentoutuvat rapujuhlissa. Suuret projektit kuuluvat vielä elämään. Toiset eivät ole lastenlasten syntyessä ollenkaan kyllästyneet siihen, että omat lapset ovat viimeinkin lehahtaneet pesästä. Oma nuoruus kenties muuttui varhaisessa vaiheessa perheen elättämiseksi ja lapsen liekutukseksi, joten virkeät, vasta eläkeiän kynnykselle ehtineet seniorit ottavat ansaitusta vapaudesta ja riippumattomuudesta kaiken irti.

Toiset taas kaihoavat pikkujalkojen tepsutusta olohuoneeseensa jo varhain, omien lasten vielä hilluessa hurjan nuoruutensa lumoissa. Näissä tulevaisuuden mummoloissa elää antaumuksella lastenhoitoon osallistuvia ihmisiä.

Isovanhemmuuden tyyppieroista huolimatta lastenlapset ovat kaikille isoisille ja -äideille tietysti hyvin rakkaita. Tavat osoittaa kiintymystä vain poikkeavat toisistaan.

Toive lapsenlapsista tuntuu kumpuavan jostakin kaukaa, entisaikojen kyläyhteisöjen ja suurperhetalouksien keskeltä. Ero menneisiin aikoihin on siinä, että nykyään eri sukupolvet eivät asu saman katon alla. Ja jos mummu- ja vaari-ikään ehtineet vanhemmat toivovat lapsenlapsia ja antavat kasvatusneuvoja, niin on myös keskimmäisellä polvella, eli pienten lasten vanhemmilla, omat odotuksensa isovanhemmuudesta.

Ihan tavallinen yhdessäolo riittää

Yleensä pikkulasten vanhemmat eivät odota isovanhemmilta ihmeitä, yhdessäolo riittää. ”Sellainen arkisempi lasten kanssa oleminen ja eläminen olisi tärkeää”, sanoo kolmen lapsen äiti Aino, 39. Aino arvostaisi sitä, että isoisä tulisi vaikka joku iltapäivä käymään, laittaisi ruoan, auttaisi läksyissä ja puuhailisi niitä näitä lasten kanssa.

Ainon omissa muistoissa kesät kuluivat maaseudun kirkonkylässä mummolassa. Oleilu oli ihan tavallista ja rentoa; ruoanlaittoa, kasvimaan kitkemistä, leikkeja ja kortinpeluuta. Nykylapsilla mummojen tupasia ja kanasia on harvemmassa, mutta ihan leppoisaan yhdessäoloon voi panostaa kaupungissakin.

”Kaiken tekemisen ei aina tarvitse olla jotain erityistä. Ei tarvitse olla tekemistä isolla T:llä. Kunhan on olemista”, Aino sanoo.

Leikkivä ja mutkaton mummo on kiva

Jotkut isovanhemmat nauttivat roolistaan suurhupien tarjoajina ja mahtilahjojen antajina, eikä vanhemmillakaan yleensä ole mitään sitä vastaan, että joku muu hoitaa kalliit ja väsyttävät huvipuistoreissut ja epärealistiset joululahjatoiveet. Eikä varsinkaan lapsilla.

Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että lasten ja mummolan väen välille syntyy hyvä suhde. ”Olen tosi iloinen, että tyttärelläni ja omalla äidilläni on keskenään ihan oma juttunsa”, Terhi, 34, sanoo. ”Äidistä, joka ei jaksanut leikkiä omien lasten kanssa, tulikin leikkivä mummo!”

Ainon tapaan Terhikin kaipaisi toisaalta isovanhemmilta spontaanimpaa ja mutkattomampaa osallistumista, joka olisi antoisaa ihan kaikille osapuolille.
”Joskus olisi ihanaa, kun vain soitettaisiin, että hei, olen lähdössä kävelylle. Mitäs jos hakisin Lauran ja veisin leikkipuistoon. Tai tuotaisiin tuliaisina sukkahousut tai vaippapaketti. Ei mitään sen ihmeellisempää lahjaa”.

Arjen eläminen ja vaivattomalta tuntuva auttelu lastenhoidossa ovat toki omiaan luomaan hyvää suhdetta isovanhempien ja lastenlasten välille. Kaikkien pirtaan se vain ei istu. Syynä voi olla etäiseksi jäänyt suhde omiin lapsiin tai muuten vain arkailu tehdä itseään tykö lasten perheiden elämään.

Eräs mummo suri jo valmiiksi tyttärensä puolesta sitä, että tämä poikien äitinä jäisi armotta syrjään tulevien lastenlastensa vauvavaiheessa. Tosin jotkut tyttäret nimenomaan karsastavat oman äitinsä päällekäyväksi kokemaansa innokkuutta osallistua ja neuvoa lasten kasvatuksessa. Kaikki vanhemmat eivät muutenkaan edes tahdo omia tai puolison isejä ja äitejä arkeensa hyörimään.

Kun taustalla kuitenkin on ikiaikainen vanhempien ja lasten jatkumo, lienee vanhimman polven tarjoama kallisarvoinen isovanhemmuus viisasta ja hyödyntää. Mutta olkoon siis mummous ja vaarius vapaa ja moneksi muuntuva laji.

Teksti: Sini Saaritsa / A4 Media Oy (13.7.2004)

X