Kauppakeskusten prinsessa: Tätä on Miss Suomi Rosa-Maria Ryytin arki

Aikoinaan missit olivat A-luokan julkkiksia. Sitten säihke karisi. Vietimme alkusyksyllä päivän Miss Suomi Rosa Maria Ryytin seurassa ja otimme selvää, millaisissa voimissa missi-instituutio on nyt. Tarvitaanko missejä enää?

Miss Suomen vartalo syynissä

Nyt keskitytään pakaroihin. Hiuslisäkkeellä tuuhennettu ponnari heilahtelee rytmikkäästi puolelta toiselle, kun Rosa-Maria Ryyti harppoo kuntosalin lämmittelylaitteessa. Kello on aamukymmenen, ja hallitsevan Miss Suomen työpäivä on juuri käynnistynyt.

Asiaan vihkiytymättömän silmin Rosa-Marian takalistossa, tai kropassa ylipäätään, ei ole mitään korjattavaa. Kokonaisuutta on helppo arvioida, sillä sukkahousuntiukat treenitrikoot ja pikkutoppi paljastavat jokaisen kurvin ja kaarteen. 63 kiloa on asettunut 178-senttiseen varteen sangen sopusuhtaisesti.

Mutta ammattilainen näkee toisin. Heti kruunajaisten jälkeen entinen missiemo Marjo Sjöroos moitti, että tuoreen missin lantio on rinnanympärykseen nähden liian leveä.

Tätä epäsuhtaa lähdettiin korjaamaan tv:n dieettiohjelmista tutun personal trainerin Satu Kalmin johdolla. Nyt hän vahtii haukkana vieressä, kun Rosa-Maria tekee haarakyykkyjä, pakarapotkuja ja lantion nostoja.

– Tähtäimessä on Miss Universum -kisa, joten emme rakenna lihasmassaa. Mutta paketin täytyy olla sopivan tiivis. Pari kiloa rasvaa täytyy polttaa syksyn aikana. Pääfokus on pakara–takareisiosastossa, kuntosalikenraali toteaa.

Missin uurastusta säestävät taustalta kuuluvat ”uuh” ja ”ooh” -voihkaisut. Ei, ääni ei kuulu kiihkeälle fanille. Tatuoitu miehenjärkäle siellä vain antaa kaikkensa jalkaprässissä. Ja tuijottaa tiukasti kattoon.

Rosa-Maria saa pyllistellä vieressä ihan rauhassa. Mahtavatko salilla olijat tietääkään, että tässä treenaa hallitseva Miss Suomi? Kiinnostaako se edes ketään?

Ennen misseissä oli glamouria

Ennen misseys oli lähes varma matkalippu menestykseen. Anne Pohtamo, Merja Tammi, Johanna Raunio, Riitta Väisänen, Armi Aavikko, Anna-Liisa Tilus… vielä 1970- ja 1980-luvuilla missit olivat A-luokan julkkiksia. Työssä oli säihkettä ja glamouria.

Suomalainen naiskauneus menestyi myös maailmalla: Pohtamosta tuli Miss Universum, Tammesta Miss Young International Beauty ja Väisäsestä Miss Eurooppa. Heistä sukeutui kansan rakastamia kiintotähtiä, joiden elämää seurataan edelleen.

Noihin aikoihin missin valinta oli mediatapaus. Annassakin oli pitkään perinteenä, että voittajakolmikko kutsuttiin kruunausta seuraavana aamuna studiolle muuttumisleikkiin kansijuttua varten. Käytännöstä luovuttiin 2000-luvun alussa. Viimeksi hallitseva Miss Suomi on päässyt Annan kanteen vuonna 2006.

Vielä 1990-luvulla missit pysyivät otsikoissa. Tanja Vienosen, Tarja Smuran ja Lola Odusogan edesottamuksissa riitti uutisoitavaa.

Sitten kiinnostus hiipui. Alkoi voimistua käsitys, että missi-instituutio on vanhanaikainen, naista esineellistävä ja tarpeeton. Enää oikeastaan vain iltapäivälehdet raportoivat missien tekemisistä.

Missi-instituution pohjakosketus

Myös säihke karisi. Missikiertueella tyttöjä kuljetettiin kuin karjalaumaa ja heidät vietiin epämääräisiin kuppiloihin esiintymään puolipukeissa humalaisen yleisön eteen. Glamouria oli paljon enemmän vaikkapa Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa.

Pohjakosketus koettiin vuonna 2011, jolloin Pia Pakarinen luopui kesken kauden kruunustaan. Suorassa lähetyksessä, kyynelehtien.

– Valitettavasti joudun ilmoittamaan, että mä en pysty jatkamaan tätä illuusiota. Ihmiset luulee, että se (misseys) on ihanaa ja hienoa, mutta todellisuus on sitä, että ne (missiorganisaatio) ei välitä, Pakarinen tilitti.

Seuraavana vuonna MTV3 ilmoitti lopettavansa Miss Suomi-kisojen televisioinnin kannattamattomana.

Hätiin tuli vaatekauppias Sunneva Kantola. Kun Marjo Sjöroos kertoi tammikuussa 2010 lopettavansa missiemon hommat, Kantola pirautti missikeisari Eino Makuselle ja ilmoitti voivansa astua tilalle. Hänellä oli selkeä missio:

– Halusin nostaa missit sille tasolle, jolla he olivat 1980-luvulla.

Rosa-Maria Ryytiä pitäisi kohdella kuin prinsessaa

Missin työpäivä jatkuu kampaamossa, jossa Rosa-Marialle laaditaan juhlakampaus iltapäivän kuvauksia varten. Sponsoroitu kampaaja kuuluu missin luontoisetuihin, samoin kuin vaatteet, meikit ja korut.

Sillä aikaa, kun missiä kiharretaan, Sunneva kertoo suuntalinjoistaan.

– Koska Suomessa ei ole kuninkaallisia, missit ovat meidän prinsessojamme. Heitä pitää myös kohdella kuin prinsessoja.

Tätä varten Sunneva perusti yhtiökumppaneineen missitoimiston, jonka palveluihin missikolmikko voi turvautua 24/7: Missä sovittu keikka on? Miten sinne pääsee? Mitä laitan päälle? Emot auttavat ja neuvovat.

– Jos hätä tulee, soittaa saa vaikka keskellä yötä. Ja on soitettukin, Sunneva kertoo.

Muitakin uudistuksia tehtiin. Välillä viikon mittaiseksi kutistunut missikiertue kestää nyt kuukauden. Esiintymisiä ei enää buukata räkälöihin, vaan tasokkaisiin yökerhoihin. Ennen tytöt joutuivat itse väkertämään meikkinsä ja kampauksensa, nyt missibussissa kulkee mukana viidentoista ihmisen henkilökunta.

Kiertueen aikana vietetään viikko Turkissa, jossa missikymmenikkö saa aina maailmantähtien kohtelun.

– Paikalliset kuvernöörit tulevat tervehtimään, television kuvausryhmä kulkee kannoilla ja vartijat ovat ympärillä jatkuvasti.

Missin pitää osata käyttäytyä

Missin oletetaan olevan valitsemishetkestään asti sujuva juontaja ja tuote-esittelijä, ammattitaitoinen malli sekä sanavalmis haastateltava. Siksi kokelaita koulitaan tulevaan tehtävään koko kuukauden ajan. Viime keväänä Leena Sarvi opasti stailauksessa, Jutta Gustafsberg kuntoilussa. Some-kouluttajat, median edustajat ja pr-ihmiset kertoivat, miten julkisuudessa toimitaan.

Myös etikettiä ja käytöstapoja opiskellaan. Missi pääsee edustamaan arvokkaisiin tilaisuuksiin, joissa pitää tuntea pukeutumiskoodit ja tietää, mitä ruokailuvälinettä kulloinkin käytetään.

– Korostan tytöille hyvän käytöksen merkitystä. Pitää olla koko kansan missi, sydämellinen ja helposti lähestyttävä elovenatyttö. Pitää hymyillä, Sunneva sanoo.

– Rosa-Maria on juuri sellainen, aito ja nauravainen.

Puhutaanko nyt samasta ihmisestä? Seinän takana Miss Suomi istuu kampaajantuolissa kännykkäänsä uppoutuneena ja näyttää lähes vihaiselta. Tervehdyksen jälkeen hän ei ole sanonut vierailleen oikeastaan sanaakaan. No, ehkä hän on ujo.

Kukaan ei tunnistanut missiä

Takavuosina misseys oli tuottoisa pesti. Usein Miss Suomi ansaitsi vuoden aikana sen verran että pystyi ostamaan yksiön Helsingistä. Enää sellaisiin tienesteihin ei ylletä. Nykymissin bruttovuositulot vaihtelevat Sunneva Kantolan mukaan 20 000 ja 50 000 euron välillä. Verotietojen mukaan taas esimerkiksi vuoden 2013 Miss Suomi Lotta Hintsa tienasi 2 535 ja vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak 3 596 euroa. Finnartist Oy:n hallituksen puheenjohtajan Eino Makusen ansiotulot vuonna 2013 olivat 29 716 ja pääomatulot 8 991 euroa.

Ennen missit olivat työntekijöitä Miss Suomi -kilpailun omistavan Finnartist Oy:n palkkalistoilla. Nyt missistä tehdään heti yrittäjä: hänelle perustetaan toiminimi ja hänet ohjataan luotettavan kirjanpitäjän hoiviin. Finnartist myy edelleen keikat ja pidättää tietyn prosentin missin tuloista.

Sunneva sanoo painottavansa suojateilleen, että oikeastaan koko missivuosi on työhaastattelu.

– Kun tyttö menee keikalle, on hänestä itsestään kiinni, poikiiko se lisää työtä. Vuoden aikana luodaan kontaktit, sen jälkeen ovi on auki maailmalle. Tytöstä voi tulla mitä tahansa, vaikka ministeri.

Mutta keitä missi enää kiinnostaa? Suomi on tässäkin asiassa jakautunut kahtia. Pääkaupungin punavihreässä kuplassa misseys on tosi hohhoijaa. Pysäytimme Helsingin kaduilla viisi ihmistä ja kysyimme tuoreen missin nimeä. Yksikään ei tiennyt.

Mutta Kehä kolmosen takana suhtautuminen muuttuu.

– Helsingissä asuu 500 000 ihmistä, tuolla muualla 4,5 miljoonaa, Sunneva muistuttaa.

– Viimeksi, kun missikiertueella oli Mikkelin tyttö, paikalliseen kauppakeskukseen kerääntyi 3 000 katsojaa. Myös esimerkiksi Lahden ja Hämeenlinnan kauppakeskuksissa oli täyttä.

Eräänlainen erikoisuus on Hallikaisen rautakauppa Virolahdella. Se tilaa joka vuosi hallitsevan Miss Suomen kevätmessujensa vetonaulaksi. Myös Viking Linen perinteinen missiristeily on aina loppuunmyyty.

– Laivahenkilökunta on sanonut, että edes Paula Koivuniemi ei vedä yhtä hyvin väkeä.

Ei mutta, nyt pitää lähteä hankkimaan lounasta, Sunneva havahtuu. Hän kyselee Rosa-Marialta toiveita. Missi nostaa katseensa puhelimen näytöltä:

– Mikä vaan käy.

Ilmeisesti valmentajan laatimaa ruokavaliota ei vielä tarvitse noudattaa ihan pilkuntarkasti.

Misseys on Rosa-Marialle ponnahduslauta

Kampaamotuolista noustessaan Rosa-Maria Ryyti on täräyttävä ilmestys. Korkokengät kohottavat hänen päänsä 190 sentin korkeuteen. Yläluomella on paksu viiva kajalia ja ripsissä tuhdisti tuuhennosta. Tämä on missin normaali päivämeikki.

Hämmentävä vaikutelma vahvistuu, kun missi avaa suunsa. Sieltä putoilee väkevää Oulun murretta.

Rosa-Maria on halunnut missiksi nelivuotiaasta. Silloin hän katseli kisoja äitinsä kanssa ja hurmaantui kultaisesta valtaistuimesta. Sari-äiti, tyttönimeltään Taka-Eilola, ylsi Miss Suomi -kilpailussa aikoinaan semifinaaleihin.

– Pienenä misseys tarkotti lähinnä sitä, että saa olla nättinä kruunu päässä. Nyt aattelen, että tämä on ponnahuslauta työelämään, Rosa-Maria sanoo ja vilkaisee minua silmiin, ensimmäisen kerran päivän aikana.

– Mää olen aina halunnu tehä jotaki erikoista. Viiheala, mallintyöt ja pr-hommat kiinnostais.

Millainen esikuva haluat olla nuorille tytöille?

– Semmonen, joka uskaltaa olla oma ittesä. Instagramit ja facebookit luo ihan hirveitä paineita. Multa ei löydy herutuskuvia, ja haukkujat jätän ommaan arvoosa.

Mistä toivot, että sinut muistetaan?

– Että pääsis Miss Universumeissa edes johonki asti. En aio lähtee sinne hissuttelemaan. Ettei tarvi aatella, että mulle annettiin tämmönen mahollisuus, mutta mää sitte vähän niinkö hölläilin sen ohi.

Rosa-Maria ei kenties täysin vastaa mielikuvaa elovenatytöstä, mutta teeskentelemätön ”oma ittesä” hän tuntuu olevan.

”Missillä on mieletön markkina-arvo”

Nyt päästään asiaan! Juhlapukuliike Niinattaren rekit pursuavat prinsessaunelmia: silkkiä ja satiinia, pitsiä ja röyhelöä. Liikkeen nettisivuja uudistetaan parhaillaan, ja omistaja Niina Kuhta haluaa ehdottomasti käyttää Rosa-Mariaa mallina kuvissa.

– Missi myy! Niina sanoo.

– Pyydän häämessuille osastoni vetonaulaksi aina nykyisiä tai entisiä missejä. Satu Tuomisto, Mira Salo ja Suvi Miinala tiedetään nimeltä, toisin kuin monet mallit.

– Missillä on mieletön markkina-arvo, Sunneva säestää.

– Pienellä rahallisella panostuksella saa valtavan näkyvyyden erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sara Chafakilla esimerkiksi on Instagramissa 70 000 seuraajaa. Miss Suomen nettisivuilla oli kisojen aikaan runsaat 50 000 kävijää päivässä.

Mutta mihin missiä varsinaisesti tarvitaan? Eivätkö mallit aja saman asian?

– Yhtä hyvin voisi kysyä, mihin artisteja ja viihdyttäjiä tarvitaan. Kansa kaipaa leipää ja sirkushuveja. Suomi on missi- ja jääkiekkomaa. Miss Suomi -kilpailulla on niin pitkä ja kunniakas perinne, että olisi sääli, jos se pääsisi katkeamaan, Sunneva sanoo.

Myös tv:n katsojaluvut puhuvat puolestaan. Miss Maailma -kilpailulla on joka vuosi noin miljardi katsojaa. Neloskanavalle siirtynyttä Miss Suomi -kisaakin seurasi viime keväänä 565 000 silmäparia.

Missistä kuoriutuu prinsessa

Läsnäolijoilta pääsee spontaani ”ooh”, kun Miss Suomi ilmestyy pukukopista. Hänellä on yllään samppanjanvärinen leveähelmainen hääpuku, jota koristavat sadat pienet paljetit.

Edessä on päivän viimeinen työtehtävä. Rosa-Maria kerää mekon helmat nyrkkeihinsä ja lähtee astelemaan valokuvaaja Petri Mastin perässä Runeberginkatua pitkin kohti kuvauspaikkaa.

Neljän ruuhkassa matelevat autot pysähtelevät ja päät kääntyvät. Vanhojen herrojen puistoraati puhkeaa aplodeihin, harmaatukkainen leidi ihastelee näkyä sydänalaansa painellen.

Rosa-Maria asettuu puun alle, pöyhii helmojaan ja kumartuu aavistuksen. Kasvoille leviää häikäisevä hymy.

Eläköön! Hieman jurosta oululaistytöstä on juuri kuoriutunut Sunnevan toivoma prinsessa.

Juttu julkaistiin Annassa 35/15.