Neljä vuotta yksin elänyt Bettina Sågbom voisi jo lähteä treffeille: ”Entä jos siitä syntyy jotakin draamaa?”
Neljä vuotta miehensä kuoleman jälkeen toimittaja Bettina Sågbom-Ek voisi jo ajatella uutta suhdetta. Kiintyminen kuitenkin pelottaa häntä. Osaisiko hän olla hoivaamatta liikaa? Entä jos syntyisi jotakin draamaa?
Neljä vuotta miehensä kuoleman jälkeen toimittaja Bettina Sågbom-Ek voisi jo ajatella uutta suhdetta. Kiintyminen kuitenkin pelottaa häntä. Osaisiko hän olla hoivaamatta liikaa? Entä jos syntyisi jotakin draamaa?
Bettina Sågbom-Ek, 58, on juuri ratkaissut pulman, miten hän pukeutuu, kun menee vastaanottamaan Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristiä. Tasavallan presidentti myönsi hänelle kunniamerkin viime itsenäisyyspäivänä, ja tavatessamme edessä on Ylen järjestämä kahvitilaisuus palkituille työntekijöille.
– Kysyin puvustamosta, mikä on sopiva asu. Etiketin tuntevat asiantuntijat sanoivat, että jakkupuku on hyvä.
Bettina on helpottunut. Hänen ei tarvitse lähteä kaupungille etsimään uutta vaatetta, sillä työhuoneen kaapissa on aina jakkupuku odottamassa. Sitä hän tarvitsee, kun studioon tulee vieraita haastateltavaksi tai hän lähtee tekemään suoraa lähetystä jostakin uutistapahtumasta.
Svenska Ylen toimittajana Bettina työskentelee pääsääntöisesti radiossa. Hänet muistetaan myös 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen valoisasti hymyilevänä televisiotähtenä. Tuolloin Bettina teki useita Venla-palkittuja ohjelmasarjoja, kuten Bettina S., Bettina S. muilla mailla ja Bettina kiertueella. Myöhemmin hän juonsi muun muassa Min morgon -aamuohjelmaa.
Erityistä on, että ruotsinkielisenä toimittajana Bettina on aina ollut myös suomenkielisen yleisön suosikki. Moni eli vahvasti mukana hänen surussaan, kun hänen puolisonsa Tomas Ek menehtyi syöpään neljä vuotta sitten.
Bettina hymyilee edelleen hieman haikeasti sanoessaan, että vaikein suru on takana.
– Ilmeisesti olen toipunut, mitä toipuminen sitten tarkoittaakin.
”Ihailen todella niitä naisystäviäni, jotka yksin jäätyään ovat uskaltaneet heittäytyä ja löytäneet uuden kumppanin. Wau! Heidän elämänsä näyttää usein tosi mukavalta.
Olen aina ollut ihminen, joka kiintyy helposti vähän kaikkeen: ihmisiin, eläimiin, taloon, veneeseen. Olen kiintynyt jopa autooni. Tomas oli samanlainen. Itkimme molemmat, kun myimme vanhan purjeveneemme ja sitä tultiin hakemaan. Olen hyvin sentimentaalinen.
Tomaksen kuoleman jälkeen minusta on tullut vähän tunnevammainen. En jaksaisi enää mitään draamaa, ja siksi pelkään uusiin ihmisiin kiintymistä.
Välillä ystäväni sanovat, että he tuntevat kivan miehen, joka minun kannattaisi ehdottomasti tavata, mutta minulla on jarru päällä. Keksin aina hyvän selityksen, miksi en nyt voi lähteä minnekään tai tavata ketään. Oikeasti en uskalla, sillä pelkään, että kiinnyn ja sitten tulee jotakin draamaa. Ei ole hyvä, että jarruttelen, sillä en ole vielä niin kovin vanha. Voisin löytääkin jonkun.
Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut
Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.
Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.
KirjauduMikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.
TilaaPulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.
Kommentit
Erittäin hyvä oivallus. Me 55+ emme ehdoin tahdoin halua joutua mihinkään uuteen draamaan uuden kumppanin löytymisen myötä. Pahinta olisi joutua uuden mahdollisen puolison tai kumppanin omaishoitajaksi. Kyllä tässä iässä on itsesuojeluvaistoa myös pysyä sinkkuna. Sinkkuna saa olla omien vaivojensa kanssa. Se että tähän yhdistyisi vielä jonkun toisen vaivat, sitä en missään tapauksessa tulisi enää kestämään. Omissakin vaivoissa on riittävästi. Joten ikääntyessä uuden suhteen rakentuminen sisältää niin paljon riskejä, että yksineläminen on vaan parasta. Itselläni on myös läheiset aikuiset lapset, joten tukiverkostoa onneksi on. Mikään ongelma yksinäisyys, siis kumppanittomuus, ei itselleni ole. Päinvastoin se on helpotus.
Kommentit
Erittäin hyvä oivallus. Me 55+ emme ehdoin tahdoin halua joutua mihinkään uuteen draamaan uuden kumppanin löytymisen myötä. Pahinta olisi joutua uuden mahdollisen puolison tai kumppanin omaishoitajaksi. Kyllä tässä iässä on itsesuojeluvaistoa myös pysyä sinkkuna. Sinkkuna saa olla omien vaivojensa kanssa. Se että tähän yhdistyisi vielä jonkun toisen vaivat, sitä en missään tapauksessa tulisi enää kestämään. Omissakin vaivoissa on riittävästi. Joten ikääntyessä uuden suhteen rakentuminen sisältää niin paljon riskejä, että yksineläminen on vaan parasta. Itselläni on myös läheiset aikuiset lapset, joten tukiverkostoa onneksi on. Mikään ongelma yksinäisyys, siis kumppanittomuus, ei itselleni ole. Päinvastoin se on helpotus.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous