Testaa, tunnistatko julkkiksen peilikaapin sisällön perusteella! Kenellä on hyllyt täynnä luksuskosmetiikkaa, kuka välttelee kemikaaleja?

Kuka julkisuudenhenkilö haksahtaa ostamaan kauppakeskuksessa ”ihmevoiteita”? Entä kuka on todellinen alehaukka? Testaa, osaatko yhdistää oikein kylpyhuoneen peilikaapit ja niiden haltijat.

Tunnistatko julkkiksen hänen kylpyhuoneestaan löytyvän peilikaapin sisällön perusteella. Katso kuvat neljän julkkiksen peilikaapeista ja lue, mitä he kertovat peilikaapeistaan.

Kuka on kunkin peilikaapin omistaja: Sari Havas, Metti Forssell, Jenni Vartiainen, Janni Hussi, Laura Voutilainen, Erika Vikman, Kirsi Alm-Siira, Satu Silvo vai Sani?

Jutun lopussa pääset tekemään testin ja näet, arvasitko oikein!

1. ”Ostan kosmetiikkani netistä”

”Unelmieni kylpyhuone olisi suuri ja valkoinen, sellainen kuin monissa ulkomaalaisissa hotelleissa. Haluaisin tyhjiä tasoja, joille voisin asetella kauniit purnukkani esille. Minulla on niin paljon erilaisia purtiloita, että ne eivät mitenkään mahdu kylpyhuoneeni kaappiin.

Kosmetiikkatottumukseni ovat muuttuneet työni myötä. Nykyään käyn monissa tilaisuuksissa, joissa esitellään uutuustuotteita. Testaan niitä mielelläni. En ole koskaan ollut sellainen, että käyttäisin vain yhtä merkkiä vuodesta toiseen. Kylpyhuoneen kaappini sisältö on sekoitus kalliita merkkituotteita ja markettirasvoja. Tällä hetkellä olen erityisen innostunut luonnonkosmetiikasta. Erityisesti kasvojenhoidossa pyrin käyttämään luonnonmukaisia tuotteita, jotka eivät sisällä iholle haitallisia aineita. Käytän mieluummin rahaa ihonhoitotuotteisiin kuin meikkeihin, sillä kaunis ja kuulas iho on mielestäni kauneuden perusta.”

2. ”Kehoon imeytyvät kemikaalit huolestuttavat”

”Kylpyhuoneen kaapissani on muun muassa hiuspuuteria, silmänympärysvoidetta, kasvorasvaa ja seerumia, jota muistan tuskin koskaan käyttää. Mielikuvalla on minulle paljon merkitystä. Kun purkin kyljessä lukee ’anti-age’, teen helposti kaupat. Vaikka kokeilen mielelläni uusia tuotteita, yritän pitää purnukkamääräni maltillisena. Periaatteeni on, että yksi purnukka käytetään ensin loppuun, ennen kuin seuraava avataan.

Viimeksi ostin 29 euroa maksavan päivävoiteen. Hinta on mielestäni kohtuullinen. Olen joskus kokeillut yli sadan euron arvoista kasvovoidetta, joka lupasi muuttaa ihon tuntuvasti heleämmäksi kahdessa viikossa. En huomannut mitään eroa entiseen. Nykyään kokeilen ihmeseerumeita ja supertippoja lähinnä lentokenttien testeripurkeista. Käytän ylimääräisen rahan mieluummin vaikka ulkona syömiseen kuin kalliiseen kosmetiikkaan.”

3. ”Hajuvedessä tuoksuu rakkauden hetki”

”Kosmetiikkakaappini sisältö ei rajoitu vain kylpyhuoneeseen. Hiuslakkoja, rasvoja, huulipunia, kynsilakkoja ja puutereita on pienissä laatikoissa myös makuuhuoneessani. Erityisen paljon minulle kertyy hajuvesiä. Tunteet nivoutuvat minulla tuoksuihin. Hajuvedessä tuoksuu rakkauden hetki tai jokin muu tärkeä tapahtuma. Usein käy niin, että en halua käyttää enää tiettyä hajuvettä, jotta vanhat muistot eivät tulisi mieleeni. Siksi käytettyjä hajuvesipulloja jää ajelehtimaan kylpyhuoneeseeni.

Ongelmaihoisena olen etsinyt pitkään minulle parhaita ihonhoitotuotteita. Työni vuoksi vaadin laatua myös meikeiltä, joiden pitää kestää kasvoilla koko ilta. Käytän sekaisin kalliita ja halpoja tuotteita. En käytä uskollisesti mitään tiettyä sarjaa. Olen varsinainen alehaukka, joka bongaa merkkituotteet esimerkiksi laivalta poistohyllystä. Kerran Thaimaassa haksahdin ostamaan kalliin brändin feikkituotteita. Huulipuna oli niin järkyttävää liimaa, ettei sitä meinannut saada kasvoilta pois edes meikinpoistoaineella. Se muistutti minua siitä, että halvalla saa harvoin hyvää.”

4. ”Olen mainonnan uhri”

”En halua säilyttää kotona mitään ylimääräistä. Tämä pätee myös kosmetiikkaan. Uskoisin, että minulla on ikätovereihini nähden melko maltillisesti purnukoita. Pidän siitä, että samaa rasvaa voi käyttää päivin ja öin. Silmänympärysvoidetta olen alkanut viime vuosina käyttää, vaikka minusta sekin menee jo hieman hifistelyksi. Yritän käyttää kasvovoidepurkin loppuun ennen kuin avaan uutta. Usein hieron kasvovoiteiden loput vartaloon.

Olen mainonnan uhri, joka haksahtaa helposti uutuustuotteisiin. Olen juuri se nainen, joka ostaa marketissa minut pysäyttävältä myyjältä naurunryppyjä silottavan kosmetiikkasarjan. Haluan uskoa ihmevoiteisiin. Käytän sekalaisesti markettituotteita, kalliimpia merkkejä ja apteekin tuotesarjoja.

En ole kovin tarkka ihonhoidostani. Kävin ensimmäistä kertaa kosmetologilla vasta reilusti yli kolmekymppisenä. Arkioloissa minulle riittää meikiksi kulmakarvojen meikkaus ja vihaamieni maksaläiskien peittäminen värillisellä kasvovoiteella. Häpeäpilkku kylpyhuoneen kaapissani on kymmenen vuotta vanha hiusharja. Se on niin hyvä, ettei minun ole tehnyt mieli ostaa uutta, vaikka syytä varmasti jo olisi.”