Julkkikset

Jari Sarasvuo rakkauden voimasta: ”Virpin an­siosta voin saada jopa kymmenen lisävuotta”

Jari Sarasvuo tietää, mitä hyvä parisuhde tarkoittaa. – Rakkaus ei ole ensisijaisesti tunne, vaan se on päätöksiä ja tekoja.

Teksti:
Annan toimitus
Kuvat:
Sampo Korhonen

– Olen haavoittuvainen, Jari Sarasvuo sanoo.

Jari Sarasvuo tietää, mitä hyvä parisuhde tarkoittaa. – Rakkaus ei ole ensisijaisesti tunne, vaan se on päätöksiä ja tekoja.

Jari Sarasvuon aikuis- ja työvuosiin mahtuu monenlaista palautetta, mainetta ja kiitosta, mutta myös täystyrmäyksiä ja ihon alle osuneita syytöksiä.

– Olen haavoittuvainen, ja nuorempana yritin peittää epävarmuuttani räyhäkkyydellä ja korskeudella. Minulla on luontainen tarve miellyttää ihmisiä, ja luottavaisuuttani on käytetty useammankin kerran hyväksi. En ole ansainnut kaikkia julkisia syytöksiä, ja välillä herkkä poika on ollut lujilla.

Jari katselee silti kolmenkymmen vuoden takaista itseään melko hyväksyvästi.

– Silloin tällöin onnistuin olemaan ikääni nähden yllättävänkin kypsä. Ehkä se oli itsesuojeluvaistoa. Yhä vieläkin joku tulee kiittämään vuosikymmenten takaisista valmennuksistani tai kertoo, että on saanut Sisäisestä sankarista voimaa ja lohtua. Se tuntuu hyvältä.

”Arvostan ja ihailen Virpiä suuresti”

”Uteliaisuuteni huippu-urheilua kohtaan johti siihen, että tapasin vaimoni ja kahden nuoremman lapseni äidin Virpin (os. Kuitunen). Olemme olleet nyt 13 vuotta naimisissa. Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta, mutta elän sellaisessa vakaumuksessa, että tämä liitto jatkuu, vaikka toinen joutuisikin aikanaan hautaamaan toisen. Mielestäni rakkaus ei ole ensisijaisesti tunne, vaan se on päätöksiä ja tekoja. Minulla ja Virpillä on paljon yhteisiä asioita, kuten kiinnostus ihmisiin ja liikuntaan. Olen Virpin tukena kaikessa, mikä on hänelle tärkeää. Erityisesti iloitsen seurata hänen harrastuksiaan, joissa minulla ei ole roolia, kuten esimerkiksi tanssi tai käsityöt. Tiedän, että Virpi vastavuoroisesti tukee samoin minua. Me suorastaan kilpailemme siitä, että saamme auttaa ja tukea toisiamme.

Olemme paitsi rakastavaiset ja aviopari myös toistemme parhaat ystävät. En voisi kuvitellakaan, että nukkuisin ja asuisin ihmisen kanssa, joka ei olisi luotettava ystäväni.

Jos toinen on kuusinkertainen maailmanmestari ja toinen Jari Sarasvuo, niin totta kai meillä on ollut valtataistelumme, mutta niistä on selvitty. Minä olen kuitenkin vain konsultti Kauniaisista, ja Virpi on tehnyt viidentoista vuoden uran yli sata vuotta kansainvälisesti kilpaillun lajin huipulla.

Ei ole sattuma, että hän on pärjännyt niin hyvin. Olen saanut neljätoista vuotta todistaa lähietäisyydeltä syitä hänen uskomattomaan menestykseensä ja olen oppinut vaikka mitä. Arvostan ja ihailen häntä suuresti.

Virpi on empaattinen, rehellinen, sitoutuva, kärsivällinen ja äärettömän tarkka, hänellä on aivan ihmeellinen työkapasiteetti, kestävyys sekä paineen ja epäonnistumisten sietokyky. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

On tutkittu, että hyvä parisuhde voi lisätä elinvuosia, ja uskon, että Virpin an­siosta voin saada jopa kymmenen lisävuotta ja olla koko ajan entistä onnellisempi.”

Jari Sarasvuo huomasi olevansa alkoholisti ja laittoi korkin kiinni

”Olen aina liikkunut paljon ja pyrkinyt syömään terveellisesti. Alkoholinkäytön lopetin kokonaan kolme ja puoli vuotta sitten. Olen sen sortin alkoholisti, että en ollut humalassa ikävä tyyppi, hoidin työni sekä perheeni ja jopa kuntoilin. Juomiseni oli kuitenkin pakonomaista, sain itseni yhä useammin kiinni kellottamasta, koska voisin korkata. Tajusin, että olen riippuvainen, päätin lopettaa ja onnekseni sain ulkopuolista apua.

Riippuvaisuuteni oli alkanut 1990-luvulla. Silloin mentiin usein esimerkiksi suoran tv-lähetyksen jälkeen tuotantoryhmän kanssa juhlistamaan illan sankaritekoja. Ylipäänsä alkoholinkäyttö kuului luonnollisena osana vapaa-ajanviettoon.

Aluksi juominen helpotti stressiä ja antoi iloa sekä energian tunnetta, mutta myöhemmin hauskuus ja huumori katosivat. Parin lasillisen jälkeen oli hetken hyvä olla, mutta lopputulos oli, että alakuloisuus pikemminkin lisääntyi. Alkoholi oli minulle masenne. Sikäli olin onnekas, että en sekoillut eikä viina johtanut sosiaalisen kontrollin menettämiseen.

Raitistuminen on tehnyt minusta iloisemman ja terveemmän. Tuntuu myös mukavalta ajatella, että koskaan ei tarvitse miettiä, olenko ajokunnossa vai en. Elämäni on muuten samanlaista kuin ennen, mutta oikeastaan ajattelen nykyään alkoholia aika vähän.”

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Sanna Wirtavuori. Jutussa Jari Sarasvuo kertoo muun muassa itsetuntonsa vaikeuksista ja tyttäreltään saamastaan opista. Lue koko juttu Annasta 16/2023 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X