Ruotsin prinsessojen rakkaustarinat muuttuivat aina tragedioiksi – näillä kaikilla tavoin rakkaudet ovat särkyneet

Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan siskot Margaretha, Birgitta, Désirée ja Christina todistavat, että edes prinsessan arvonimi ei suojaa sydänsuruilta.

Huhtikuun 30. päivänä vuonna 1946 koko Ruotsi pidätti hengitystään. Maahan oli syntynyt uusi kuninkaallinen, jonka toivottiin olevan poika. Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf ja puoliso, prinsessa Sibylla olivat jo aiemmin synnyttäneet neljä tytärtä eli Margarethan, Birgitan, Désiréen ja Christinan, mutta silloisen perustuslain mukaan vain mies sai nousta Ruotsin valtaistuimelle.

Koska lapsi oli vanhemmilleen jo viides, mahdollisuus poikaan saattoi olla viimeinen. Miten monarkian kävisi?

Lapsen sukupuoli paljastettiin kansakunnalle tykinlaukausten määrällä: tytölle kunnialaukauksia ammuttaisiin 42, pojalle 84. Kello 10.20 laukaukset alkoivat kajahdella. Silminnäkijät kertovat koko Tukholman hiljentyneen odottamaan. 41, 42, 43… Prinssi! Kaupungin kaduilla hurrattiin ja riemuittiin onnesta: tuleva kuningas Kaarle XVI Kustaa oli syntynyt.

Nyt 73 vuotta myöhemmin vanhempien tytärten sivuuttaminen kruununperimysjärjestyksessä kuulostaa vanhanaikaiselta ja epätasa-arvoiselta. Lakia onkin sittemmin korjattu ja kruununperimyslakia muutettu niin, että Kaarle Kustaan esikoistytär, kruununprinsessa Victoria tulee jonakin päivänä perimään isänsä paikan valtaistuimella.

Mutta mitähän esikoiseksi syntynyt prinsessa Margaretha tuumaa siitä, ettei hänestä tullut Ruotsin kuningatarta, vaikka hän on sisaruskatraan vanhin? Todennäköisesti Margaretha on vain tyytyväinen, sillä häntä kuvaillaan sisaruksista ujoimmaksi eikä hän ole koskaan välittänyt julkisuudesta.

Isän kuolema jäi kielletyksi aiheeksi

Nuoren Kaarle Kustaan ja siskojen lapsuus Haagan linnassa oli onnellinen ja suojattu. Tammikuussa 1947 tapahtui kuitenkin perhetragedioista surullisin: isä kuoli yllättäen 41-vuotiaana lentokoneonnettomuudessa Kööpenhaminassa.

Prinssi Kustaa Aadolf oli palaamassa Tukholmaan metsästysretkeltä ja Hollannin-vierailulta, kun kone syttyi palamaan ja räjähti. Kaikki 22 koneessa ollutta matkustajaa kuolivat.

Sibylla-äiti kertoi tapahtuneesta lapsilleen toteamalla, että heidän isänsä oli kuollut, eikä asiasta sen koommin keskusteltu. Kaarle Kustaa, joka oli onnettomuuden aikaan vielä vauva, sai kuulla isän kuolintavasta vasta seitsemänvuotiaana.

Aikuisena isosisko Birgitta on kertonut Expressen-lehden haastattelussa, ettei äidin tyyli käsitellä asiaa vaikenemalla ollut paras mahdollinen.

– Se oli äitimme tapa selvittää tilanne – tapa, jolla hän kykeni jatkamaan elämäänsä. Se ei tietenkään ollut hyväksi meille lapsille. Olisi ollut huomattavasti helpompaa, jos olisimme saaneet puhua isän kuolemasta, Birgitta kertoi.

Murskaavasta menetyksestä huolimatta Ruotsin kuninkaallisten lasten elämä oli etuoikeutettua ja ylellistä mutta myös eristettyä. He kävivät kotikoulua Tukholman kuninkaallisessa linnassa eivätkä olleet juurikaan kosketuksissa tavallisiin ruotsalaisiin.

– Konservatiivinen ja valvottu hoviympäristö ei ole aina paras pohja onnelliseen elämään. Kun rajoitetaan ihmisen oikeutta päättää siitä, kenen kanssa avioituu, rajoitetaan myös hänen mahdollisuuttaan onneen. Prinsessojen avioliitot eivät ole aina sujuneet hyvin, hoviasiantuntija Fabian Persson on kommentoinut.

Kielletty romanssi

Sisaruskatraan vanhin, nyt 84-vuotias prinsessa Margaretha asuu tätä nykyä Iso-Britanniassa. Hän ihastui maahan asuttuaan siellä vuoden opintojensa jälkeen. Siellä hän myös rakastui brittiläiseen jazzmuusikkoon Robin Douglas-Homeen, joka esiintyi työkseen lontoolaisessa ravintolassa.

Vaikka Robin oli arvoltaan aatelinen, Ruotsin hovi ei katsonut hänen olevan sopiva kumppani prinsessalle niin sanotusti paheellisen ammattivalintansa takia. Kun nuori Robin saapui Margarethan perässä Tukholmaan, hänelle ilmoitettiin prinsessan olevan sairaana, eikä pari saanut enää tavata toisiaan. Robin joutui palaamaan takaisin Britanniaan, ja romanssi loppui siihen.

Margarethan veri veti kuitenkin takaisin saarivaltion suojiin. Vuonna 1963 hänen kerrotaan palanneen yhdeltä Lontoon-reissultaan muikeasti hymyillen. Syy selvisi pari päivää myöhemmin, kun prinsessaa kymmenen vuotta vanhempi brittiliikemies John Ambler saapui Margarethan kutsumana hoviin.

John ei ollut aatelinen, mutta hän käyttäytyi herrasmiesmäisesti ja oli suuren Atlas Express -firman johtaja. Tällä kertaa hovi katsoi, että prinsessa sai jatkaa tapailua.

Pari avioitui vuonna 1964, muutti pysyvästi Iso-Britanniaan ja sai kolme lasta. He erosivat vuonna 1996, mutta virallista avioeroa he eivät koskaan ottaneet. Prinsessa Margaretha jäi asumaan Britanniaan. John kuoli vuonna 2008.

Hovi ei hyväksynyt jääkiekkoilijaa

Margarethaa räväkämpi sisarus on 82-vuotias prinsessa Birgitta. Siinä missä isosiskoa on kuvailtu ujoksi ja yksityiseksi persoonaksi, Birgitta on toisesta ääripäästä: hänet tunnetaan hyvin tummasta rusketuksestaan, alas valahtaneista kaula-aukoista, turkiksista ja sisarusporukan näyttävimmistä koruista ja tiaroista.

Birgittaa ei tunnu kiinnostavan se, mitä muut hänen asuvalinnoistaan tai elämästään ajattelevat. Hällä väliä -asenne on saanut hänet näyttämään pahisprinsessalta, joka tekee mitä haluaa. Birgitta ei edes halua, että häntä kutsutaan hänen kuninkaalliseksi korkeudekseen tai prinsessaksi, vaan mieluiten etunimellä, kertoo Svensk Damtidning.

Birgitta ei viihdy Ruotsissa vaan on asunut jo kymmeniä vuosia Mallorcalla Espanjassa. Hän piipahtaa hyvin harvoin kotimaassaan ja perustelee sitä sillä, että hänen omat lapsensa ja lapsenlapsensa ovat hänelle tärkeämpiä kuin hovin velvollisuudet.

Jo nuorena Birgittaa tituleerattiin bileprinsessaksi. Myös hän on kokenut traagisen rakkauden, sillä opiskeluaikoina hänellä oli intohimoinen romanssi ruotsalaisen jääkiekkotähden Sven Johanssonin kanssa. Vaikka hovi torjui suhteen, se jatkui monta vuotta.

Vuonna 1961 Birgitta meni naimisiin saksalaisen prinssin Johann Georg von Hohenzollernin kanssa. Birgitta myös kääntyi tuolloin katoliseksi. Pari sai kolme lasta.

Ruotsin prinsessan ja Saksan prinssin rakkaus ei kuitenkaan kestänyt, vaan pari muutti erilleen vuonna 1990. Birgitta jäi tuolloin asumaan Mallorcalle ja Johann palasi takaisin kotikaupunkiinsa Müncheniin.

Kuten isosisko Margaretha, Birgittakaan ei koskaan virallisesti eronnut. Hänen puolisonsa kuoli vuonna 2016.

Nuoruudenrakastettu kuoli

Prinsessa Désirée, 81, on puolestaan ollut viime vuosina otsikoissa perintäriidan vuoksi. Désiréen mies, vapaaherra Niclas Silfverschiöld kuoli maaliskuussa 2017 ja herätti ruotsalaisten keskuudessa kohun jättäessään 56 miljoonan euron arvoiseksi arvioidun perinnön ainoastaan pojalleen. Hänen kaksi tytärtään eivät testamentin mukaan saaneet mitään, kertoo Expressen.

Désirée oli kuitenkin vanhemmista siskoistaan poiketen onnellisessa liitossa miehensä kuolemaan asti.

Prinsessa Désiréen kuvaillaan olevan ujo kuten isosiskonsa Margarethan. Myös Désirée on pienestä pitäen kammoksunut julkisia esiintymisiä eikä ole juurikaan antanut haastatteluita. Hänen suurimman haaveensa kerrotaan liittyvän siihen, että hän saisi elää yksityistä perhe-elämää.

Sisaruskatraasta läheisin Désiréelle on Birgitta, joka on häntä vain vuoden vanhempi. Désiréen kerrotaan jääneen aina räiskyvän Birgittan varjoon mutta tehneen sen mielellään.

Myös Désiréellä oli nuorena epäonnea rakkaudessa. Hänen tiedetään rakastuneen perheen ystäväpiiriin kuuluneeseen korkea-arvoiseen ruotsalaiseen aatelisherraan. Tämä kuitenkin sai surmansa hiihto-onnettomuudessa.

Désiréeltä kului kauan päästä murheen yli. Lopulta elämänkumppaniksi löytyi Niclas, jonka kanssa Désirée oli ollut pitkään ystävä ennen rakastumista. Désiréen kuninkaallista elämää vieroksuvasta asenteesta kertoo sekin, ettei hän huolinut häihinsä kuninkaallisia hevosvankkureita siirtyessään vihkimisen jälkeen suurkirkosta kuninkaanlinnaan. Désirée valitsi menopelikseen tavallisen auton korostaakseen sitä, että oli arvoltaan vapaaherratar eikä enää prinsessa.

Ystävyyden väärinkäyttö

Siskoista nuorin, nykyään 75-vuotias prinsessa Christina on puolestaan joutunut viime vuosina kohtaamaan rankkoja terveydellisiä haasteita. Joulukuussa 2010 hän kertoi Aftonbladet-lehdelle, että hänellä oli todettu aiemmin sinä vuonna rintasyöpä. Hänet leikattiin kolme kertaa, ja hänelle annettiin sytostaatti- ja sädehoitoa.

Rintasyövän jälkeen huonot uutiset eivät olleet ohi, sillä syksyllä 2016 Christina sairastui krooniseen leukemiaan. Ruotsin hovi tiedotti asiasta seuraavana vuonna. Sairauden vuoksi Christina muun muassa kävi läpi kemoterapian sekä rankat kantasoluhoidot.

Prinsessa Christina on siskoista ainoa, jonka aviomies on vielä elossa. Hän meni naimisiin ruotsalaisen liikemies Tord Magnusonin kanssa vuonna 1974. Parilla on kolme poikaa.

Vuonna 2012 Christina ja Tord joutuivat ikävän varkauden uhriksi. Muutamaa vuotta aiemmin pariskunta oli tutustunut yksin Ruotsiin tulleeseen maahanmuuttajanuorukaiseen. Etenkin Tordista oli tullut hyvin läheinen mentori pojalle. Hän oli auttanut tätä muun muassa saamaan töitä ja sopeutumaan yhteiskuntaan. Poika oli saanut mennä ja tulla pariskunnan kodissa kuin oma poika.

19-vuotiaana nuorukainen varasti prinsessa Christinalta muun muassa kuninkaallisia jalokiviä. Pariskunnan kotoa katosi arvoesineitä yhteensä 90 000 euron arvosta. Mies tunnusti varkauden Tordille. Oikeudenkäynnin jälkeen Tord kommentoi asiaa:

– Tämä on erittäin surullinen päivä. En tiedä, kuinka olemme jatkossa tekemisissä toistemme kanssa. Pidän hänestä edelleen valtavan paljon.

Vuonna 2018 Christina ilmoitti Dagens Nyheter -lehden haastattelussa jäävänsä eläkkeelle 45 vuoden työuran jälkeen. Hänestä oli tullut jo nuorena hovin kovin pr-kasvo, joka alkoi toden teolla ottaa vastuulleen julkisia esiintymisiä äitinsä ja isoisänsä kuningas Kustaa IV Aadolfin kuoltua 1970-luvulla.

– Olen ymmärtänyt, ettei elämä ole loputon. En halua olla sidoksissa moneen tahoon tulevaisuudessa, vaan nauttia siitä, mitä on, ja heistä, joita on ympärilläni, Christina sanoi.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjaa Ruotsin kuninkaalliset tänään (1971). Artikkeli on julkaistu Annassa 30/2019.