Kaarle Kustaa kohautti poikakommentillaan, mutta noloin paljastus kuningashuoneelle on ollut suhde poplaulajaan
Kaarle XVI Kustaa on omintakeinen monarkki, joka pienensi Ruotsin kuningashuonetta ja moittii edelleen kruununperimysjärjestykseen vuosikymmenet sitten tehtyä muutosta.
Camilla Henemarkin mukaan kuningas oli yksityisesti älykkäämmän oloinen kuin virallisissa tilaisuuksissa.
Kaarle XVI Kustaa on omintakeinen monarkki, joka pienensi Ruotsin kuningashuonetta ja moittii edelleen kruununperimysjärjestykseen vuosikymmenet sitten tehtyä muutosta.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saattaa olla äkkiväärän möläyttelijän ja jopa hieman yksinkertaisen ihmisen maineessa.
Mutta kuninkaallisena hän on aivan omaa luokkaansa, harvinaisuus, jollaisia tuskin enää tullaan näkemään. Ensinnäkin hän on Ruotsin pitkäaikaisin hallitsija, ja lisäksi hänellä on kummankin vanhempansa puolelta kuninkaalliset esi-isät neljässä sukupolvessa. Tätä pidettiin aikoinaan todellisen kuninkaallisen tunnusmerkkinä.
Hänen isänsä oli Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf ja äiti saksalaissyntyinen prinsessa Sibylla.
Parhaillaan Kaarle Kustaa viettää juhlavuotta, sillä syyskuussa tulee 50 vuotta siitä, kun vain 27-vuotiaasta Kaarle Kustaasta tuli Ruotsin kuningas.
Isättömänä kasvanut
Jännitys oli korkealla, kun vuonna 1945 kerrottiin, että prinsessa Sibylla oli jälleen raskaana. Syntyisikö perheeseen nyt viimein poika, joka takaisi kruununperimyksen? Perheessä oli jo neljä tytärtä, prinsessat Margaretha, Birgitta, Désirée ja Christina, mutta naisesta ei tuohon aikaan voinut tulla Ruotsin hallitsijaa.
Ultraäänikuvista ei ollut vielä tietoakaan, joten lapsen sukupuolta jouduttiin jännittämään syntymähetkeen asti.
”POIKA”, huusivat sanomalehtien otsikot vapunaattona 1946.
Tukholman Linnankirkossa 7. kesäkuuta pidetyssä kastetilaisuudessa lapsi sai nimekseen Carl Gustaf Folke Hubertus.
Pitkäikäisten Bernadottien suvusta oli tuolloin elossa neljä sukupolvea: maan kuningas Kustaa V, kruununprinssi Kustaa VI Aadolf, perintöprinssi Kustaa Aadolf ja pikkuprinssi Kaarle Kustaa.
Tammikuussa 1947 kuninkaallisen perheen ja koko Ruotsin elämä suistui tolaltaan. Perintöprinssi Kustaa Aadolf kuoli Kastrupin lentokentällä Kööpenhaminassa sattuneessa onnettomuudessa ollessaan palaamassa metsästysretkeltä Hollannista. Kaarle Kustaa oli vain yhdeksän kuukauden ikäinen.
Perheen sisällä surusta ja menetyksestä ei puhuttu. Tai niin pieni Kaarle Kustaa sen koki. Jälkeenpäin hän on kertonut, että surua käsiteltiin hiljaisesti ja yksinäisyydessä.
– Tiesin asiasta vähän, en mitään. En myöskään uskaltanut kysyä. Tunsin, että se oli tunteellinen alue, tabu, josta ei sopinut kysyä, Kaarle Kustaa sanoi TT-tietotoimiston taannoisessa haastattelussa.
Hän viittasi isättömyyden kokemukseensa puheessaan tsunamin jälkeen vuonna 2004.
– Moni lapsi on menettänyt vanhempansa tai molemmat. Tiedän, mistä puhun, sillä olen itse ollut sellainen lapsi. Tiedän, millaista on kasvaa ilman isää.
– Vaikka minulla oli moni asia hyvin, lapselle menetetty vanhempi on aina korvaamaton, kuningas totesi.
Etuoikeutetun kasvuvuodet
Prinsessa Sibyllan ja hänen viiden lapsensa elämä meni uusiksi jälleen vuonna 1950, kun kuningas Kustaa kuoli. Se tarkoitti, että nelivuotiaasta Kaarle Kustaasta tuli kruununprinssi ja perhe muutti pitkäaikaisesta kodistaan Hagan linnasta kuninkaanlinnaan Tukholman keskustaan.
Kaarle Kustaa on kertonut tv-haastattelussa lapsuudestaan sisarusparven pikkuveljenä.
– Heidän mielestään olin vähän kuin elävä nukke, he laittoivat minut lastenvaunuihin, ja se oli heistä tosi hauskaa.
Pikkuprinssille läheisin oli kolme vuotta vanhempi sisko Christina.
Elämä linnan muurien sisällä oli turvallista, mutta muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa prinssin aloittaessa koulun. Toisin kuin sisarensa, Kaarle Kustaa aloitti opintien oikeassa koulussa, mikä oli hänen äitinsä ajatus, kertoo Thomas Sjöberg kirjassaan Den motvillige monarken.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä 1953 hän aloitti koulutien Bromsin koulussa Tukholmassa. Lempiaineita olivat voimistelu ja puutyöt, joiden opettajasta Helmer Winnbergistä tuli pikkuprinssille tärkeä ja läheinen isähahmo.
Sjöbergin kirjan mukaan Kaarle Kustaa oli luonteeltaan ujo, mutta hänelle kehittyi varhain kyky erottaa falskius rehellisyydestä. Bernadotte-sukua vaivaava lukihäiriö hänellä havaittiin jo kouluaikana, ja hän sai siihen tukiopetusta.
Ylioppilaaksi Kaarle Kustaa pääsi Sigtunan humanistisesta oppikoulusta keväällä 1966. Ylioppilaslahjaksi hän sai ensimmäisen oman auton, vaaleansinisen Volvo 1800:n.
Autot ja kaikenlaiset kojeet ja laitteet ovat kiinnostaneet häntä pikkupojasta lähtien. Toinen tärkeä harrastus lapsena oli partio. Hän liittyi sudenpentuihin yhdeksänvuotiaana, ja hänen ensimmäisiä virallisia tehtäviään oli osallistua kymmenvuotiaana partioleirille.
Saatuaan koulun päätökseen Kaarle Kustaa aloitti sotilaskoulutuksen ensin laivastossa ja osallistui muun muassa maailmanympäryspurjehdukselle. Armeijan jälkeen hän jatkoi orientoivia opintoja Uppsalan ja Tukholman yliopistoissa, mutta ei suorittanut tenttejä eikä loppututkintoa.
Opintojen jälkeen 1960-luvun loppupuolella hän oli parikymppinen, monista etuoikeuksista nauttiva nuori mies. Siitä hän osasi tulevina vuosina ottaa ilon irti.
Kuninkaan jengi
Thomas Sjöberg kirjoittaa kirjassaan: ”60–70-luvun vaihteessa nuori Kaarle Kustaa oli suruton poikamies, jolla oli itsestään selvästi menestystä yökerhoissa ja naisten keskuudessa.”
Ajan uusi ilmiö oli ruotsalaislehdistön kasvava kiinnostus kruununprinssiä kohtaan. Lehdet julkaisivat hänestä valokuvia trendikkäiden tukholmalaisdiskojen tanssilattioilta, juhlista Rivieralta, purjehdusretkiltä. Hänen ympärillään pyöri kungagänget, kuninkaan jengi, joukko ruotsalaisia yläluokan nuoria aatelismiehiä ja raharikkaiden perheiden poikia.
Erityisesti lehtiä kiinnostivat tietysti hauskannäköisen kruununprinssin naisjutut. Romansseja tuli ja meni.
Kaarle Kustaa oli tavoiteltu poikamies, ja kuninkaanlinnaan saapui kasoittain kosintakirjeitä.
Kaarle Kustaa oli tavoiteltu poikamies, ja kuninkaanlinnaan saapui kasoittain kosintakirjeitä naimahaluisilta naisilta, kertoi Femina-lehti. Mutta hänen oikeat tyttöystävänsä – tai sellaisina pidetyt – löytyivät aivan hänen lähipiirisitään, ja usein he olivat entisiä koulutovereita.
Kuten Pia Degermark, jonka kanssa kruununprinssi ikuistettiin ensimmäisen kerran samaan kuvaan hiihtolomalla Storlienissä vuonna 1966.
– Sen suurempaa romanssia välillämme ei koskaan ollut, mutta päivällisillä istuin usein hänen vieressään, Degermark on sanonut.
Liv Porjé kuului pitkään Kaarle Kustaan lähipiiriin ja oli seuralainen tämän matkoilla ja juhlissa varhain 1970-luvulla. Useimmiten he kuitenkin tapasivat Porjén pienessä talossa Tukholman Djurgårdenilla. Porjé on edelleen miehensä kanssa kuninkaan hyvä ystävä.
Expressen-lehden mukaan pitkään kuviteltiin, että Charlotte Klingsporista tulisi Ruotsin kuningatar. Mutta kruununprinssin entisestä koulutoverista tulikin sittemmin kuningatar Silvian hyvä ystävä.
Pitkä salaseurustelu
Syyskuussa 1973 raikuliprinssin elämä vakiintui ja vakavoitui, kun isoisä, kuningas Kustaa VI Aadolf kuoli.
Alkoi Kaarle Kustaan aika. Tukholmassa 19. syyskuuta järjestetyt kruunajaiset olivat viralliset ja muodolliset, mutta kahden edeltäjänsä tavoin Kaarle Kustaata ei kruunattu; hän ei siis käyttänyt tilaisuudessa kruunua tai muita hallitsijanvallan symboleita. Arvovieraille pitämässään puheessa hän ilmoitti, että hänen tunnuslauseensa kuninkaana on För Sverige – i tiden, jonka suomeksi voi kääntää ajatuksella Ruotsin puolesta – ajan hengessä.
Kaarle Kustaan valtaannousun aikaan Ruotsi yhteiskuntana oli muuttumassa, ja häntä voi syystä kutsua uuden ajan hallitsijaksi. Ruotsin uuden hallitusmuodon myötä hallitsijalta vietiin iso osa valtaoikeuksista. Hänen roolinsa muuttui edustukselliseksi ja seremonialliseksi.
Mutta modernisoituva Ruotsi halusi säilyä kuningaskuntana. Maassa harkittiin 1970-luvulla siirtymistä tasavallaksi, mutta esimerkiksi Expressenin tuolloin tekemän kyselyn mukaan 75 prosenttia ruotsalaisista halusi, että maa jatkaa kuningaskuntana.
Ensimmäisen valtiovierailunsa tuore kuningas teki Norjaan lokakuussa 1974. Suomessa hän vieraili saman vuoden joulukuussa.
Samoihin aikoihin myös nuoren kuninkaan yksityiselämä oli ottamassa uutta suuntaa.
Syksy 1972 oli epäilemättä ollut Kaarle Kustaalle yhtä tunteiden vuoristorataa. Marraskuussa kuoli hänen äitinsä vain 64-vuotiaana. Ja muutamaa kuukautta aiemmin hän oli tavannut elämänsä naisen.
Münchenissä, Länsi-Saksassa järjestettiin elo–syyskuun taitteessa kesäolympialaiset. Kaarle Kustaa istui vieraana vip-katsomossa, ja saksalais-brasilialainen Silvia Sommerlath työskenteli vip-vieraitten kisaemäntänä.
Tarinan lopun me tiedämmekin.
Seurustelua kesti neljä vuotta, ja rakastavaiset joutuivat tapaamaan toisiaan naamioituneina aurinkolasein ja peruukein.
Häät vietettiin Bernadotte-suvun perinteisenä hääpäivänä 19.6. vuonna 1976. Tukholman keskustaan tapahtumaa saapui juhlimaan 180 000 ihmistä.
On kiinnostavaa, että Kaarle Kustaan äiti Sibylla ja hänen vaimonsa Silvia ovat molemmat syntyjään saksalaisia, tosin aivan erilaisista taustoista.
Sibylla oli kasvanut kuninkaallisissa piireissä jo lapsuudessaan Saksi-Coburg-Gothan prinsessana, kun taas Silvialle asema hovissa oli uusi ja varmasti ihmeellinen. Hän on kertonut saaneensa tukea miehensä sisarelta Christinalta ja erityisesti Tanskan kuningattarelta Ingridiltä, joka oli syntyjään Ruotsin prinsessa ja Kaarle Kustaan täti.
Vuosi häiden jälkeen heinäkuussa 1977 syntyi esikoistytär Victoria, vuonna 1979 Carl Philip ja vuonna 1982 Madeleine.
Lapsenlapsia kuningasparilla on nyt yhteensä kahdeksan. Syksyllä 2019 kuningas teki radikaalin päätöksen ja poisti prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset kuningashuoneen jäsenyydestä. Päätös tarkoitti muun muassa sitä, että lapset ovat edelleen prinssejä ja prinsessoita, mutta heitä ei enää puhutella kuninkaalliseksi korkeudeksi. He ovat yksityishenkilöitä, mutta säilyttivät paikkansa vallanperimysjärjestyksessä.
Aluksi tieto oli uutispommi, mutta sittemmin se on nähty modernina eleenä, jolla muun muassa pienennetään kuningashuoneen kustannuksia. Viime syksynä sama toteutettiin Tanskassa, tosin ei aivan yhtä tyylikkäästi kuin Ruotsissa. Vastaavaa ilmoitusta on odoteltu myös Englannin kuningas Charlesilta.
Kohuja
Puoli vuosisataa kestäneen valtakautensa aikana kuningas Kaarle Kustaa on aika ajoin töppäillyt tavalla, joka hänen asemassaan tuntuu enemmän kuin erikoiselta.
Ensimmäinen otsikoita nostattanut kohu syntyi vuonna 2004, kun kuningaspari vieraili Bruneissa itsevaltaisen sulttaanin Hassanal Bolkiahin vieraana. Visiitin jälkeen Kaarle Kustaa kuvaili Bruneita esimerkilliseksi ja kehui maan avoimuutta sekä hallitsijan läheistä ja tiivistä suhdetta kansaansa. Kuninkaan kommenteista syntyi vakavin nyky-Ruotsin monarkiaa ravistellut kriisi.
Vuonna 2010 ilmestyi sitten Thomas Sjögrenin kirja Den motvillige monarken, jonka paljastukset saattoivat kuninkaan miltei vastenmieliseen valoon.
Vuosikaudet kuningas ja hänen kuningasjenginsä pyörivät seksi- ja stripteaseklubeilla ympärillään nuoria, puolialastomia tyttöjä.
Molemmat tiesivät, että kaikki oli romanttista haaveilua.
Kuningasparin kannalta nolointa ja surullisinta oli paljastus, että kuninkaalla oli ollut suhde Army of Lovers -yhtyeen solistin Camilla Henemarkin kanssa 1990-luvun lopulla. Kirjan mukaan kuningas oli rakastunut kuin koulupoika, ja pariskunta unelmoi muuttavansa yhdessä kaukaiselle eksoottiselle saarelle, vaikka molemmat tiesivät, että kaikki oli romanttista haaveilua.
Suhde kesti vuoden verran. Henemark tiesi, että kuningatar Silvia tiesi suhteesta, joka ilmeisesti päättyi lopulta Henemarkin aloitteesta.
Kuningas on kommentoinut kirjan tietoja vain lyhyesti: perhe päätti kääntää sivua ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Tuoreimman hämmingin kuningas synnytti aivan juhlavuotensa alussa tammikuussa. Sveriges sista kungar -dokumentissa (Ruotsin viimeiset kuninkaat) kuningas kommentoi kruununperimysjärjestyksen muutosta vuonna 1980, jolloin Carl Philip menetti oikeutensa kruunuun, ja se siirtyi Victorialle.
– Poikani oli syntynyt, ja sitten yhtäkkiä muutetaan niin, että hän menettää kaiken. Minusta se on aika merkillistä, kuningas sanoi.
– Vanhempana ajattelen, että se oli hirveää.
Jälkeenpäin kuningas joutui selittämään sanojaan. Kuningashuone julkaisi Facebook-päivityksen, jossa kuningas sanoi, ettei halunnut kritisoida Victoriaa tai naispuolista hallitsijaa.
Sydänleikkaus
Vuonna 1969 ruotsalainen Vecko-Journalen pääsi haastattelemaan nuorta kruununprinssiä. Toimittaja tiedusteli, eikö ollut uhraus, että aina joutuu tekemään, mitä muut ihmiset vaativat? Onko prinssin koskaan tehnyt mieli luopua kruunusta?
–Ei koskaan. Kuninkuushan on ikään kuin perhetraditio. Minut on kasvatettu siihen, katson vain eteenpäin. On velvollisuuteni nousta valtaistuimelle ja istua sillä niin pitkään kuin kansa haluaa, prinssi vastasi.
Velvollisuus ja velvollisuudentunto ovat ominaisuuksia, joista kuninkaalliset usein puhuvat.
Eikä kuninkaalla vieläkään ole suunnitelmissa luopua tehtävästään. Hänen mielestään monarkia on kuin perheyritys, joka siirtyy aikanaan seuraavalle sukupolvelle.
Mutta siirron aika ei ole vielä. Kuningas on 77-vuotias ja hyvässä kunnossa. Keväällä tehty sydänleikkaus meni hyvin, ja hän viettää juhlavuottaan täysissä voimissa. Myös kansansuosio on vakaa. Keväisen mielipidekyselyn mukaan monarkian, kuningashuoneen ja myös kuninkaan oma suosio ovat korkealla.
Jos Kaarle Kustaan luonnetta tai persoonaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi ristiriitainen. Hän on toisaalta moderni, toisaalta konservatiivi. Hallitsijana hän edustaa uutta aikaa, sillä hän kasvoi modernissa ruotsalaisessa kansankodissa toisin kuin aristokraattisessa Ruotsissa hallinneet edeltäjänsä.
Haastatteluissa ja dokumenteissa Kaarle Kustaa on usein muodollinen ja tuntuu harvoin sanovan suoraan, mitä oikeasti ajattelee. Poikkeuksen tekevät hänen joulupuheensa, joista ensimmäisen hän piti jouluna 1973 vain muutama kuukausi valtaannousun jälkeen.
Joulupäivänä televisioiduissa puheissa kuningas on lämmin ja sympaattinen ja tuntuu puhuvan suoraan tv-katsojalle.
Ruotsin kansallispäivänä kesäkuussa juhlittiin merkkitapahtumaa, sillä tuolloin tuli kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin ensimmäiseksi kuninkaaksi.
Juhlapuheessaan Kaarle Kustaa muistutti, että sitten Kustaa Vaasan päivien Ruotsia on asuttanut 20 sukupolvea.
– Se saattaa kuulostaa paljolta. Mutta kun asiaa hieman miettii, huomaa, että se on melkein päinvastoin. Minun ikäiseni ihminen on saattanut kohdata kuusi näistä sukupolvista, kuningas sanoi.
Näin hän asetti ajan kulun kiinnostaviin mittasuhteisiin.
Ja ajan suunta on eteenpäin. Se näyttää, milloin on seuraavan sukupolven vuoro.
Lähteet: britannica.com, dailymail.co.uk, expressen.se, femina.se, kungahuset.se ja Thomas Sjöberg: Den motvillige monarken
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous