Ville Asikainen nojaa kaiteeseen full drag-meikissä.
Vanhoillislestadiolaisuus oli iso osa Ville Asikaisen elämää, mutta hänen oli silti irtauduttava siitä.
Ihmiset

Ville Asikainen halusi meikata ja tanssia, sen vuoksi hänen oli lähdettävä uskonnollisesta yhteisöstä: ”Irtautumisessa pitää tietyllä tavalla luoda identiteetti uudelleen”

Ville Asikainen eli nuorempana kahden maailman välissä. Hän halusi meikata ja tanssia, mutta vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä se ei ollut sallittua. Oli irrottauduttava tutusta ja turvallisesta, jotta hän voisi vihdoin toteuttaa itseään.
Teksti: Janna Nousiainen Kuvat: Janna Nousiainen

Näyttävästi pukeutunut esiintyjä tanssii videolla rytmitietoisesti kappaleen tahdissa. Yleisö hurraa ja osoittaa suosiotaan. Lavalla Ville Asikainen, 21, on hyvästä rytmitajustaan kehuja saava drag-artisti Miss Lumiere. Rytmitaju tulee Villeltä luonnostaan, vaikka hän ei pienenä saanut edes kuunnella rytmillistä musiikkia. Hän nimittäin kasvoi vanhoillislestadiolaisessa perheessä.

Lapsuus oli Villen mielestä rauhallinen ja rakastava. Oulussa sijaitsevan omakotitaloalueen lapsien kesken oli aina menoa ja meininkiä, eikä leikkimisestä meinannut tulla loppua. Vanhemmat eivät käyttäneet alkoholia, kotona ei kuunneltu rytmillistä musiikkia tai katsottu televisiota. Se välillä kummastutti ei-uskonnollisesta perheestä tulevia koulukavereita. Villelle se oli kuitenkin normaalia.

Yläasteella Ville alkoi kyseenalaistaa asioita ja ryhtyi kurkottelemaan vanhoillislestadiolaisen kuplan ulkopuolelle. Samoihin aikoihin hän myös havahtui siihen, että oli itse jollain lailla erilainen kuin muut. Hän halusi kuunnella musiikkia ja meikata.

Sen lisäksi Ville myös tykkäsi pojista, mikä ei ollut uskonnollisessa yhteisössä sallittua.

– Havaitsin sen pienenä jo. Muistan, kun kirjoitin päiväkirjaani joskus viidennellä luokalla, että minä tykkään pojista, Ville kertoo.

Mielessä oli kuitenkin pelko siitä, mitä vanhemmat ja muut ajattelisivat.

Ville Asikainen erosi vanhoillislestadiolaisuudesta 16-vuotiaana

Taustalla soi Lady Gagan Born this way -kappale. Yläasteikäinen Ville kuuntelee sitä salaa ja laittaa sanat Googlen kääntäjään. Kappaleessa kannustetaan rakastamaan itseään juuri sellaisena kuin on. Sen sanoma teki Villeen heti vaikutuksen.

– En tiennyt silloin, että minäkin voin olla, mitä haluan. Se on voimabiisini ja kuuntelen sitä silloin, kun tarvitsen voimaa.

Lue myös: ”Surun suostakin on noustu biisin voimalla!” – lue Annan lukijoiden koskettavat tarinat omista voimabiiseistään

Saman kappaleen tahtiin Ville myös opetteli tanssimaan. Hän katsoi Lady Gagan näyttäviä esityksiä ja yritti opetella niitä itsekseen. Tanssitunneille ei uskonnon takia ollut asiaa. Kun koulussa ohjelmassa oli tanssia, keksittiin Villelle ja muille vanhoillislestadiolaisille lapsille jotain muuta tekemistä. Yläasteella Villeä harmitti, kun muut oppilaat osallistuivat itsenäisyyspäivän tansseihin, mutta hän saanut.

Lopulta, vuoden 2015 syksyllä, 16-vuotias Ville päätti jättää uskonnollisen yhteisönsä. Hänen oli tehtävä se, jotta hän voisi elää omanlaistaan elämää.

– Harteiltani putosi todella paljon painoa ja olo oli huojentunut. Totta kai myös pelotti sanoa ääneen se, mistä olin jo haaveillut vähän aikaa. Se on iso päätös, koska vanhoillislestadiolaisuus oli joskus iso osa minua. Irtautumisessa pitää tietyllä tavalla luoda identiteetti uudelleen.

Päätös suretti Villen vanhempia, mutta he ovat silti aina hyväksyneet poikansa sellaisena kuin hän on.

– Olen saanut todella hyvät vanhemmat ja perheen. He ovat ottaneet niin paljon pommeja minulta, mutta he kumminkin rakastavat ja pitävät minua omana poikanaan vieläkin.

Päätös suretti Villen vanhempia, mutta he ovat silti aina hyväksyneet poikansa sellaisena kuin hän on.

”Ei ketään kasvateta homoksi”

Muu uskonnollinen yhteisö ei aina ole suhtautunut yhtä ymmärtäväisesti. Viimeisen kerran Ville kävi Suviseuroissa vuoden 2016 kesällä. Värjätyssä tukassa oli äidin tekemä ranskanletti, mikä aiheutti kummastusta.

– Muistan, kun kävelin siellä ja ihmiset huutelivat homoa ja heittelivät minua lastuilla. Aluksi säikähdin sitä todella paljon, mutta jossain kohtaa myös tykkäsin siitä huomiosta. Tajusin, että olen oikeasti erilainen ja muut käyttivät siihen näin paljon energiaa, että he huutelivat ja supisivat.

Silloin Ville ei ollut vielä avoimesti kertonut homoudestaan. Vanhemmilleen hän kertoi siitä vasta vuoden 2016 syksyllä.  Jännitys oli niin kovaa, ettei Ville pystynyt syömään. Kerrottava kuitenkin oli.

– Äiti oli juuri menossa nukkumaan, kun sanoin, että minulla on asiaa. Hän kysyi, että onko jotain sellaista, mitä haluat kertoa yötä vasten. Vastasin, että on, Ville muistelee.

Yllättynyt Villen äiti ei ollut, olihan hän jo asiaa aavistellut. Molemmat vanhemmat ovat myös aina seisseet Villen takana, jos muu uskonnollinen yhteisö on supissut tai kritisoinut heidän poikaansa. Osa ihmisistä kritisoi myös Villen vanhempia, koska nämä olivat ostaneet aikoinaan pojalleen sellaisia leluja, joiden jotkut katsoivat kuuluvan tytöille.

Jossain vaiheessa Ville koki siitä katkeruutta.

– Minun toimintani ja valintani eivät ole kytköksessä vanhempiini. He ovat kasvattaneet minut kuten kaikki muutkin perheenjäsenemme, ei ketään kasvateta homoksi.

Lavalla Ville Asikainen on Miss Lumiere

Elämä vanhempien siipien alla Oulussa oli turvallista, mutta Villen unelmille Oulu tuntui liian pieneltä. Sen vuoksi hän muutti vuonna 2019 Helsinkiin, missä hän toivoi saavansa viimein elää juuri sellaista elämää kuin mistä haaveili.

Koska rytmillinen musiikki, tanssiminen ja meikkaaminen olivat olleet Villelle aiemmin kiellettyjä, ei uran aloittaminen esiintyvänä drag-taiteilijana ollut kovin helppoa. Se oli ja on kuitenkin juuri sitä, mitä Ville haluaa tehdä. Kiinnostus heräsi, kun hän ensi kertaa näki videolla Jayden Marsin eli Aarni Mikkolan tekemässä drag-meikkiä.

– Älysin, että haluan esiintyä ja tykkään meikata, mutta en osaa laulaa – tässähän on se, mitä haluan tehdä!

Vaikka Ville oli jo meikannut aiemmin, vaati harjoittelua, että oppi tekemään näyttävän drag-meikin. Apua hän sai onneksi kavereiltaan ja heidän kanssaan hän harjoittelikin luomivärien ja kulmakarvojen tekemistä. Kulmien meikkaaminen tuottaa kuitenkin edelleen vähän hankaluuksia.

Ville Asikainen eli Miss Lumiere istuu peilin edessä ja laittaa huulipunaa.

Peruukissa ja täydessä meikissä Ville Asikainen on Miss Lumiere, jonka avulla hän voi tuoda esiin feminiinistä puoltaan.

Etenkin aluksi näyttävät meikit ja drag-taide aiheuttivat kummastusta vanhoissa, uskonnollisissa piireissä.

– On tietynlainen paine lähteä toteuttamaan omanlaista juttuaan. Sitä mietti, mitä yhteisössä ajatellaan. Siellä on ollut ihmetystä, miksi Ville on mekko päällä.

Villen halu tehdä ja esiintyä on kuitenkin niin kova, ettei hän ole välittänyt muiden supinoista. Lavalla Miss Lumierena Ville kokee olevansa elementissään. Silloin hän saa toteuttaa feminiinisempää puolta itsestään – sitä, jonka hän joutui pitkään tukahduttamaan.

”Koen, että olen nykyään vahvempi”

Vaikka Ville Asikainen on jättänyt vanhan yhteisönsä, ei hän silti halua mustamaalata vanhoillislestadiolaista elämäntyyliä. Jonain päivänä hän aikoo ehkä vielä osallistua Suviseuroihinkin.

– Koen, että olen nykyään vahvempi, enkä usko, että kukaan uskaltaisi enää tulla huutelemaan minulle.

Katkera Ville ei halua olla, vaikka on joutunutkin kokemaan syrjintää ja ennakkoluuloja vanhassa yhteisössään.

– Siinä yhteisössä on paljon hyvää, en sano, että kaikki olisi huonoa. Jos olisin ollut onnellinen siellä, olisin siellä vielä. Monesti ajatellaan, että eronneet vanhoillislestadiolaiset olisivat katkeria. Myös minä olen joskus ollut, mutta nykyään olen asettunut niiden asioiden yläpuolelle ja jättänyt ne taakseni.

Villen viesti itselleen ja muille on selkeä: on tärkeää olla oma itsensä.

– On ihan sama, mitä teet, kunhan se ei satuta ketään muuta. Voit olla ihan mitä vaan, ei kannata pelätä sitä. Et menetä arvoasi, kun toteutat itseäsi. Joten mene ja tee!

X