Anja Snellman opiskeli uuden ammatin viisikymppisenä: ”Uskon, että olen tässä iässä huomattavasti parempi terapeutti”

Kirjailija Anja Snellman, 64, opiskeli yli viisikymppisenä psykoterapiaa, ja nyt hän on valmistunut seksuaaliterapeutiksi. – Uusi työ on selkiinnyttänyt myös kirjailijan työtä, hän sanoo.

On vähän käynnistymisvaikeuksia itsestä puhumiseen, kirjailija Anja Snellman sanoo ja naurahtaa. Hän tulee tapaamiseen suoraan vastaanotoltaan, jossa hän on kuunnellut asiakkaitaan koko päivän. Anja työskentelee päivittäin psykoterapiakeskuksessa, eikä hän ole ehtinyt menneenä kesänä juurikaan lomailla. Terapiatyön lisäksi häntä ovat työllistäneet romaani Kaikkien toiveiden kylä sekä seksuaaliterapeutin opinnot, jotka hän on juuri saanut päätökseen.

Terapiatyö on muuttanut Anjan elämäntapaa ja ajattelua

Istumme helsinkiläisessä ravintola Pikku-Vallilassa, tilaamme inkiväärioluet ja Anja kertoo, että olemme aivan hänen kotikulmillaan. Hän on muuttanut läheiseen taloon miehensä Jukka Orman ja neljän koiransa kanssa.

Idyllinen Puu-Vallila on myös lähellä Anjan lapsuudenmaisemia, Brahen kenttää ja Kalliota. Tänne oli luontevaa asettua Käpylän ja Kruununhaan jälkeen.

Kirjailijan kokemusmaailma ja tarkkailukyky luovat Anjan mielestä hyvän pohjan terapian harjoittamiselle. Hänen esikoiskirjansa ilmestyi jo 1981, ja hän on kokenut, kuinka kirjailijan työ on vuosien varrella muuttunut.

Nykyään kirjailija ei ole niinkään alusta loppuun yksinäinen puurtaja, vaan hänen odotetaan olevan hyvinkin osallistuva persoona, joka tuo itseään ja töitään esille. Taiteilijalla kuin taiteilijalla pitää olla oma brändi.

Terapeutti on kanssakulkija

Anja aloitti psykoterapian opinnot yli viisikymppisenä, jolloin hän oli jo tunnettu kirjailija.

– Olin lukenut aikoinaan myös soveltavaa psykologiaa yliopistossa, joten kiinnostus alaan ei ollut uusi. Sitä paitsi uskon, että olen tässä iässä huomattavasti parempi terapeutti kuin olisin ollut nuorempana ja vähemmän elämää kokeneena, hän pohtii.

Toisaalta terapiatyö on muuttanut Anjan elämäntapaa ja ajattelua ja vaikuttanut myös kirjoittamiseen.

– Mittakaavat ja näköalat vaihtuvat, ja on terveellistä ravistaa käsityksiä itsestään sekä ongelmistaan, hän sanoo.

Terapeutti on Anjan mielestä kanssakulkija, näkijä, sanoittaja ja kuuntelija. Hän on huomannut, että ihmisillä on tässä ajassa suuri tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Anja sanoo oppivansa koko ajan molempien ammattiensa kautta paljon paitsi itsestään myös ihmisistä yleensä.

– Uusi työ on myös suhteellistanut taiteilijan maailmankuvaa. On hyvä tajuta, että on muutakin kuin omat taiteilijapiirit, kuplat ja päänsisäinen maailma.

Kreeta on rakas saari

Juuri ilmestyneen uuden romaanin tapahtumapaikka on Kreetan saari, joka on Anjalle erittäin tuttu. Ensimmäisen kerran hän kävi siellä perheensä kanssa 25 vuotta sitten.

Sittemmin hän on kiertänyt rakkaan saaren moneen kertaan ristiin rastiin ja asunut siellä eripituisia aikoja. Anja on opiskellut kreikan kieltä, saanut paikallisia ystäviä sekä tutustunut maan historiaan ja kulttuuriin. Nyt hän toivoo, että uusi kirja käännettäisiin kreikaksi, että ystävät voisivat lukea sen.

– Olen oleskellut paljon myös Intiassa, ja siellä taiteilijoiden residenssissä minut esitellään vierailijoille kreetalaisena kirjailijana, hän kertoo naurahtaen.

Nykyään Anja kertoo matkustavansa Kreetalle useimmiten yksin, kirjoittamaan tai vain rauhoittumaan.

– Voin olla poissa Kreetalta, mutta Kreeta ei ole koskaan poissa minusta. Työpöydälläni on esineitä, muistoja ja tuoksuja sieltä. Kreeta on antanut minulle etäisyyttä ja mahdollisuuden nähdä myös Suomi ja suomalaisuus ulkopuolisen silmin.

Seuraavaksi tietokirja herkkyydestä

Anja kutsuu Kreeta-kirjaansa lukuromaaniksi ja paljastaa, että sille on tulossa myös jatkoa. Tosin seuraavaksi ilmestynee vankka tietokirja erityisherkkyydestä.

Aihe on Anjalle tärkeä, ja hän on iloinen, että tutustui aikoinaan aiheeseen ja löysi omalle temperamenttipiirteelleen nimen.

– Ymmärrän itseäni entistä paremmin, ja olen myös tajunnut, kuinka paljon minulla on heimolaisia. Erityisherkkyydestä keskustellaan yhä enemmän, ja se otetaan vakavasti myös ammattipiireissä.

Hän pitää nykyistä työnkuvaansa oikein hyvänä.

– Olen yhtäältä kirjailija, toisaalta terapeutti ja kumpikin työ kiinnostaa koko ajan entistä enemmän. Mutta ilman kirjoittamista ja lukemista en voisi elää. Jatkan elämääni juuri näin, jos terveyttä riittää.